Raaseporinjoki tuo mukanaan Barösundin merialueelle laskiessaan vuosittain jopa 4000 kg fosforia. Fosfori on valtaosin peräisin joen vaikutuspiirissä olevilta maa-alueilta; pelloilta, metsistä ja asutusalueilta, eli joen valuma-alueelta. Fosforilla on vesistöä rehevöittävä vaikutus. Valuma-alueen kunnostaminen paremmin fosforia ja muita ravinteita pidättäväksi on avain Barösundin merialueen ja Raaseporinjoen tilan parantamiseen.
Valuma-aluekunnostuksen keinoja ovat mm. suojakaistat, suojavyöhykkeet sekä kosteikot ja altaat. Suojavyöhyke pidättää pintavalunnan mukana tulevaa kiintoainesta sekä siihen sitoutuneita ravinteita. Kosteikko hidastaa uomassa kulkevan veden vauhtia ja antaa kiintoainekselle mahdollisuuden laskeutua altaan pohjalle. Vuonna 2013 tehdyssä selvityksessä “Suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Raaseporin ja Inkoon alueilla” on tunnistettu useita potentiaalisia kosteikko- ja suojavyöhykekohteita Raaseporinjoen valuma-alueella.
Suojavyöhykkeillä ja kosteikoilla on myös muita myönteisiä vaikutuksia ympäristöön ja maisemaan. Kosteikot toimivat lintujen levähtämis- ja pesintäpaikkoina sekä vesivarastoina.
Mikäli suojavyöhykesopimusta ei jostain syystä ole voitu tehdä, kannattaa näillä alueilla miettiä muita mahdollisia vesienhoitokeinoja, kuten kerääjäkasvien käyttöä, muokkausmenetelmän valintaa, pellon pinnan muotoilua tai maanparannusaineiden käyttöä. Raaseporinjoki-hankkeessa rakennetaan valuma-alueelle kosteikko yhteistyössä maanomistajien kanssa.
Lue myös
