Ensimmäiseksi vuorossa on eroosiosuojauksen rakentaminen Grabbackassa ja maanparannuskuidun levitys Sonassa. Eroosiosuojaus toteutetaan rakentamalla luonnonkauniiseen ja mutkittelevaan uomaan pohjakynnyksiä. Pohjakynnysten tarkoituksena on hidastaa veden virtausnopeutta uomassa ja näin ollen vähentää uoman reunojen eroosiota. Samanlaisia rakenteita rakennetaan myöhemmin kesällä myös Malmkullan suunnalta Raaseporinjokeen laskevaan uomaan.
Maanparannuskuitua levitetään peltolohkoille parantamaan maaperän vedenpidätyskykyä ja lisäämään maaperän mikrobiologista aktiivisuutta. Maanparannuskuidun on todettu parantavan pellon fosforinpidätyskykyä tehokkaasti useiden vuosien ajan. Maanparannuskuidun vaikutus perustuu eloperäisen aineksen lisäämiseen peltomaahan. Kuitu on peräisin metsäteollisuuden sivuvirroista ja se on käsitelty siten että sitä on turvallista käyttää maanparannusaineena.
– Kuitukäsittely on jatkoa viime vuonna aloitetulle maanparannusainekokeilullemme, muistuttaa projektipäällikkö Minttu Peuraniemi. Käsittelimme viime vuonna peltoja kipsillä ja rakennekalkilla, jotka myöskin ovat vesistövaikutteisia maanparannusaineita. Kokemukset näistä ovat tähän mennessä olleet myönteisiä.
Hankkeen työlistalla on kesälle myös Sonaan rakennettava virtaamansäätöpato, nk. putkipato, joka pidättää valumavesiä metsäalueella ennen kuin ne päätyvät pelto-ojiin. Näillä toimenpiteillä pannaan toimeen viime syksynä valmistunutta Raaseporinjoen valuma-alueen ravinnekuormituksen toimenpidesuunnitelmaa, jonka keskiössä ovat parempi vesienhallinta sekä peltojen hyvä rakenne ja kasvukunto.
– Valuma-alueella tehtävät toimenpiteet tukevat erinomaisesti myös pääuoman peruskuivatushanketta, sillä ne pidättävät vesiä sivupuroissa ja latva-alueilla. Raaseporinjoen pääuoman virtaustilanne helpottuu, kun kaikki vedet eivät sateen jälkeen syöksy sinne kerralla ja aiheuta tulvimista pelloille, selostaa Uudenmaan ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Harri Aulaskari, joka on ollut aktiivisesti mukana suunnittelutyössä.
Raaseporinjoen pääuoman perkaussuunnittelu, jota on tehty hankkeen ja Raaseporinjoen ojitusyhtiön yhteistyönä, on loppusuoralla. Koronapandemia on hidastanut suunnitelman viimeistelyä ja estänyt ojitusyhtiön kokoontumisen. – Suunnitelmakuvat näyttävät selkeästi sen, kuinka alueen tulvatilanne tulee parantumaan luonnonmukaisen perkauksen jälkeen, iloitsee ojitusyhtiön pääasiamies Petra Troberg. Uskon, että pääsemme etenemään töiden kilpailutusvaiheeseen kesän aikana.
Raaseporinjoki-hankkeen tavoitteena on merkittävästi vähentää Raaseporinjoen Landbofjärdenille tulevaa ravinnekuormitusta. – Hankkeen alkuaikoja on luonnehtinut mittavat selvitys- ja suunnittelutyöt, nyt vihdoin päästään rakentamaan, huomauttaa tyytyväinen projektipäällikkö Peuraniemi. Ympäristöministeriön rahoittama hankekausi päättyy vuoden 2020 lopussa, mutta Raaseporin kaupunki on sitoutunut jatkamaan hanketta kahdella vuodella, vuoden 2022 loppuun asti. Hankkeen vetäjä, Raaseporinjoen ympäristötoimisto on hakenut hankkeelle lisärahoitusta Uudenmaan ELY-keskuksesta, rahoituspäätöstä odotetaan lähiaikoina.
Lisätiedot:
- projektipäällikkö Minttu Peuraniemi, etunimi.sukunimi@raasepori.fi, 019-2892270.
- Hankkeen Facebook-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/2170471003275517/
Lue myös
