Vieraslajit
Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.
Yleensä vieraslajit sopeutuvat huonosti uuteen elinympäristöönsä ja tuhoutuvat nopeasti. Joissakin tapauksissa vieraslajit kuitenkin menestyvät, muodostavat lisääntyvän kannan ja vakiintuvat osaksi uutta elinympäristöään. Jotkin vieraslajeista menestyvät erityisen hyvin ja ovat huomattava uhka aiheuttaessaan vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille. Tällaisia selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäisiä lajeja kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi .
Haitalliset vieraslajit uhkaavat dalkuperäislajieja kilpailemalla samoista resursseista tai saaliista, levittämällä tauteja ja loisia, tai risteyttämällä alkuperäislajien kanssa.
Raaseporin kaupungilla on vuonna 2022 lähtien strategia vieraslajien torjumiseksi. Vieraslajistrategia on tarkoitettu tukemaan haitallisten vieraslajien systemaattista ja pitkäkestoista torjuntaa ensisijaisesti Raaseporin kaupungin omistamilla tai hallussa olevilla kiinteistöillä. Strategia on ensisijaisesti tarkoitettu kaupungin omaan toimintaan ja omille kiinteistöille, mutta myös kuntalaiset voivat hyödyntää strategiaa.
Käy kansallisella Vieraslajit.fi-sivustolla tutustumassa; sieltä löytyy mm. päivitetty sivu “tappajaetanoista“.
Kaupunki ei kerää havaintoja haitallisista vieraslajeista yksityisillä mailla, mutta ilmoita mielellään näitä kansalliseen rekisteriin Vieraslajit.fi-sivustolla, niin useampi taho voi hyödyntää niitä. Isot esiintymät kaupungin mailla voi ilmoittaa osoitteelle puisto@raasepori.fi, nämä hoidetaan niin pitkälle kuin resurssit riittävät.
Katso myös Novian projekti lupiinin, jättipalsamin, kurtturuusun ja espanjansiruetanan torjuntaan: https://www.novia.fi/angsblommor-i-raseborg/fi/
Tämän liksäksi kansalliset hallintasuunnitelmat haitallisten vieraslajien torjumiseksi löytyy maa- ja metsätalousministeriön sivuilta.
Luonnonsuojelualueet
Luonnonsuojelualueet lisäävät paikallisen luonnon monimuotoisuutta ja suovat mahdollisuuden uhanalaisten lajien elinympäristöjen säilymiselle.
Luonnonsuojelualueen perustaminen yksityismaalle
Maanomistaja voi tehdä hakemuksen suojelualueen perustamisesta omistamalleen maalle. ELY-keskus vahvistaa päätöksillään yksityismaille perustettavat luonnonsuojelualueet.
Maanomistajan aloitteesta tehdyistä luonnonmuistomerkkien rauhoitushankkeista päättää Raaseporin ympäristö- ja rakennuslautakunta.
Raaseporin luonnonsuojelualueita
Hagen, Ramsholmen ja Högholmen. Lue lisää alueesta ja sen hoito-ohjelmasta tässä.
Natura 2000
Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan. Yksi tärkeimmistä keinoista päästä tavoitteeseen on Natura 2000 -verkosto. Verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Tällaisia luontotyyppejä on Euroopassa noin 200 ja lajeja noin 700.
Suomessa Natura 2000-verkosto kattaa viisi miljoonaa hehtaaria. Tästä maa-alueita on kolme neljäsosaa ja vesialueita yksi neljäsosa.
Lisätietoa Ymparisto > Suomen Natura 2000 -alueet
Natura 2000-alueet Raaseporissa
- Bölsviken – Stormossen
- Harpar Storträsket ja Lillträsket
- Kiskonjoen vesistö (pääosin Perniö /Lounais-Suomen ympäristökeskus)
- Pohjan – Kiskon järvialue (myös Kisko)
- Svinberget – Lagerholmen
- Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue (myös Hanko ja Inkoo)
- Tapelsåsen – Lindöviken – Heimlax
- Lohjanjärven alueet (myös Lohja)
- Långån kosteikko
- Lepinjärvi
- Mustionjoki
- Tulijärvi – Makubergen (myös Lohja)
- Varvarinsuo (myös Inkoo)
- Tomasbölebäcken
Skärlandetin maisemanhoitoalue Tammisaaressa on Suomen ensimmäinen valtakunnallinen maisema-alue
Suomen ensimmäinen luonnonsuojelulain mukainen valtakunnallinen maisema-alue, Skärlandet, perustettiin kesällä 2007. Skärlandetin maisemien keskeinen piirre on laajat, edelleen laiduntamisen piirissä olevat rantaniityt, hakamaat ja metsälaitumet. Laajat flada- ja kluuvialueet, joissa on runsas vesilinnusto, kuuluvat myös Skärlandetin maiseman olennaisiin piirteisiin.
Yhteyshenkilöt:
ympäristötarkastajat Juha Laiho ja Monica Österblad (vieraslajit), ympäristöpäällikkö Maria M Eriksson (luonnonsuojelualueet, maisemanhoito)