Mats Wikström, Raaseporin kaupungin metsätalousinsinööri, esitteli Västerbyn ulkoilualuetta, jossa virkistysarvo on merkittävä. Metsä koostuu suurelta osin kuusimetsästä, joka on istutettu vanhalle peltomaalle 1960-luvun alussa. Nykyään metsä on melko pahoin juurikäävän vaurioittama ja edessä on metsän uudistaminen. Vesi virtaa sieltä lähellä olevien järvien kautta aina Pohjanpitäjänlahteen asti. Yrkeshögskolan Novian projektikoordinaattori Romi Rancken antoi katsauksen alueen nykytilaan ja historiaan kuvamateriaalin avulla aina 1940-luvulta lähtien. Käsiteltävänä oleva kysymys on, kuinka hakkuut tulisi suunnitella, erityisesti ravinteiden huuhtoutumisen vähentämisen näkökulmasta. Metsätalouden edellytykset vanhalla peltomaalla ovat erilaiset johtuen maaperän erilaisista olosuhteista.
Senior advisor Henry Schneider TAPIO:sta antoi esimerkkejä siitä, mitä alueella voi olla tarpeen ottaa huomioon. Osissa aluetta on havaittavissa, että maa on painunut. Tämä tapahtuu helposti peltoistutuksissa, joissa on hienojakoista maaperää ja paljon orgaanista ainesta. Tämä johtaa puolestaan pinnalliseen juuristoon, joka ei kuivina kausina ole kuuselle edullinen vaan lisää kirjanpainajatuhojen riskiä. Ilmastonmuutos johtaa tulevaisuudessa korkeampiin kesälämpötiloihin ja pidempiin kuivuusjaksoihin. Tämä nopeuttaa maaperän hajoamista ja aiheuttaa enemmän ravinteiden huuhtoutumista. Talvitulvat johtavat siihen, että enemmän ravinteita ja kiintoaineita kulkeutuu vesistöihin. Metsätalous kivennäismailla vaikuttaa vesistöihin, mutta turvemaiden metsien ojituksella on suurin vaikutus.
Happamat sulfaattimaat, eli savimaat, jotka sisältävät rikkiä, ovat yleisiä rannikkoalueilla. Maankäsittely voi johtaa siihen, että rikki joutuu kosketuksiin hapen kanssa ja muuttuu rikkihapoksi, joka voi vuotaa vesistöihin. Alueita, joilla on riski kohdata happamia sulfaattimaita, voidaan tarkistaa Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK).
Yrkeshögskolan Novian bioekonomian osaston vt. prefekti Johnny Sved kertoi, että koululla on omia opetuskäytössä olevia metsiä, mutta se tekee myös yhteistyötä Raaseporin kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. Yrkeshögskolan Novia laatii yhdessä Raaseporin kaupungin kanssa toimenpidesuunnitelman Västerbyn ulkoilualueen tapaustutkmuskohteille. Tulevaisuuden kannalta on myös tärkeää tuoda esille, mikä metsänhoitotoimenpiteissä on mennyt pieleen, jotta muut voivat oppia virheistä. Västerbyn tapaustutkimusaluetta käsitellään Yrkeshögskolan Novian ja TAPIOn suositusten mukaisesti. Seurannan hoitaa Yrkeshögskolan yhdessä Raaseporin kaupungin kanssa.
Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ragnar Höckerstedt kertoi, että tukea vesiensuojelutoimiin ja luonnonsuojeluhankkeisiin on mahdollista hakea METKA-rahoituksena tämän vuoden alusta vuoden 2029 loppuun. Höckerstedt mainitsee, että TAPIO tuottaa paljon hyödyllistä materiaalia metsänhoidosta ja suosittelee suometsänhoidon verkkokurssia. Mielenkiintoista kurssimateriaalia löytyy myös Metsäkeskuksen verkkosivuilta.
Yksi metsätalouden ajankohtaisista asioista, jonka SLC:n metsäasiamies Anders Portin nosti esiin, on EU:n ennallistamisasetuksen kansallinen toimeenpanosuunnitelma, joka Suomella on kaksi vuotta aikaa toteuttaa. Asetus on osa EU:n strategiaa luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi. Metsäkatoasetuksen, joka puolestaan astuu voimaan 30.12.2024, tavoitteena on osaltaan vähentää maailmanlaajuista metsäkatoa.
Fredrik von Limburg Stirum kuvailee Kosken tilalla toteutettuja vesienhoitotoimenpiteitä. Uudistusalojen reunoille on jätetty suojavyöhyke, joka ei ainoastaan sido ravinteita ja suodata kiinteitä hiukkasia, vaan myös auttaa tasapainottamaan sekä taloudellisia että vesienhoidollisia tarpeita.
Seminaaripäivän aikana vierailtiin Kosken tilalla, jossa Fredrik von Limburg Stirum esitteli tilan toimintaa ja metsätalouden vesiensuojelutoimia. Tilan toimintaan kuuluu muun muassa luomunaudanlihan tuotanto ja maatilamatkailua. Viimeisen 30 vuoden aikana metsäisiä peltoja ja laitumia on kunnostettu. Metsäkävelyllä yhdessä Limburg Stirumin ja entisten ja nykyisten metsänhoitajien Fredrik Bäcklundin ja Robin Järvelän kanssa tutustuimme tilan vesiensuojelurakenteisiin ja metsänhoitomenetelmiin. Vesienhoitorakenteet toimivat osittain myös karjan juomapaikkana. Vuonna 2014 Kosken tila valittiin Suomen ympäristöystävällisimmäksi tilaksi WWF:n ja MTK:n Itämerikilpailussa. Ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin eteen tehdään paljon työtä.
Tilalla on myös kokeiltu erilaisia luontaisia metsän uudistamismenetelmiä, muut osa alueista on istutettu perinteisesti. Taimikkovaiheen alku on tuottanut vaihtelevia lopputuloksia riippuen siitä, onko istutettu metsää tai käytetty luonnollisia uudistusmenetelmiä, mutta lopputulos on ollut sama.
– Tällä hetkellä huomioitavaa on paljon, vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ilmastokysymys, Limburg Stirum huomauttaa.
VALUME II -hanke toteutetaan osana rannikkovesien tilan parantamista tavoittelevaa Rannikkovesivisio 2050 -työtä. Rannikkovesien kunnostamisesta tehtiin kuusivuotinen rahoitussopimus kuntien kanssa vuosille 2023–2028. Visiota rahoittavat tällä hetkellä Raaseporin, Siuntion ja Kirkkonummen kunnat. Hanke sai ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahaa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, maa- ja metsätalouden vesienhallinta) 210 000 € vuosille 2023–2025. Hanke päättyy 15.6.2025.
Tärkeä työ vesiensuojelun edistämiseksi saa jatkoa. Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt lisärahoitusta Raaseporinjoki-hankkeelle vuosille 2023-2025. Tämä ilahduttaa projektipäällikkö Sara Vaskiota, lisärahoituksen ansiosta jatkamme työtä Raaseporinjoen valuma-alueella ja lisäksi voimme laajentaa hankealuetta sisäsaaristoon.
Raaseporinjoki-hanke on jatkossa nimeltään Raaseporinjoki- ja Snappertunan sisäsaaristo-hanke. Uusi hankekausi alkoi 1.6. ja jatkuu 30.6.2025 saakka. Työ aloitetaan koko alueen toimenpidesuunnitelman päivityksellä. Toimenpidesuunnitelmassa kartoitetaan kustannustehokkaat toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. – Tavoite ja periaate ovat samat kuin ennenkin, teemme töitä maalla vähentääksemme ravinteiden karkaamista mereen, Vaskio sanoo. Uutta tälle projektikaudelle on, että laajennamme aluetta ja työskentelemme myös uusien erityisesti saaristoa koskevien toimenpiteiden parissa.
Raaseporijoki- ja Snappertunan sisäsaaristo-hankkeen uusi hankealue.
Raaseporijoen pääuomassa on tehty laajoja kaivuita talven ja kevään aikana.
Kevään aikana on tehty iso toimenpide Raaseporijoessa, luonnonmukainen perkaus, jonka tavoitteena on vähentää tulvia alueella. Paikallisen ojitusyhtiön toteuttama peruskuivatus tehtiin luonnonmukaisella tavalla, uomaa levennettiin niin, että joella on tilaa tulvia hallitusti uoman sivuilla oleville tulvatasanteille. Tämä noin 5 km pitkä kaksitasouoma on nyt valmis. Leveiden tulvaterassien pitäisi ajan myötä edistää luonnon monimuotoisuutta ja vähentää ravinnevuotoja pelloilta. Mutta tämän mittakaavan ympäristötyö vie aikaa. Joudumme vielä odottamaan, että toimenpiteiden positiiviset vaikutukset näkyvät ja nyt odotellaankin ensin luonnon elpymistä, Vaskio kertoo.
Tärkeä osa uutta hankekautta onkin toteutettujen toimenpiteiden seuranta. Hankkeen aikana Raaseporissa on toteutettu useita vesiensuojelurakenteita, kuten kosteikkoja, eroosiosuojia ja laskeutusaltaita. Lisäksi hanke tukee ja motivoi maanviljelijöitä löytämään keinoja vesistökuormituksen vähentämiseksi. Jatkossa toivommekin, että myös saariston asukkaat saadaan aktiivisesti mukaan hankkeen toimintaan.
Tutkijoita Aalto yliopistolta ja Suomen ympäristökeskuksesta seuraa kaksitasouoman kehitystä. Kuvassa istutetaan matalakasvuista pajua tulvaterassille. Kuva: Kaisa Väistilä
Hanke on osa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Uudenmaan ELY-keskus rahoittaa hanketta 198 800 eurolla. Ohjelman toimilla vähennetään esimerkiksi maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin ja tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila.
Viljelijätapahtuma tarjosi tietoa täsmälannoituksesta, maaperäskannauksesta ja kaksitasouomista sekä alueen ajankohtaisista vesiensuojeluhankkeista. Tapahtuma houkutteli paikalle yli 30 osallistujaa Fagernäsin tilalle Snappertunassa.
Tage Björklundin piha oli täyttynyt autoilla, kun järjestäjät ja osallistujat olivat kokoontuneet konehallin sisätiloihin, jotka oli muutettu luentotilaksi valkoisella kankaalla, videotykillä, kahvipöydällä, esitteillä ja istumapaikoilla. Hallin ulkopuolella, pellolla odotti illan kohokohta: maaperäskannerilla varustettu mönkijä.
Projektipäällikkö Sara Vaskio avasi tapahtuman sisätiloissa ja kertoi Raaseporinjoki-hankkeesta. Vuoden teema projektin “vesistöystävällinen maatalous” -työpaketissa on täsmälannoitus – siitä myös lähtöisin pellonpiennartilaisuuden teema. Ajankohtaista projektissa on meneillään olevat maaperäskannaukset viidellä tilalla Idbäckenin alueella.
Emil Hästbacka, Nylands Svenska Lantbrukssällskapet -seuran neuvoja, kertoi kuinka täsmälannoitus edistää, sekä maanviljelyä että vesiensuojelua: ”Täsmälannoituksen ajatus on kohdentaa panokset pellon oikeisiin kohtiin, siis siellä missä niille on tarvetta”. Hästbacka kertoi, että saatavilla on myös maksuttomia satelliittikuvia, joiden avulla voidaan myös suunnitella täsmälannoitusta.
Tämän jälkeen Hankkijan Mikael Lindroos johti osallistujat ulos pellolle ja esitteli oranssin väristä mönkijää, joka oli varustettu SoilOptix Gammaspektrometer -merkkisellä maaperäskannerilla. Lindroos kertoi, että maaperäskannaus toteutetaan siten, että jätetään 12 metriä ajourien väliin, koska skanneri pystyy lukemaan maaperää 6 metrin leveydeltä skannerin molemmin puolin. Keskimäärin mönkijällä pystyy skannaamaan n. 30–35 ha/päivässä.
Maaperäskannauksella voi helposti tunnistaa lohkojen viljavuuden vaihteluja. ”Silloin ei enää tarvitse kalkittaa tai lannoittaa yhtä paljon koko lohkolla. Täsmälannoituksella on tarkoitus ei ole kalkittaa tai lannoittaa tasaisesti joka paikkaan, vaan panokset levitetään lohkon osien tarpeen mukaan, mikä vähentää ylilannoitusta ja siten palvelee sekä ympäristöä, luontoa ja itse satoa”, Lindroos jatkoi.
Mikael Lindroos, Hankkija, esittelee maaperäskannerilla varustettua mönkijää pellonpiennartilaisuuden osallistujille. (LUVY / Henna Björkqvist)
Hankekoordinaattori Henna Björkqvist esitteli Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoimaa LUMME-hanketta. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan peltomaille kosteikkoja ja kaksitasouomia sekä kootaan ja jaetaan tietoa maa- ja metsätalouden vesiensuojelusta, esim. maanviljelijöille suunnattujen avoimien pellonpiennartilaisuuksien ja metsänomistajille suunnattujen metsätupailtojen kautta.
Pasi Valkama, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, kertoi lähemmin kaksitasouomien hyödyistä maatalouden vesienhallinnassa. Kaksitasouoma on hyvä rakennuttaa tulvimisherkille paikoille, koska kaksitasouoma voi ehkäistä tulvimista, Valkama kertoi. Yleisö pystyi vastapainetun kaksitasouomaesitteen avulla tarkastelemaan kaksitasouoman eroja tavanomaiseen uomaan verrattuna. Valkama kertoi tutkimuksien osoittaneen kaksitasouomien tulvimistasanteiden sitovan kiintoainesta ja ravinteita vedestä ja lisäsi kaksitasouoman myös edistävän luonnon monimuotoisuutta.
Hankkijan Mikael Lindroos esitteli tapahtuman viimeisessä osiossa Cropline-ohjelmaa ja miten sen avulla pystyy tulkitsemaan maaperäskannauksesta saatuja tuloksia. ”Jokaisen skannauksen jälkeen, tarjoamme asiakkaalle 1–1,5 tunnin mittaisen Teams-kokouksen, jossa käymme läpi tulokset yhdessä”, Lindroos kertoi.
Pellonpiennartilaisuuden järjestäjien Raaseporinjoki- ja LUMME-hankkeen edustajat olivat tyytyväisiä osallistujien esittämiin kysymyksiin maaperäskannauksesta ja kaksitasouomista, mikä itsessään kieli kiinnostuksesta illan aiheisiin. Tapahtumaan osallistunut Niklas Hyvärinen Snappertunasta kommentoi tapahtumaa seuraavasti: ”Oli kiinnostavaa kuulla uusista keinoista tunnistaa peltojen ravinnetarpeet.”
Teksti Henna Björkqvist, LUVY
LUMME-hanke toteuttaa maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintatoimenpiteitä, seuraa kunnostustoimien vaikuttavuutta sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa vesiensuojelusta ja tukimahdollisuuksista Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden toimijoille.
Raaseporinjoen pääuoman uudelleenperkaaminen kuivatuksen parantamiseksi on ollut ajankohtaista jo pidemmän aikaa. Pitkän selvittelyn ja suunnittelun jälkeen työt ovat valmiina alkamaan heinäkuussa 2022. Mittavat kaivuutyöt alkavat ison 20 ha kosteikon toteuttamisella.
Raaseporinjoki on noin 13 kilometriä pitkä, vesistötyypiltään pieni savimaiden joki. Se saa alkunsa Karjaalta, kulkee Snappertunan kautta ja laskeutuu Barösundin merialueelle. Raaseporinjoki on tulva- ja eroosioherkkää aluetta ja kiintoainesta ja ravinteita pääsee kulkeutumaan niin uomien reunoista kuin pelloiltakin veden kuljettamana jokeen ja edelleen mereen. Tilannetta pahentaa, että uoma on pahasti liettynyt ja kasvittunut.
Tulva Raaseporinjoella, Kuva Esa Ervasti
Eroon tulvaongelmasta
Töiden päätavoitteena on vähentää tulvia peltoalueilla luonnonmukaisia keinoja jäljittelemällä. Luonnonmukaisuus tarkoittaa sitä, että uomaan rakennetaan kaksitasouoma, jonka reunoille tulee tulvatasanteita, johon tulviva vesi mahtuu nousemaan. Lisäksi uomaan on suunniteltu kaksi kosteikkoa ja pohjakynnyksiä, jotka hidastavat veden virtausta. Luonnonmukainen perkaus koskee lähes koko jokiuomaa, Lepinjärveltä Tunalundiin saakka. Noin 5 kilometriä pitkä kaksitasouoma tulee olemaan pisin Suomessa kaivettu.
Luonnonmukaisen peruskuivatusmenetelmän tarkoitus on palauttaa hallitusti joen luonnollista mahdollisuutta tulvia. Luonnon monimuotoisuus hyötyy luonnonmukaisten menetelmien käytöstä ja uoman ylläpitokaivuun tarve vähenee. Luonnonmukaisessa perkauksessa joen alivesiuoma jätetään koskemattomaksi, mutta uoman vedenjohtokykyä parannetaan kaivamalla tulvatasanteet joko molemminpuolisesti tai vain yhdelle puolelle uomaa.
Kaksitasouoman tulvatasanteet tehdään pääuoman sivuille.
Raaseporinjoen pääuoman perkaussuunnittelu on tehty yhteistyössä Raaseporinjoen ojitusyhtiön ja Raaseporinjoki-hankkeen kanssa. Hankkeen aikana on tehty useita selvityksiä joen eliöstön, kasvillisuuden ja vedenlaadun tilasta ja seurantaa tullaan jatkamaan. Valuma-alueella on tehty myös lukuisia muita maa- ja metsätalousalueiden eroosion ja ravinnehuuhtoumien vähentämistoimenpiteitä, kuten esimerkiksi rakennettu kosteikkoja, laskeutusaltaita ja eroosiosuojia.
Luonnonmukaisesta peruskuivatuksen toteuttamisesta vastaa Raaseporinjoen ojitusyhtiö. Ojitusyhtiö on yhteisen ojituksen toteuttamista varten perustettu vesioikeudellinen yhteisö. Sen jäseniä ovat maatalouskäytössä olevat kiinteistöt, jotka saavat hyötyä ojituksesta. Ositusyhtiön osakkaat ja Uudenmaan ELY-keskus rahoittavat peruskuivatushanketta.
Raaseporinjoki-hankkeen jatko-osa on päättymässä 30.12.2021. Tärkeä työ vesiensuojelun edistämiseksi saa kuitenkin jatkoa. Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt lisärahoitusta Raaseporinjoki-hankkeelle vuosille 2022-2023. Tämä ilahduttaa projektipäällikkö Sara Vaskiota, nyt meillä on mahdollisuus jatkaa tärkeää työtämme. Paljon on tehty ja paljon on vielä mahdollista tehdä. Vesiensuojelu on hidasta hommaa ja vaatii pitkäjänteistä työtä.
Eroon tulvaongelmasta
Seuraava suunniteltu iso toimenpide on Raaseporinjoen pääuoman luonnonmukainen perkaus. Luonnonmukaisen perkauksen päätavoite on vähentää tulvia alueella ja samalla perkaus parantaa peltojen peruskuivatusta. Luonnonmukainen perkaus tarkoittaa, että uomaan rakennetaan kaksitasouoma, eli uoman reunoille tulee tulvatasanteita, johon tulviva vesi mahtuu. Lisäksi uomaan on suunniteltu kaksi kosteikkoa ja pohjakynnyksiä, jotka hidastavat veden virtausta. -Näin pitkän jokiuoman luonnonmukainen perkaus on Suomen mittakaavassa merkittävä toimenpide, eikä näin pitkää kaksitasouomaa ole aikaisemmin tehty, kertoo Vaskio. Raaseporinjoen ojitusyhtiö vastaa hankkeesta.
Tranbokärrin uusi kosteikko vaikuttaa monin tavoin
Tranbokärrin kosteikko on Raaseporinjoki-hankkeen viimeisin toimenpide. Kosteikko sijaitsee Karjaalla Raaseporinjoen sivu-uomassa. Kosteikot ovat tärkeitä ja monivaikutteisia elementtejä vesienhallinnassa, kertoo Vaskio. Kosteikko pidättää sadevettä ja vähentää tulvia tulvaherkässä Raaseporinjoessa. Kosteikko sitoo myös ravinteita. Lisäksi kosteikko tarjoaa ravintoa ja hyvän elinympäristön monille lajeille: vesikasvit, hyönteiset ja niiden mukana myös linnut ja riistaeläimet viihtyvät kosteikolla. Näin kosteikko rikastaa luonnon monimuotoisuutta.
Vastavalmistunut Tranbokärrin kosteikko.
Kosteikon valuma-alue on noin 200 ha ja uusi kosteikko on noin 0,5 ha kokoinen ja sijaitsee Kaj Björklöfin mailla. -On ollut ilo osallistua tähän projektiin, sanoo Björklöf. Rakentaminen meni hienosti ja jopa kelit olivat meidän puolellamme. Björklöf on myös aikaisemmin ollut aktiivinen hankkeessa ja osallistunut hankkeen vesiympäristöystävällisen maanviljelyn kokeiluun. Tarkoituksena on kokeilla uusia viljelymenetelmiä, joilla parannetaan maan kasvukuntoa ja näin ollen vähennetään ravinteiden karkaamista pelloilta vesistöön.
Toivottavasti linnut löytävät tiensä Tranbokärrin kosteikolle ensi keväänä, toivoo Kaj Björklöf.
Raaseporinjoki-hankkeen tavoitteena on vähentää merkittävästi Raaseporinjoen Landbofjärdenille tulevaa ravinnekuormitusta. Hanke on osa ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja Uudenmaan ELY-keskus tukee hanketta tulevina kahtena vuotena 244.000 eurolla. Lisäksi hanke saa tukea Raaseporin kaupungilta ja yksityisiltä säätiöiltä. Maanomistajien panos hankkeelle on erittäin tärkeä. Maanomistajat tukevat hanketta sekä talkootyöllä että antamalla omaa maata vesiensuojelun käyttöön.
Metsäkeskus on yhteistyössä Raaseporinjoki-hankkeen kanssa kevään aikana suunnitellut lukuisia vesiensuojelurakenteita Raaseporinjokeen, Idbäckenin valuma-alueella.
Yhdessä maanomistajien kanssa olemme kevään aikana kartoittaneet ja suunnitelleet uusia vesiensuojelurakenteita. Suunnitelmiin kuuluu laskeutumisaltaita, virtaamansäätöpatoja, pohjapatoja ja tulvatasanne ja muita rakenteita, joiden päätarkoitus on vähentää metsästä tulevien ravintoaineiden valumista mereen. Projektin vetäjä Mika Salmi Metsäkeskukselta kiittää maanomistajia, jotka positiivisella asenteella mahdollistavat tätä hanketta. Salmi on tyytyväinen yhteistyöhön Raaseporinjoki-hankkeen kanssa, Valuma-aluekohtainen työskentelytapa on verraten uusi tapa toimia metsäalalla. Nyt toivomme, että saamme monta hakemusta, hankkeen toteuttamiselle.
Hakuaika päättyy 13.6. Lisätietoa hausta ja suunnitelmista löytyy linkistä:
Metsäkeskus suunnitelemassa mahdollisia uusia vesiensuojelurakenteita Idbäckenin valuma-alueella
Raaseporinjokihankkeen ensimmäinen kosteikko on valmistunut talven aikana. Tämä vesiensuojelurakenne sijaitsee Vallarsvedjassa. Kosteikko on 0,5 ha iso, monimuotoinen ja suunniteltu niin että monenlaiset linnut viihtyisivät siellä. Odotamme, että kasvillisuus toipuisi kaivuiden jälkeen ja monimuotoisuus alueella lisääntyisi, sanoo projektipäällikkö Sara Vaskio. Uuden kosteikon suunnitelmat ovat jo valmiina ja se on tarkoitus rakentaa syksyllä Tranbokärriin.
Raaseporinjoki-hankkeen ensimmäinen kosteikko on valmistunut Vallarsvedjaan
Kosteikoilla on monia tehtäviä sen lisäksi että ne tarjoavat kodin erilaisille kasvi ja eläinlajeille. Kosteikko kerää ravinteita syviin laskeutumisaltaisiin ja kosteikon kasvillisuus sitoo ravinteita vedestä. Sadevesi pidättyy kosteikossa rankkasateiden aikana eikä kaikki valu kerralla pääuomaan ja helpottaa näin ollen pääuoman tulvaongelmaa.
Raaseporinjoen pääuoman luonnonmukainen perkaussuunnitelma, jota on suunniteltu pidemmän aikaa, on vihdoinkin loppusuoralla. Laajojen selvitysten jälkeen toivomme, että pääsemme kohta aloittamaan, toteaa Vaskio. Paikallinen ojitusyhteisö vetää hanketta.
Raaseporinjoki-hankkeen tavoitteena on vähentää merkittävästi Raaseporinjoen Landbofjärdenille tulevaa ravinnekuormitusta. Vesienhallinta ja vesiensuojelurakenteet ovat tärkeä osa tätä. Maanviljelynkin saralla on tehty monia tärkeitä toimenpiteitä, joiden tarkoitus on vähentää ravinteiden karkaamista pelloilta vesistöön. Olen niin iloinen maanomistajien ja maanviljelijöiden myönteisestä suhtautumisesta ja kiinnostuksesta osallistua vesiensuojelutoimenpiteisiin, sanoo Vaskio.
Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittama hankekausi päättyy vuoden 2021 lopussa, mutta Raaseporin kaupunki on sitoutunut jatkamaan hanketta kahdella vuodella, vuoden 2023 loppuun asti. Hankkeen vetäjä, Raaseporinjoen ympäristötoimisto on hakenut hankkeelle lisärahoitusta ja rahoituspäätöstä odotetaan lähiaikoina.
Hanke on osa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. UudenmaanELY-keskus rahoittaa hanketta 163 800 eurolla. Ohjelman toimilla vähennetään esimerkiksi maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin ja tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila.
Raaseporinjoen valuma-alueen kunnostus on saatu käyntiin vauhdikkaissa
merkeissä. Syyskesällä hankkeessa urakoitiin noin 1000 m3 kiveä ja
luonnonsoraa kahteen sivu-uomaan eroosiota estämään ja käsiteltiin noin 80
hehtaaria peltoa vesistövaikutteisilla maanparannusaineilla. Lisäksi
rakennettiin virtaamansäätöpato ja laskeutusallas pidättämään valumavesiä
metsäalueella ennen niiden päätymistä pelto-ojiin.
Toimenpiteillä on pantu toimeen syksyllä 2019 valmistunutta Raaseporinjoen
valuma-alueen ravinnekuormituksen toimenpidesuunnitelmaa, jonka keskiössä ovat
parempi vesienhallinta sekä peltojen hyvä rakenne ja kasvukunto.
– Hankkeen ensimmäisten toimenpiteiden toteutus onnistui yli odotusten!
Tästä on kiittäminen asiansa osaavia urakoitsijoita ja maanomistajia sekä
meille apunsa tarjonneita asiantuntijoita, iloitsee hanketta vuosina 2018-2020
vetänyt Minttu Peuraniemi. Peuraniemi siirtyy syksyllä 2020 uusiin tehtäviin
kaupungin kaavoitusyksikköön. Hankkeen tuore projektipäällikkö Sara Vaskio on
puolestaan hypännyt ”liikkuvaan junaan”. Asiat menevät oikeaan suuntaan, pidän
vauhdista ja aion jatkossakin painaa kaasupoljinta, Vaskio hymähtää.
Tuntuu kuin palaisin kotiseudulle kertoo Inkoossa varttunut, Karjaalla
koulua käynyt ja kesät Snappertunan mökillä viettänyt Vaskio. Vaskio on
koulutukseltaan mikrobiologiaan suuntautunut agronomi. Vaskio on kiinnostunut
vesienhoidosta ja Itämeren tilanteesta ja opiskelee samanaikaisesti
ammattikorkeakoulu Noviassa kansainvälisellä Sustainable coastal management-linjalla.
Vaskiolla on tiedossa työntäyteinen vuosi. Hankkeen ensi vuoden on
kosteikon rakentaminen Vallarsvedjaan ja nyt suunniteltavan
vesiensuojelurakenteen rakentaminen Tranbokärriin. Putkipatoja tai vastaavia
metsätalousalueiden vesiensuojelurakenteita kaavaillaan toteutettavaksi
Idbäckenin osavaluma-alueella yhteistyössä Metsäkeskuksen asiantuntijoiden
kanssa. Myös vesistövaikutteisten maanparannusaineiden levittämistä hankealueella
jatketaan. Vaskio on saanut tehtäväkseen myös edistää vesiystävällistä
maataloutta.
Valuma-alueen kunnostamisen lisäksi hanke tukee jatkossakin Raaseporinjoen
ojitusyhteisöä pääuoman perkaushankkeen toteuttamisessa. -Luonnonmukaisen
perkauksen suunnitelma on loppusuoralla ja suunnitellaan toteutuvan ensi vuoden
aikana. Suunnitelmaan kuuluu kaksitasouoma ja kosteikkoja, toteaa ojitusyhtiön
pääasiamies Petra Troberg.
Työ ravinnekuormituksen vähentämiseksi ei lopu ensi vuoteen, vaan
suunnitelmia on tehty jo vuotta 2022 ajatellen. Hankkeen ensimmäinen hankekausi
päättyy vuoden 2020 lopussa. Hanketta on rahoittanut ympäristöministeriö. Hanke
on saanut jatkorahoituksen Uudenmaan ELY-keskukselta vuoden 2021 loppuun
saakka. Raaseporin kaupunki on kuitenkin sitoutunut jatkamaan hanketta vuoden
2022 loppuun asti. Hankkeen vetäjä, Raaseporin ympäristötoimisto, hakee
hankkeelle lisärahoitusta edelleen.
Raaseporinjoki-hankkeessa vähennetään Raaseporin
valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää ravinnekuormitusta.
Hanketta vetää Raaseporin ympäristötoimisto. Ympäristöministeriö rahoittaa
hanketta vuoteen 2020, jonka jälkeen hanketta rahoittaa ELY keskus. Hanke
toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia,
joiden tavoitteena on parantaa vesiympäristöjen tilaa.
Ensimmäiseksi vuorossa
on eroosiosuojauksen rakentaminen Grabbackassa ja maanparannuskuidun levitys
Sonassa. Eroosiosuojaus toteutetaan rakentamalla luonnonkauniiseen ja
mutkittelevaan uomaan pohjakynnyksiä. Pohjakynnysten tarkoituksena on hidastaa
veden virtausnopeutta uomassa ja näin ollen vähentää uoman reunojen eroosiota.
Samanlaisia rakenteita rakennetaan myöhemmin kesällä myös Malmkullan suunnalta
Raaseporinjokeen laskevaan uomaan.
Ravinnekuitua levitetään Raaseporinjoella.
Maanparannuskuitua
levitetään peltolohkoille parantamaan maaperän vedenpidätyskykyä ja lisäämään
maaperän mikrobiologista aktiivisuutta. Maanparannuskuidun on todettu
parantavan pellon fosforinpidätyskykyä tehokkaasti useiden vuosien ajan.
Maanparannuskuidun vaikutus perustuu eloperäisen aineksen lisäämiseen
peltomaahan. Kuitu on peräisin metsäteollisuuden sivuvirroista ja se on
käsitelty siten että sitä on turvallista käyttää maanparannusaineena.
– Kuitukäsittely on
jatkoa viime vuonna aloitetulle maanparannusainekokeilullemme, muistuttaa
projektipäällikkö Minttu Peuraniemi. Käsittelimme viime vuonna peltoja kipsillä
ja rakennekalkilla, jotka myöskin ovat vesistövaikutteisia maanparannusaineita.
Kokemukset näistä ovat tähän mennessä olleet myönteisiä.
Hankkeen työlistalla on
kesälle myös Sonaan rakennettava virtaamansäätöpato, nk. putkipato, joka
pidättää valumavesiä metsäalueella ennen kuin ne päätyvät pelto-ojiin. Näillä
toimenpiteillä pannaan toimeen viime syksynä valmistunutta Raaseporinjoen
valuma-alueen ravinnekuormituksen toimenpidesuunnitelmaa, jonka keskiössä ovat
parempi vesienhallinta sekä peltojen hyvä rakenne ja kasvukunto.
– Valuma-alueella
tehtävät toimenpiteet tukevat erinomaisesti myös pääuoman peruskuivatushanketta,
sillä ne pidättävät vesiä sivupuroissa ja latva-alueilla. Raaseporinjoen
pääuoman virtaustilanne helpottuu, kun kaikki vedet eivät sateen jälkeen syöksy
sinne kerralla ja aiheuta tulvimista pelloille, selostaa Uudenmaan ELY-keskuksen
erikoissuunnittelija Harri Aulaskari, joka on ollut aktiivisesti mukana
suunnittelutyössä.
Raaseporinjoen pääuoman
perkaussuunnittelu, jota on tehty hankkeen ja Raaseporinjoen ojitusyhtiön
yhteistyönä, on loppusuoralla. Koronapandemia on hidastanut suunnitelman
viimeistelyä ja estänyt ojitusyhtiön kokoontumisen. – Suunnitelmakuvat
näyttävät selkeästi sen, kuinka alueen tulvatilanne tulee parantumaan luonnonmukaisen
perkauksen jälkeen, iloitsee ojitusyhtiön pääasiamies Petra Troberg. Uskon,
että pääsemme etenemään töiden kilpailutusvaiheeseen kesän aikana.
Raaseporinjoki-hankkeen
tavoitteena on merkittävästi vähentää Raaseporinjoen Landbofjärdenille tulevaa
ravinnekuormitusta. – Hankkeen alkuaikoja on luonnehtinut mittavat selvitys- ja
suunnittelutyöt, nyt vihdoin päästään rakentamaan, huomauttaa tyytyväinen
projektipäällikkö Peuraniemi. Ympäristöministeriön rahoittama hankekausi
päättyy vuoden 2020 lopussa, mutta Raaseporin kaupunki on sitoutunut jatkamaan
hanketta kahdella vuodella, vuoden 2022 loppuun asti. Hankkeen vetäjä,
Raaseporinjoen ympäristötoimisto on hakenut hankkeelle lisärahoitusta Uudenmaan
ELY-keskuksesta, rahoituspäätöstä odotetaan lähiaikoina.
Putkipatoja,
saostusaltaita, tulvatasanteita ja kosteikoita, muun muassa näitä
vesiensuojelurakenteita tarvitaan Raaseporinjoen Landbofjärdeniin tuoman
fosforikuormituksen vähentämiseksi. Raaseporin ympäristötoimiston vetämän
Raaseporinjoki-hankkeen upouudessa toimenpidesuunnitelmassa on lueteltu
monipuolinen ja kattava paletti toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on
ravinnekuormituksen vähentäminen 14 %:lla lyhyellä ja puolittaminen pitkällä
tähtäimellä.
Kuva: Mikael Kopra.
Toimenpidesuunnitelman
keskiössä ovat parempi vesienhallinta sekä peltojen hyvä rakenne ja kasvukunto.
Rakenteita veden virtausnopeuden pienentämiseksi, ylivirtaamien pidättämiseksi
ja vesiuomien sortumien estämiseksi ehdotetaan sekä Raaseporinjoen pääuomaan,
sivupuroille että latvavesiin. Vesienhallinta valuma-alueen latvoilla helpottaa
vesitaloutta myös pääuomassa, jonka pellot kärsivät tulvehtimisesta.
– Suunnitelmassa
ehdotetut toimenpiteet auttavat pitämään veden uomassaan ja tulvavedet poissa
pelloilta, iloitsee viljelijä Stefan Holmberg. Holmbergin toiveissa on, että
jatkossa sekä kylvetyt viljelyskasvit, että ravinteet pysyisivät pellossa,
eivätkä joutuisi tulvavesien mukana mereen sitä rehevöittämään.
Toimenpidesuunnitelmassa
nostetaan myös esille useita, viljelijöille jo ennestään tuttuja toimenpiteitä
maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Vesiensuojelun kannalta
fosforilannoituksen optimointi kasvin todellisen tarpeen mukaan on
merkittävässä roolissa. Ravinnehuuhtoumia voidaan myös tehokkaasti vähentää
talviaikaisella kasvipeitteisyydellä sekä kerääjäkasveilla.
– Yksittäistä kaiken
pelastavaa toimenpidettä ei ole olemassa, vaan parhaaseen lopputulokseen
päästään hyvällä toimenpidevalikoimalla, toteaa Uudenmaan ELY-keskuksen
ylitarkastaja Johan Sundberg, joka toimii myös Raaseporinjoki-hankkeen
ohjausryhmän puheenjohtajana. Jokaiselle viljelijälle löytyy yksi tai useampi
toimenpide, joka on jo käytössä tai jonka käyttöä voidaan tilalla tehostaa,
huomauttaa Sundberg ja lisää, että suunnitelma auttaa viljelijöitä kohdistamaan
toimenpiteet sinne, missä niistä on eniten hyötyä.
– Toimenpidesuunnitelman
ajatuksena on löytää tehokkaita keinoja ravinnekuormituksen vähentämiseen
hanketta pidemmälläkin aikavälillä, muistuttaa projektipäällikkö Minttu
Peuraniemi. Suunnitelma näyttää, että ravinnekuormituksen merkittävä
vähentäminen on mahdollista, mikäli työtä tehdään pitkäjänteisesti. Raaseporin
kaupunki on vastikään sitoutunut jatkamaan hanketta kahdella vuodella, vuoteen
2022 asti. Ympäristötoimisto hakee hankkeelle lisärahoitusta myös mm. Uudenmaan
ELY-keskuksesta. Nykyisellä Raaseporinjoki-hankkeella on kuitenkin jäljellä
vielä yksi toiminnantäyteinen vuosi. Hankkeen työlistalla vuodelle 2020 on mm.
Raaseporinjoen perkaushankkeen edistäminen yhteistyössä ojitusyhtymän kanssa,
vesiensuojelurakenteiden toteutus valuma-alueella, maanparannusaineiden
levityksen jatkaminen sekä vesistö- ja maaperäseurannan toteuttaminen.
Toimenpidesuunnitelma tehtiin Raaseporinjoki-hankkeessa ja se toteutettiin hankkeen työryhmän ja konsultin yhteiskehittelynä. Työryhmään kuuluivat hankkeen puolelta Minttu Peuraniemi, Raaseporin kaupungin ympäristötarkastaja Aapo Ahola, Uudenmaan ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Harri Aulaskari sekä maanomistajien ja ojitusyhtymän edustajat Stefan Holmberg ja Torbjörn Nyberg. Konsulttina toimi Ramboll Finland Oy, jonka asiantuntijaryhmään kuuluivat vesistösuunnittelija Virve Kupiainen, johtava asiantuntija Pertti Keskitalo sekä suunnittelija Elina Heikkala. Suunnitelmaan voi tutustua tässä.
Yhteensä 300 tonnia
kipsiä ja rakennekalkkia levitetään ja muokataan viljelysmaahan Raaseporinjoen
valuma-alueella alkavan syksyn aikana. Tavoitteena on vähentää peltoalueilta
jokeen tulevaa ravinnekuormitusta. Mukana kokeilussa on viisi viljelijää yhteensä
70 peltohehtaarillaan. Kokeilu liittyy Raaseporin kaupungin ympäristötoimiston Raaseporinjoki-hankkeeseen.
Rakennekalkkia levitetään. Kuva: Johnny Wickström.
Kipsi ja rakennekalkki
parantavat savimaiden rakennetta ja estävät fosforin huuhtoutumista pelloilta
vesistöihin. Maan mururakenne tulee kestävämmäksi, jolloin pelto kestää sadetta
liettymättä ja fosforin pintavalunta vähenee. Kipsin on todettu leikkaavan
fosfori- ja kiintoainehuuhtoutumia välittömästi jopa 50 %. Kokemukset
rakennekalkista ovat saman suuntaiset. Kipsiä on käytetty viime vuosina
vesienhoitokeinona mm. Savijoella ja Vantaanjoella ja suunnitelmat sen
laajamittaiseen käyttöönottoon Saaristomeren valuma-alueella etenevät.
Rakennekalkki sen sijaan on tunnetumpi Ruotsissa, jossa sen käyttöä tuetaan
maatalouden ympäristötuella.
– Haluamme esitellä
molempien uudehkojen vesistövaikutteisten maanparannusaineiden käyttöä ja
vaikutusta paikallisella tasolla, kertoo Raaseporinjoki-hankeen
projektipäällikkö Minttu Peuraniemi. Ilahduttavaa on, että käytännössä kaikki
pilottialueemme viljelijät ovat mukana kokeilussa!
– Kipsi ja
rakennekalkki parantavat maan kasvukuntoa, mikä tekee niistä houkuttelevia
viljelijälle, huomauttaa viljelijä Mårten Holmberg. Vesienhoitovaikutus on
plussaa, sillä maanomistajienkin toiveissa on, että Raaseporinjoki voisi
paremmin, Holmberg lisää.
Holmbergin viljelemille peltolohkoille levitetään sekä kipsiä että rakennekalkkia, lohkon tarpeen mukaan. Tarvetta on arvioinut viljavuusanalyysien perusteella maaperäasiantuntija Janne Heikkinen Vilkku-hankkeesta. Heikkisen mukaan on tärkeää valita käytettävä aine maaperän ominaisuuksien mukaan. Rakennekalkki nostaa maan pH:ta ja soveltuu erityisen hyvin happamille maille. Maille, joilla pH on riittävän korkea ennestään, soveltuu paremmin kipsi. Molemmat toimivat kalsiumlannoitteina, tämän lisäksi kipsi toimii myös rikkilannoitteena.
– Maanparannusaineiden
käytössä on myös rajoituksia, lisää Heikkinen. Kipsi ei sovellu sellaiselle
pellolle, joka sijaitsee järven valuma-alueella tai pohjavesialueella. Luomutuotantoon
rakennekalkki ei sovellu lainkaan, kipsinkin tulee olla luonnonkipsiä. Myös
pellon toimiva vesitalous on edellytys maanparannusaineiden käytölle.
Rakennekalkkia muokataan maahan. Kuva: Johnny Wickström.
Nyt käsiteltävät pellot
Raaseporinjoen sivuhaarassa, Myllypurossa Konungsbölessä, ovat sopivia
maanparannusainekäsittelylle, sillä uoma ei tulvehdi. Raaseporinjoen pääuoma on
sen sijaan tulvaherkkä, jolloin sateiden ja sulamisvesien mukana kiintoainesta
ja ravinteita huuhtoutuu pelloilta uomaan. Maanomistajien ja
Raaseporinjoki-hankkeen yhteisenä tavoitteena on pitää vesi uomassaan ja
ravinteet pelloilla, toimenpiteet vesienhallinnan parantamiseksi ovat
suunnitteluvaiheessa.
Kun tulvehtimisongelma
saadaan ratkaistua, voidaan ottaa käyttöön laajempi kattaus vesienhoitotoimia.
Jo nyt useat viljelijät pitävät peltojaan kasvipeitteisinä talven yli ja
peltoja lannoitetaan vain tarpeen mukaan. Kipsillä ja rakennekalkilla voidaan
tehostaa peltojen vesienhallintaa ja vähentää ravinnevaluntaa entisestään.
Potentiaalista peltoaluetta maanparannusaineille Raaseporinjoelta löytyy myös
jatkoa ajatellen, sillä alueella on noin 17 km2 savipitoista
peltomaata.
Epävakaisesta säästä huolimatta viljelijät saapuivat sankoin
joukoin Maaperäpäivään Siuntion Gårdskullaan 27.6. Maaperän saloihin
tutustuttiin yhdessä Suomen parhaimpien asiantuntijoiden kanssa.
Aamupäivä koostui luennoista. VILKKU-hankkeen hankevastaava Janne Heikkinen perehdytti kuulijat
maanparannusaineiden, kuten kipsin, rakennekalkin sekä maanparannuskuitujen
ominaisuuksiin ja eroavaisuuksiin. Tutkija Pasi
Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä esitteli
puolestaan maatalouden vesistökuormituksen pitkäaikaisen seurannan tuloksia,
joissa näkyi talviaikaisen kasvipeitteisyyden merkitys kuormituksen
vähentäjänä. Carbon Action -hankkeen viljelijäkouluttaja Juuso Joona johdatti kuulijat hiiliviljelyn maailmaan ja kertoi
maatalouden valtavasta potentiaalista ilmastonmuutoksen hillinnässä. ”Maaperästä on vuosikymmenten ja –satojen aikana
vapautunut ilmakehään hiiltä ihmistoiminnan vaikutuksesta. Viljelijä voi maan
kasvukuntoa parantamalla sitoa hiiltä takaisin maaperään ja näin hidastaa
ilmastonmuutosta sekä sopeutua siihen. Samalla voidaan kasvattaa satotasoja”,
Joona kertoi.
Iltapäivällä osallistujat jalkautuivat pellolle etsimään
konkreettisia vastauksia maaperän hoidon haasteisiin. Pellon pientareella
perehdyttiin muun muassa traktorien rengaspaineisiin, jotka usein ovat liian
korkeita aiheuttaen maan tiivistymistä. ”Huonoimmalla
tuurilla jo yksi ajo märällä pellolla liian korkeilla rengaspaineilla voi
tuhota maan mururakenteen”, totesi ProAgrian asiantuntija Kalle Laine. Mururakenteen
palauttaminen vaatii puolestaan pitkäjänteistä, vuosia kestävää työtä.
Kasvipeitteisyyden silminnähtävää eroosiosuojaa esitteli
agronomi Jussi Knaapi sadevesisimulaattorillaan.
Simulaattorissa vettä suihkutettiin kasvipeitteiselle ja paljaalle maalle, ja
seurattiin syntyvää valuntaa. Kasvipeitteinen maa pidätti vettä hämmästyttävän
hyvin, kun taas paljaalla maalla sadanta aiheutti eroosiota ja
kiintoainespitoista pintavaluntaa.
Toimiva salaojitus tärkeä osa pellon vesitaloutta. Talviaikaisen
kasvipeitteisyyden rooli nousi esiin myös salaojapisteellä, jossa viljelijät
pääsivät kurkkaamaan Gårdskullan salaojakaivoon ja perehtymään Salaojakeskuksen
tutkimuksiin salaojavesien laadusta ja määristä vuodenaikojen muuttuessa. Tärkeää
oli huomata, että kesällä haihdunta ja kasvit hyödyntävät sadannan niin
tehokkaasti, ettei vettä liiku salaojissa kuin vähäisiä määriä. Tilanne muuttuu
täysin kasvukauden ulkopuolella, kun syyssateet saapuvat.
Lierojen määrää peltomaassa selvitettiin kaatamalla
kaivettuun kuoppaan sinappijauheella terästettyä vettä. Lierot pahastuvat
sinappivedestä ja kaivautuvat pintaan. Tällä kertaa maan pintakerroksista
löytyi lieroja kuitenkin vain muutama, ja nekin olivat sykkyrällä johtuen
kuivasta alkukesästä. Ilmaston
muuttuessa ja sään ääri-ilmiöiden, kuten kuivuuden, yleistyessä, myös
viljelijät joutuvat uusien haasteiden äärelle. ”Maaperäpäivän kaltaisten tapahtumien tarkoitus on lisätä niin
viljelijöiden kuin muiden maatalouden parissa työskentelevien tietämystä
toimenpiteistä, joilla muuttuvaan ilmastoon voidaan varautua ja parhaimmassa
tapauksessa muuttaa sen suunta”, toteaa Eija Hagelberg BSAG:sta. Tapahtuman järjestäjät, ProAgria
Etelä-Suomi, Baltic Sea Action Group, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, WWF
ja Raaseporin kaupunki, kiittävät kaikkia osallistujia antoisasta päivästä.
Maaperän rakenne on avain hyvään satoon. Siuntion Maaperäpäivässä 27.6. pureudutaan pellon kasvukuntoon Suomen parhaimpien asiantuntijoiden kanssa. Maaperän rakennetta kannattaa parantaa, jotta saadaan hyviä satoja myös muuttuvassa ilmastossa.
Maaperäpäivä Siuntiossa 27.6.2019
ProAgria Etelä-Suomi, Baltic Sea Action Group,
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, WWF ja Raaseporin kaupunki kutsuvat
maanviljelijät mukaan Maaperäpäivään Siuntioon Gårdskullan kartanoon 27.6. klo
10-15.30. Tapahtumassa kuullaan asiantuntijaluentoja muun muassa maanparannusaineista
ja hiilen varastoinnista. Luentojen jälkeen asiantuntijat esittelevät peltoympäristössä
esimerkiksi pinta- ja salaojavalunnan mittauksia, rengaspaineiden merkitystä
maan rakenteelle ja maan laatuarviointimittauksia. Maaperäpäivässä on mukana myös maatalousalan yrityksiä
tuote-esittelyineen.
Päivän tavoitteena on esitellä
työkaluja maan kasvukunnon parantamiseen käytännönläheisesti. Usein kasvukuntoa
parantavat toimet kohentavat myös ympäristön tilaa. Esimerkiksi hiiltä
sitovilla viljelymenetelmillä voi kasvattaa satoa ja parantaa maaperän rakennetta
sekä tietysti hidastaa ilmastonmuutosta. ”Maaperän kykyä sitoa ilmakehästä hiiltä tutkitaan parhaillaan ympäri
Suomea. Uutta viljelijöille hyödyllistä tutkimustietoa on tärkeä saada
välitettyä eteenpäin”, toteaa Maaperäpäivän asiantuntija, tutkija Juuso Joona. Maan rakenteen parantaminen
on tärkeää myös vesistöjen kannalta. Hyväkuntoinen multava viljelymaa pidättää
sadevesiä ja ravinteita, jolloin kiintoaine- ja ravinnekuormitus vesistöihin
vähenevät.
Maan rakenteen parantaminen palkitsee
Haasteiden purkaminen alkaa pellon ongelmakohtien
tunnistamisesta ja maaperän laadun ja vesitalouden tarkastelusta. Kun on tietoa
maan rakenteesta ja kasvukunnosta, myös ratkaisut löytyvät helpommin. On
palkitsevaa nähdä, miten vuosien saatossa tiivistynyt peltomaa kuohkeutuu,
mururakenne paranee ja vedenläpäisy tehostuu.
Koulutuspäiviä on järjestetty
Länsi-Uudellamaalla useita, ja ne ovat vetäneet mukaan jo 160 osallistujaa.
Verkossa tilaisuuksilla oli lähes 900 seuraajaa. ”Koulutukset ovat saaneet myönteistä palautetta uusien näkökulmien avaamisesta
ja viljelijöille tärkeiden aiheiden käsittelystä. Nyt on mainio tilaisuus
päivittää osaaminen maan kasvukunnosta,” toteaa WWF:n Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.Tapahtuman
järjestäjät toivottavat viljelijät lämpimästi tervetulleiksi Siuntion
Maaperäpäivään!
Järjestäjät: ProAgria Etelä-Suomi / Elina-hanke, Baltic Sea Action Group / Järki-hanke, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry / Siuntionjoki 2030-hanke ja Hiidenveden kunnostus -hanke, WWF / Vesiensuojelu 4K -hanke sekä Raaseporin kaupunki / Raaseporin joki -hanke
Raaseporin ympäristötoimiston Raaseporinjoki-hanke on saanut avukseen merkittävän yhteistyökumppanin, kun se solmi yhteistyösopimuksen Raaseporinjoen ojitusyhtiön kanssa joen kunnostamiseen liittyvien selvitysten laatimisesta. Raaseporinjoen ojitusyhtiö on jokivarren maanomistajien muodostama peruskuivatuksesta vastaava yhteisö.
Projektipäällikkö Minttu Peuraniemi (vas.) ja pääasiamies Petra Troberg iloitsevat alkaneesta yhteistyöstä. Kuva: Robert Harling.
Raaseporinjoen valuma-alueen pellot kärsivät paikoitellen mittavasta
tulvehtimisesta jopa pienillä sademäärillä. Tulvat huuhtelevat peltoja vieden
mukanaan maa-ainesta, mikä heikentää viljelyolosuhteita ja kuormittaa vesistöä.
Raaseporinjoki-hankkeen ja ojitusyhtiön yhteistyö liittyy juurikin alueen
vesienhallinnan parantamiseen.
Yhteistyön tavoitteena on ensivaiheessa saada aikaiseksi peruskuivatuksen
kunnostussuunnitelma, joka tähtää ravinnekuormituksen vähenemiseen.
Suunnitelmaan sisällytetään mm. Raaseporinjoki-hankkeen kosteikko sekä tulvanhallinnan
rakenteet, kuten tulvatasanne. Kyse
on melko mittavasta projektista, joka vaikuttaa vähintään 6,5 neliökilometrin
alueeseen jokivarressa.
– Tämän mittaluokan projektin toteuttaminen vaatii paljon taustatietoa joen
luontoarvoista ja hydrologisista olosuhteista. Valitettavasti olemassa oleva
tieto Raaseporinjoen osalta on riittämätöntä, harmittelee projektipäällikkö
Minttu Peuraniemi. Suurin osa selvityksistä on kuitenkin mahdollista toteuttaa
tulevan kesäkauden aikana.
Mikäli selvitykset ja suunnitelma saadaan tehtyä syksyyn mennessä, olisi
itse kaivuutyöt mahdollista toteuttaa talvella 2020. Näin ollen myös
toimenpiteet saataisiin sijoitettua Raaseporinjoki-hankkeen toimiajalle. Aikataulu
on tiukka, sillä on mahdollista, että projektin toteutus vaatisi vesilain
mukaisen luvan. Silloin toteuttamisaikataulu siirtyy vähintään vuodella eteenpäin.
– Lupatarve selviää pyytämällä lausunto Uudenmaan ELY-keskukselta. Olemme
jo olleet yhteydessä ELY-keskukseen ja saaneet listan selvitettävistä asioista,
toteaa ojitusyhtiön asiamies Petra Troberg. Raaseporinjoki-hankkeen apu
projektin käynnistämisessä on ollut tarpeen, sillä lausuntoa varten tarvitaan
sellaisia taustaselvityksiä, joita emme maallikkoina osaisi laatia.
Ympäristötarkastaja Maria Eriksson on mielissään yhteistyöstä ojitusyhtiön
kanssa. – Tämä osoittaa, että Raaseporinjoen maanomistajat ovat valmiita
panostamaan vesienhoitoon. Pian myös muut asiasta kiinnostuneet voivat
osallistua hankkeessa tehtävään vesienhoitoon keväällä avattavan
joukkorahoituskanavan kautta.
Raaseporinjoki-hankkeessa vähennetään merkittävästi
Raaseporinjoen valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää
ravinnekuormitusta. Hankkeessa tuetaan alueen maanviljelijöitä
vesienhoitotoimenpiteiden, kuten vesiensuojelukosteikkojen toteuttamisessa.
Hanke edistää myös uusien ravinnekuormitusta vähentävien menetelmien
käyttöönottoa hankealueella ja luo pohjan pidempiaikaiselle ”vesiystävälliselle”
maataloudelle. Hanketta vetää Raaseporin ympäristötoimisto. Ympäristöministeriö
rahoittaa hanketta 300 000 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen
vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien
hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden
läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön-kärkihanketta.
Noin 60 henkilöä
osallistui Vesitalousillan pienmessuille, asiantuntijaesityksiin ja sen
jälkeiseen paneelikeskusteluun. Kysyttävää ja vastattavaa riitti koko
paneelikeskustelun ajan.
Maaperä ja vesi herättivät vilkkaan keskustelun Vesitalousillassa. Kuva: Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.
Baltic Sea
Action Group, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, WWF ja Raaseporin kaupunki
järjestivät tiistaina 19.3.2019 Vesitalousillan Siuntion kylpylässä. Tapahtumassa
oli pienmessuilla edustamassa alan yrityksiä ja ajankohtaisia alaan liittyviä
hankkeita. Pienmessuja oli mahdollisuus kierrellä kahvittelun ohessa, jonka
jälkeen siirryttiin läheiseen auditorioon kuuntelemaan asiantuntijoiden
alustuksia ennen varsinaisen paneelikeskustelun alkua.
Asiantuntijoina tilaisuudessa
toimivat: agronomi Jussi Knaapi, professori Kristina Lindström Helsingin
yliopistosta, viljelijä Mathias Weckström (Pargas Gård), projektipäällikkö
Katrine Möller Sörensen Tullstorpså-projektista Ruotsista, Helena Äijö Salaojayhdistyksestä
sekä erikoissuunnittelija Harri Aulaskari Uudenmaan ELY-keskuksesta. Gårdskulla
gårdin Gustav Rehnberg toimi illan puheenjohtajana.
Vesitalousillan paneelikeskusteluun oli otettu mallia Luontoillasta. Paneelikeskustelussa riitti kysymyksiä. Kysymykset olivat maanviljelijöille käytännönläheisiä kysymyksiä, joihin he saivat asiantuntijoiden kannanoton. Illassa pohdittiin mm. pellon tuottopotentiaalin hyödyntämistä, mikrobiston ja maan rakenteen merkitystä, kosteikkojen ja kaksitasouimien merkitystä tulvasuojelulle ja vedenlaadulle, sekä ojien kunnostuksen läpivientiä.
Asiantuntijoiden
mukaan vesienhallinta, maaperän rakenne, ravinnetase, talviaikainen
kasvipeitteisyys ja kosteikot ovat tärkeimpiä toimenpiteitä maatalouden
vesienhoitotyössä.
Vesitalousillan esityksiä ja paneelikeskustelua pystyi seuraamaan suorana verkon kautta myös omasta kotikatsomosta illan aikana. Lähetyksen tallenne on edelleen nähtävissä:
Vesitalousilta oli onnistuneen hankeyhteistyön tulosta, joka konkretisoitui jo Lohjalla 4.12.2018 järjestetyssä Maaperäillassa. Onnistuneista tilaisuuksista innostuneina hankekumppanit puuhaavatkin jo seuraavaa tapahtumaa. Kesällä on luvassa tilakäynti Gårdskullan tilalle.
Järjestäjähankkeet ja -organisaatiot
Järki-hanke, Baltic Sea Action Group
Siuntionjoki- ja Hiidenveden kunnostus-hankkeet / Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Raaseporinjoki tuo mukanaan Barösundin merialueelle laskiessaan vuosittain jopa 4000 kg fosforia. Fosfori on valtaosin peräisin joen vaikutuspiirissä olevilta maa-alueilta; pelloilta, metsistä ja asutusalueilta, eli joen valuma-alueelta. Fosforilla on vesistöä rehevöittävä vaikutus. Valuma-alueen kunnostaminen paremmin fosforia ja muita ravinteita pidättäväksi on avain Barösundin merialueen ja Raaseporinjoen tilan parantamiseen.
Elokuvan on tuottanut Raaseporin kaupungin ympäristötoimisto Havsmanualen-hankkeessa. Elokuva on toteutettu vuorineuvoksetar Sophie von Julinin säätiön tuella. Elokuva kertoo rannikkomeren tilasta sekä siitä mitä jokainen voi osaltaan tehdä sen parantamiseksi.
Valuma-aluekunnostuksen keinoja ovat mm. suojakaistat, suojavyöhykkeet sekä kosteikot ja altaat. Suojavyöhyke pidättää pintavalunnan mukana tulevaa kiintoainesta sekä siihen sitoutuneita ravinteita. Kosteikko hidastaa uomassa kulkevan veden vauhtia ja antaa kiintoainekselle mahdollisuuden laskeutua altaan pohjalle. Vuonna 2013 tehdyssä selvityksessä “Suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Raaseporin ja Inkoon alueilla” on tunnistettu useita potentiaalisia kosteikko- ja suojavyöhykekohteita Raaseporinjoen valuma-alueella.
Suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen yleissuunnitelma 2013
Suojavyöhykkeillä ja kosteikoilla on myös muita myönteisiä vaikutuksia ympäristöön ja maisemaan. Kosteikot toimivat lintujen levähtämis- ja pesintäpaikkoina sekä vesivarastoina.
TEHO-hankkeen kuva kosteikosta, Ville Heimala 2012
Mikäli suojavyöhykesopimusta ei jostain syystä ole voitu tehdä, kannattaa näillä alueilla miettiä muita mahdollisia vesienhoitokeinoja, kuten kerääjäkasvien käyttöä, muokkausmenetelmän valintaa, pellon pinnan muotoilua tai maanparannusaineiden käyttöä. Raaseporinjoki-hankkeessa rakennetaan valuma-alueelle kosteikko yhteistyössä maanomistajien kanssa.
Maaperän hoito on tärkeä osa vesienhoitoa. Toimiva vesienhallinta on edellytys maan kasvukunnolle. Tule ja kysy asiantuntijalta!
Illan monipuolisten asiantuntijaluentojen aiheina ovat maaperän hoito ja peltojen vesitalous. Tapahtuman yhteydessä järjestettävillä minimessuilla esittäytyvät alan yritykset ja kehittämishankkeet. Voit esittää kysymyksiä suoraan agronomi Gustav Rehnbergin johtamalle asiantuntijapaneelille, tai lähettää kysymyksesi etukäteen tapahtuman yhteyshenkilölle. Tapahtuma on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. TERVETULOA!
Raaseporinjoki-hanke oli mukana järjestämässä Maaperäiltaa, joka kokosi noin 90 viljelijää ja muuta asiantuntijaa Lohjan kisakallioon sekä noin 50 etäosallistujaa pohtimaan ajankohtaisia maaperäasioita.
Illassa pohdittiin mm. pellon tuottopotentiaalin hyödyntämistä, syyskasvien viljelyn merkitystä pintamaan hallinnassa, maanparannusaineiden, kuten kipsin, rakennekalkin ja kuitujen tarvetta ja merkitystä, peltojen tiivistymisen välttämistä sekä toimivan peltomaan mikrobistoa.
Huomionarvoista on, että hyvä ja toimiva peltomaa on tärkeä tekijä vesienhoidossa ja maatalouden vesistökuormituksen vähentämisessä! Huippuasiantuntijajoukon viesti oli, että pellon kasvukuntoa lisäävät ja vesienhoitoa edistävät toimet on valittava lohkon tarpeiden pohjalta.
Asiantuntijoina Maaperäillassa toimivat agronomi Jussi Knaapi, viljelijä-kokeilija-tutkija Tuomas Mattila (Kilpiän tila), agrologi Olli-Pekka Ruponen (Toivon tila), hankevastaava Janne Heikkinen Vilkku Plus-hankkeesta sekä tutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskuksesta.
Kationinvaihtokapasiteetti-laskurilla voit viljavuustutkimuksen perusteella laskea maan ravinteiden varastointikykyä ja verrata sitä tavoitetilaan. Laskuri laskee myös maanparannukseen tarvittavat kalsiittikalkin, dolomiittikalkin, biotiitin ja kipsin määrät.
Raaseporin ympäristötoimisto on käynnistänyt Raaseporinjoen ja sen edustan merialueen ekologisen tilan parantamiseen tähtäävän Raaseporinjoki-hankkeen. Hanke käynnistyi toden teolla syyskuussa, kun projektipäällikkö Minttu Peuraniemi aloitti työnsä.
– On innostavaa päästä työskentelemään hankkeessa, jossa pyritään konkreettisin keinoin parantamaan sisäsaaristomme tilaa, toteaa projektipäällikkö.
Peuraniemi on työskennellyt yli kymmenen vuotta vesienhoidon parissa läntisellä Uudellamaalla ja ollut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kautta mukana mm. kehittämässä ja toteuttamassa haja-asutuksen jätevesineuvontaa, edistämässä kalaston hoitoa ja hyödyntämistä vesistökunnostuksissa, sekä käynnistämässä valuma-aluekohtaista kunnostushanketta Siuntionjoella.
Rovaniemeltä, Suomen suurimpien jokien, Ounasjoen ja Kemijoen, varrelta kotoisin oleva Peuraniemi osaa innostua myös pienemmistä virroista.
– Pienetkin vesistöt ovat tärkeitä elinympäristöjä ja lisääntymisalueita pohjaeläimille, hyönteisille ja kaloille. Raaseporissa on uskomattoman hienot vesivarannot, innostuu retkeilyä ja liikuntaa harrastava projektipäällikkö ja jatkaa – Saariston ja merialueen lisäksi raaseporilaisille luontoelämyksiä tarjoavat laajat metsämaat järvineen ja lammikoineen.
Raaseporinjoki-hankkeessa on varattu rahoitusta erityisesti maatalouden vesienhoitotoimenpiteisiin Raaseporinjoen valuma-alueella.
– Itsekin valuma-alueella asuvana katson, että jokainen voi tuoda kortensa kekoon paremman ympäristön puolesta. Tehtäväni hankkeen projektipäällikkönä on auttaa maanomistajia ja viljelijöitä löytämään ja toteuttamaan tilalleen sopivat vesienhoitotoimet. Työtä helpottaa, että hankkeessa on kerrankin rahoitusta myös toimenpiteiden toteuttamista varten.
Maaperän hoito on vesienhoitoa. Tule kuulemaan ja keskustelemaan maaperäasioista!
Maaperänhoito on tärkeä osa vesienhoitoa.
Maaperäillassa kuullaan asiantuntijoiden esityksiä muun muassa maaperästä ja sen hoidosta sekä maanparannusaineista. Mukana agronomi Jussi Knaapi, viljelijä-kokeilija-tutkija Tuomas Mattila (Kilpiän tila), agrologi Olli-Pekka Ruponen (Toivon tila), hankevastaava Janne Heikkinen Vilkku Plus-hankkeesta sekä tutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskuksesta.
Aika ja paikka: ti 4.12.2018, klo 16–20:30, Kisakallion urheiluopisto, Kisakalliontie 284, 08360 Lohja. Kahvitarjoilu klo 16 lähtien. Tapahtuma on maksuton, eikä edellytä ennakkoilmoittautumista.
Ilta huipentuu paneelikeskusteluun maaperäasioista. Tule kysymään sinua askarruttavista asioista illan panelisteilta! Kysymyksiä voi toimittaa myös etukäteen. Illassa mukana myös alan yrityksiä omilla messu-standeillaan.
Raaseporin ympäristötoimisto on käynnistänyt Raaseporinjoen ja sen edustan merialueen ekologisen tilan parantamiseen tähtäävän Raaseporinjoki-hankkeen. Hanke käynnistyi toden teolla syyskuussa, kun projektipäällikkö ja hankkeen ohjausryhmä aloittivat työnsä. Alueen maanomistajien ja viljelijöiden toivotaan osallistuvan toimenpiteiden suunnitteluun.
Hankkeen tärkeimpiä toimenpiteitä ovat kosteikot, peltojen kipsikäsittely, kaksitaso-ojat ja tulvatasanteet sekä muut vastaavat maatalouden ravinnekuormitusta vähentävät toimet sekä pellolla että uomissa. Näitä toimenpiteitä toteutetaan yhteistyössä alueen maanomistajien ja viljelijöiden kanssa. Hankkeeseen on varattu rahoitusta toimenpiteiden toteuttamista varten. Jotta työ tuottaisi toivottua tulosta, halutaan toimenpiteet kohdentaa ja suunnitella huolellisesti. Pitkäaikaiselle vesienhoitotyölle luodaan raamit yleissuunnitelman muodossa. Yleissuunnitelman on määrä valmistua keväällä 2019. Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan sekä vesistössä että maaperässä, seuranta voidaan aloittaa tarvittaessa jo syksyllä.
– On innostavaa päästä työskentelemään hankkeessa, jossa pyritään konkreettisin keinoin parantamaan sisäsaaristomme tilaa. Barösundin ekologinen tila on nykyisin valtakunnallisessa mittakaavassa poikkeuksellisen huono” toteaa projektipäällikkö Minttu Peuraniemi ja iloitsee samalla motivoituneesta ja paikalliset tahot yhteen kokoavasta ohjausryhmästä, joka perustettiin syyskuun lopulla.
Hankkeen ohjausryhmässä on edustus Snappertunan kyläyhdistyksestä, Raaseporinjoen ojitusyhtiöstä, SLC:n Raaseporin paikallisosastolta, Metsähallituksesta, Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinnosta, Uudenmaan ELY-keskuksesta, ympäristöministeriöstä, Raaseporin ympäristötoimistosta sekä Raaseporin ympäristö- ja rakennuslautakunnasta.
– Hienoa, että kunta on ottanut vahvan roolin rehevöityneiden vesistöjen hoidossa tavalla, jossa vesienhoito ja merenhoito lyövät kättä. Yhteistyö viljelijöiden ja muiden maanomistajien kanssa luo vahvan pohjan hankkeen onnistumiselle ja tulosten hyödyntämiselle rehevöityneiden rannikkoalueiden hoidossa”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kiittelee.
Raaseporinjoki-hanke kutsuu alueen maanomistajat ja -viljelijät koolle 6.11. klo 18 Tunaborgiin (Snappertunan kirkkotie 129, Snappertuna) kuulemaan hankkeesta ja jakamaan parhaat vinkkinsä yleissuunnitelman tekoa varten.
Raaseporinjoki-hankkeessa vähennetään merkittävästi Raaseporinjoen valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää ravinnekuormitusta. Hankkeessa tuetaan erityisesti alueen maanviljelijöitä vesienhoitotoimenpiteiden toteuttamisessa.Hanketta vetää Raaseporin ympäristötoimisto. Hankkeen toteutusaika on 1.7.2018-31.12.2020 ja sen kokonaisbudjetti on 450 000 €. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 300 000 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön-kärkihanketta.
Raaseporinjoki-hankkeessa vähennetään merkittävästi Raaseporinjoen valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää ravinnekuormitusta. Hankkeessa tuetaan alueen maanviljelijöitä vesienhoitotoimenpiteiden, kuten vesiensuojelukosteikkojen toteuttamisessa. Hanke edistää myös uusien ravinnekuormitusta vähentävien menetelmien käyttöönottoa hankealueella ja luo pohjan pidempiaikaiselle ”vesiystävälliselle” maataloudelle.
Ravinnekuormituksen vähentyessä joen ja merialueen ekologinen tila paranee ja vesialueet tuottavat entistä suurempaa iloa asukkaille ja vapaa-ajan viettäjille. Vesien tehokkaan hallinnan myötä myös maatalouden toimintaedellytykset alueella paranevat.
Hankkeessa luodaan raamit pitkän aikavälin vesienhoitotoimille koko valuma-aluetta koskien. Raamit esitetään yleissuunnitelman muodossa. Hankkeessa toteutetaan yhteistyössä maanomistajien ja viljelijöiden kanssa suunnitelman mukaisia vesienhoitotoimenpiteitä, kuten kosteikoita, kaksitaso-ojitusta ja kipsikäsittelyä. Lisäksi järjestetään tapahtumia ja retkiä kiinnostuksen herättämiseksi vesienhoitotoimenpiteitä kohtaan.
Hanketta vetää Raaseporin ympäristötoimisto. Hankeaika on 1.7.2018-31.12.2020. Hankkeen kokonaisbudjetti on 450 000 €. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 300 000 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön-kärkihanketta.
Raaseporinjoki on pieni, suoraan mereen laskeva joki. Se kulkee Karjaan Lepinjärveltä Snappertunan ikiaikaisten kulttuurimaisemien läpi Landbofjärdenille ohittaen matkallaan mm. Raaseporin linnanrauniot.
Raaseporinjoki kuljettaa vettä n. 68 km2 kokoiselta alueelta, muutaman sivu-uoman avustuksella jopa Inkoosta asti. Joen sivu-uomissa on muutama pieni järvi: Lepinjärvi, Gålisjön, Myllylampi ja Lähdejärvi. Joen pituus on noin 13,5 km ja sen yläosaa kutsutaan myös nimellä Kungsån. Joki tarjoaa vaelluskaloille esteettömän kulun merestä Lepinjärveen asti.
Raaseporinjoen valuma-alue on hyvin alavaa ja pudotuskorkeus Lepinjärvestä mereen on vain 5,3 m. Valuma-alueesta noin neljännes on maatalousaluetta. Pellot ovat enimmäkseen savipohjaisia ja pellonreunat viettävät uomiin monin paikoin jyrkästi. Pääuoman varressa ja laaksojen keskiosissa on myös loivapiirteisiä, tulvaherkkiä tasankoja – entisiä järviä ja kosteikkoja. Osa sivupurojen latvoista on luontaisesti mutkittelevia, mutta pääsääntöisesti uomat on oiottu.
Alue on kulttuurisesti hyvin merkittävä. Peltoalueet ovat ikivanhoja, alueelta on mm. löydetty yksi vanhimmista ohranjyvistä koko maassa. Snappertuna-Fagervikin alue on yksi Suomen 27:stä kansallismaisemasta ja osittain myös valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Alueen maatalous tänä päivänä on pääasiassa viljatiloja – eläintiloja on nykypäivänä alueella hyvin vähän.
Joen viimeinen 2,5 km osuus Raaseporin linnanrauniolta mereen on hyvin lähellä merenpinnan tasoa; korkean veden aikaan merivesi virtaa pitkälle sisämaahan päin. Tämä joen osuus on ammoisista ajoista lähtien ollut perinteinen kulkuväylä mereltä linnalle, mutta maankohoamisen ja umpeenkasvun seurauksena väylä sopii nykyään lähinnä melontaan.
Joki laskee Barösundin merialueeseen, joka on hyvin suojaista sisäsaaristoa. Merialue on rehevöitynyt ja sen ekologinen tila on poikkeuksellisen heikko. Aiemmin merialue on ollut mm. tärkeää hauen ja kuhan poikastuotantoaluetta, mutta kalakannat ovat kokeneet romahduksen viime vuosikymmeninä. Alueella on myös havaittu kalakuolemia 1970-luvulta asti, viimeksi vuonna 2015. Raaseporinjoen mukana merialueelle kulkeutuu jopa 4000 kiloa fosforia vuosittain ja joki on näin ollen merkittävä merialueen kuormittaja.
Infograafi Raaseporinjoesta ja sen valuma-alueesta.
Ympäristöministeriö tiedotti 22.5.2018 päätöksestään jakaa rahaa vesiensuojelun kärkihankkeille. Kyseessä on pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihanke vuosille 2016-2020. Rahoitusta saaneiden hankkeiden joukossa on Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen (ympäristötoimiston) Raaseporinjoki-hanke, jolle myönnettiin haettu 300 000 euron rahoitus.
Raaseporinjoki-hankkeen tavoitteena on parantaa alueen sisäsaariston tilaa, joka on nykyisin poikkeuksellisen huono valtakunnallisessa mittakaavassa. Projektin päätavoite on jokea pitkin mereen tulevien ravinnepäästöjen merkittävä prosentuaalinen vähennys. Lisäksi tähdätään virkistysarvojen paranemiseen, kala- ja vesilintukantojen elpymiseen sekä maatalouden ympäristötietoisuuden lisäämiseen.
Merkittävä osa hankerahoituksesta on tarkoitus kohdistaa konkreettisiin toimiin. Ympäristöministeriöltä saatu perusrahoitus yhdessä Raaseporin kaupungin omarahoituksen kanssa kattavat suunnittelun lisäksi joukon konkreettisia toimia sekä seurantaa, jolla saavutetut tulokset voidaan todentaa.
– Nyt saamamme rahoitus on hieno saavutus. Lisärahoitus esimerkiksi säätiöiltä tai yrityksiltä on toki tervetullutta, sillä kaikki lisäraha suunnataan konkreettisiin toimenpiteisiin, sanoo Raaseporin kaavoitus- ja ympäristöosaston päällikkö Simon Store.
Ympäristöministeriö sai yhteensä 108 hakemusta. Rahoitusta jaettiin 27 hankkeelle, yhteensä noin 5,5 miljoonaa euroa. Raaseporinjoki-hanke kuului eniten rahoitusta saaneisiin kohteisiin. Muita suurimpia avustushankkeita olivat mm. Vantaanjoen valuma-alueen peltojen kipsikäsittely (hakija: John Nurmisen säätiö, summa: 375 000 €), Jätevesilietteiden ravinteiden kiertoa parantava hanke (HSY, 320 000 €) ja Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistusaloilla (Tapio, 240 000 €).
Raaseporin kaupungin hanke sijoittui hankkeiden pisteytyksessä ykkössijalle yhdessä Hämeen AMK:n Opi ravinteista –projektin kanssa.
– Se, että YM on arvostanut hankkeemme korkealle, antaa tietysti hyvän selkänojan, kun hanketta nyt lähdetään käytännössä viemään eteenpäin, toteaa hankehakemuksesta vastannut ympäristötarkastaja Aapo Ahola Raaseporin kaupungilta.
Jo alkukesän aikana tullaan Snappertunassa järjestämään asukastilaisuus hankkeen käynnistymisestä. Tilaisuudesta tiedotetaan paikallisissa medioissa. Hankkeelle tullaan myöhemmin avaamaan myös verkkosivut. Hankkeesta tiedotetaan myös Raaseporin kaupungin virallisissa kanavissa (mm. verkkosivuilla ja Facebookissa).
Lisätietoa antaa:
Ympäristötarkastaja Aapo Ahola, puh. 019 289 2369 Kaavoitus- ja ympäristöosaston päällikkö Simon Store, puh. 019 289 3843
