Huhtikuun toisena päivänä vietetään kansainvälistä autismipäivää:
”Tämä kansainvälinen huomio on tärkeää stigman vähentämiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi ja puutteellisten tukiverkon korjaamiseksi. Nyt on aika työskennellä inklusiivisen yhteyskunnan eteen, nostaa autisminkirjon ihmisten kykyjä esiin ja varmistaa heille mahdollisuus ymmärtää koko potentiaalinsa.”
-Ban Ki-moon, YK:n pääsihteeri
Monet ihmiset, jotka ovat autismin kirjolla ovat tunnettuja ja menestyneitä, esimerkiksi Greta Thunberg ja Albert Einstein. Thunberg on usein puhunut autismistaan supervoimana ja on kertonut, että diagnoosin saaminen auttoi häntä ymmärtämään itseään ja saamaan sitä tukea ympäristöltään, jota hän tarvitsi voidakseen paremmin ja saavuttaakseen tavoitteensa.
Autismin kirjo ja stressi
Oppilaat, joilla on autisminkirjon piirteitä tai diagnoosi ovat haavoittuvaisempia stressille.
Stressaavia saattavat olla kiireen ja koulutehtävien lisäksi myös sosiaaliset tilanteet, aistiylikuormitus tai yllättävät asiat. Vaikka oppilaan toiminta ulospäin näyttäisi pääosin samalta kuin muilla oppilailla, voi hän silti stressaantua paljon muille tavallisista tilanteista. Nykypäivän yhteiskunnan tahti on hektinen ja se näkyy myös kouluarjessa.
Koulussa stressi usein näkyy lisääntyneenä jumittumisena, ärtyneisyytenä tai vaikka kieltäytymisenä tehtävien teosta. Joillakin lapsilla kuormittavat tilanteet johtavat meltdowniin, raivokohtaukseen, toisilla taas sulkeutumiseen, pysähtymiseen (fight, flight, freeze).
Stimmaus
Eri oppilaat rauhoittavat itsensä eri tavoin. Jotkut oppilaat tarvitsevat stimulaatiota tunteiden käsittelyyn, rauhoittumiseen ja palautumiseen. Monet autismin kirjon ihmiset käyttävät stimmausta ilmaistakseen tunteitaan, sekä positiivisia että negatiivisia. Stimmausta voi olla ääntelyä, puhetta tai liikehdintää kuten käsien räpyttelyä, heijaamista tai esineen tai jonkun muun esim. hiusten hypistelyä. Stimmaus toimii ikään kuin mindfulness, auttaa löytämään takaisin tähän hetkeen ja itseen.
Jos itse mietit, ehkä myös sinulla on erilaisia tapoja rauhoittaa keho ja mieli? Jokaisella on joitain stimulointia muistuttavia tapoja, useimmiten ne eivät kuitenkaan ole stimmausta. Stimmaus on samanlaisena toistuvaa ja intensiivistä.
Apukeinoja
Aistiyliherkkyyksien apukeinot auttavat pitämään aistikuormituksen siedettävällä tasolla oppituntien ja koulupäivien aikana. Näitä voivat olla esimerkiksi kuulosuojaimet, sermit, pipot, aurinkolasit, Stressilelut (fidgetit) ym. Jotkut lapset ovat aistihakuisia, eli hakevat vahvoja aistikokemuksia. Painot nilkoissa ja ranteissa, kuminauha pulpetin jalkojen ympärillä, purukorut ym. voivat rauhoittaa lasta. Joskus näkyvät apuvälineet koetaan leimaavina eivätkä oppilaat siksi halua niitä käyttää. Olisi hyvä normalisoida näitä välineitä esimerkiksi niin, että kaikki voivat halutessaan niitä käyttää.
Joskus oppilaan stimmaus herättää opettajassa huolta siitä, että se vie huomiota muilta oppilailta tai että toiset oppilaat kokevat epäreiluksi sen, että joku saa toimia eri tavalla. On tärkeää puhua luokan kanssa apuvälineistä ja oppilaiden erilaisista tarpeista sekä normalisoida niitä. On tärkeää, että tukea tarvitseva oppilas sitä saa.
Fyysisten apuvälineiden lisäksi on muitakin tukikeinoja, joita voidaan käyttää. Oppilaan ympärillä olevien aikuisten tulisi olla tietoisia lapsen stressiherkkyydestä ja reagoida, jos näyttää siltä, että lapsen stressi alkaa vaikuttaa toimintaan. Selkeä struktuuri esimerkiksi auttaa lasta hahmottamaan päivän kulkua paremmin. Suunnitellut jaloittelutauot tai ylimääräiset välitunnit voivat ennaltaehkäistä stressiä ja rauhoittaa lasta. Rimaa läksyjen tekemisessä tai tavoitteen saavuttamisessa voidaan hetkellisesti laskea tilanteen rauhoittamiseksi. Stressaantunutta lasta ei myöskään ole hyvä kuormittaa ryhmätöillä ja mahdollisuuksien mukaan voi harkita vaihtoehtoisia välitunteja, joiden aikana lapsi saa rauhoittua ja taukoa sosiaalisesta kuormituksesta.
Sinulla, joka työskentelet koulussa, on mahdollista tukea oppilaita löytämään omia supervoimiaan ja lahjojaan tukemisen ja haasteiden ymmärtämisen kautta. Oppilaalle voi olla haastavaa löytää niitä yksin.
Lue myös