Ympäristöministeriö on tiedottanut, että nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) nojalla myönnettyjä poikkeamislupia ja suunnittelutarveratkaisuja ei voida käyttää perustana rakennusluvan myöntämiselle uuden rakennuslain (RL) mukaan, joka astuu voimaan 1. tammikuuta 2025.
Tämän johdosta kaupunki haluaa Kuntaliiton suosituksen mukaisesti kehottaa kaikkia asianomaisia kiinteistönomistajia jättämään rakennuslupahakemuksen viimeistään 31. joulukuuta 2024. Rakennuslupahakemuksen ei tarvitse olla täydellinen, riittää että hakemus on jätetty. Mikäli rakennuslupahakemusta ei jätetä ennen tätä päivämäärää, on riskinä, ettei rakennuslupaa voida myöntää jo myönnetyn poikkeamisluvan perusteella.
Kirje on lähetetty postitse niille, joille on myönnetty poikkeamislupa tai suunnittelutarveratkaisu vuosina 2023 tai 2024.
Jos olette jo jättäneet rakennuslupahakemuksen tai ette aio hakea rakennuslupaa myönnetyn poikkeamisluvan tai suunnittelutarveratkaisun perusteella, ette tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin.
Rakennuslupia koskevat kysymykset voi esittää rakennusvalvonnalle päivystyspuhelimen kautta tiistaisin ja torstaisin klo 9.30–11.30, puh. 019 289 3810, tai sähköpostitse osoitteeseen rakennusvalvonta@raasepori.fi.
Vastausaika naapurien kuulemiselle pidennetään kahdesta kolmeen viikkoon (21 päivää). Muutos koskee poikkeuslupien, suunnittelutarveratkaisujen ja rakennuslupien yhteydessä tehtäviä kuulemisia. Muutos on heti voimassa. Muutos johtuu pidemmistä postitoimitusajoista. Muutoksella haluamme varmistaa, että naapurit ehtivät vastaamaan ennen vastausajan umpeutumista. Vastausaika on kolme viikkoa myös ulkomaan toimituksille.
Poikkeuslupien naapurinkuulemiset ovat nyt ilmaisia
Naapurin kuulemisen voit hoitaa joko itse tai antaa meidän hoidettavaksi. Poikkeuslupien yhteydessä naapurin kuuleminen on nyt ilmaista ja hoidamme mielellään asian puolestasi. Toivomme muutoksen vähentävän väärintäytettyjä hakemuksia ja siten nopeuttavan poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisupäätöksien valmistelua.
Huomaa, että rakennuslupien ja ympäristön toimenpidelupien yhteydessä tehtävät naapurin kuulemisten maksut pysyvät samana. Maksu on 62€ kiinteistöltä, jos hoidamme asian puolestasi. Voit myös vastaisuudessa tehdä kuulemisen halutessasi itse, silloin emme tietenkään peri maksua.
Mikä on naapurin kuuleminen?
Poikkeuslupaa, suunnittelutarveratkaisua, rakennuslupaa ja tiettyjä ympäristön toimipidelupia hakiessa, täytyy useimmissa tapauksissa tehdä naapurin kuuleminen. Naapurin kuuleminen varmistaa, että lähinaapurit tietävät, mitä naapuritontilla suunnitellaan. Naapureilla on tämän avulla mahdollisuus kommentoida suunnitelmia halutessaan.
Keväällä 2022 Raaseporin kaavoitusyksikkö kokosi asukkaiden näkemyksiä tulevaisuuden Raaseporista kyselyllä sekä kahdeksassa tulevaisuustyöpajassa eri puolilla Raaseporia. Raasepori 2050 -hankkeen on tarkoitus johtaa maankäytön kehityskuvaan, joka toimii eräänlaisena pitkäaikaisena strategiana. Hankkeen asukasosallistumiset on järjestetty yhteistyössä FEMMA Planning Oy:n kanssa, joka on myös analysoinut tulokset.
– On hienoa ja poikkeuksellista, että kaupunki ottaa asukkaat mukaan uuden kehityskuvan suunnitteluun. En ole kuullut mistään muusta kaupungista, joka olisi tehnyt saman tällä tasolla. Raasepori on todellakin kehityksen aallonharjalla, ja siitä kannattaa olla ylpeä, kertoo työpajojen fasilitaattori ja maantieteilijä Efe Ogbeide FEMMA Planning Oy:stä.
Raasepori 2050-hankkeen nuorisotyöpajassa mietittiin kaupungin tulevaisuuskuvaa karttaharjoituksena. Fasilitaattorit Milla Kallio ja Efe Ogbeide kuvan vasemmassa reunassa.
Raaseporilaiset kirjoittivat otsikoita Tulevaisuussanomiin
Tulevaisuushanke kiinnosti asukkaita: Näytä kartalla -kyselyyn saatiin yhteensä 659 vastausta, ja tulevaisuustyöpajoihin osallistui noin 90 henkilöä eri puolilta Raaseporia.
Työpajoissa osallistujat saivat kirjoittaa omat otsikkonsa Tulevaisuussanomiin. Harjoitus johti niin nauruun kuin aplodeihin. Bromarvissa Tulevaisuussanomissa sai lukea ennätyksellisestä tulomuutosta. Vuonna 2050 Bromarvin asukasluku kaksinkertaistuu jälleen ja kyläkoulua laajennetaan. Karjaalla luonto ja kestävyys sekä uudet tapahtumat olivat keskeisessä asemassa. Sieltä voi lukea puidenistutustalkoista, sadonkorjuujuhlista sekä RUSH-teknologiayritystapahtumasta. Mustiolla kasvatetaan tulevaisuudessa uusia lähiruoan muotoja: Mustion torilla paikallisia banaaneja ja tänä vuonna ennätyssuuri kahvisato. Pohjassa pohdittiin uusia kestäviä ajoneuvoja, hydrokapselitakseja ja uutta ekokylää Trollshovdaan. Snappertunassa lisääntyivät sekä asukasluku että matkailu, kun uudet risteilyalukset saapuivat kunnostetulle linnalle. Tammisaaressa ennustettiin, että Raaseporissa on koko Suomen terveimmät kylät. Kylät ovat niin terveitä, että niissä eletään pitkään, eikä sairaaloita tarvita lainkaan.
Omat erityiset työpajansa pidettiin Raaseporin nuorisovaltuuston ja maahanmuuttajaneuvoston kanssa. Nuoret toivoivat useita opiskelumahdollisuuksia ja yliopistoa sekä tapahtumia, jotka luovat yhteenkuuluvuutta koko Raaseporissa. Toivottiin myös ultrapaikallisia palveluita, kuten pieniä kyläsairaaloita ja hauskoja osallistavia musiikkitapahtumia. Maahanmuuttajaneuvoston toiveissa oli yhteinen, yhteisöllisyyttä lisäävä urheiluhalli, jossa kohtaavat sekä lapset että aikuiset. Huomiota toivottiin kiinnitettävän peruspalveluiden saavutettavuuteen ja siihen, etteivät asuinalueet eriytyisi liiaksi.
Kysely- ja työpaja-aineistosta löytyy useita toistuvia teemoja, jotka kiinnostavat kuntalaisia. Kiinnostus kestäviin ratkaisuihin, omavaraisuuteen, lähiruokaan ja pienimuotoisuuteen näyttää yhdistävän monia kuntalaisia. Kylien ja kaupunginosien välistä liikkumista pidettiin tärkeänä myös tulevaisuudessa. Vesiväyliä ja -liittymiä pidettiin mielenkiintoisena täydennyksenä kehitettäväksi maanteiden ohella. Kyse voi olla myös toiveesta parantaa Raaseporin merialueiden ja saariston saavutettavuutta.
Näyttää siltä, että kuntalaiset haluavat houkutella kyliin lisää asukkaita, laajentaa ja ylläpitää elävää luonnonläheistä haja-asutusaluetta lähipalveluineen. Samalla ilmastotavoitteet asettavat vaatimuksia yhdyskuntarakenteelle. Haja-asutusalueiden infrastruktuurin lisääminen voi olla haastavaa, kun valtion taholta vaaditaan maltillisuutta haja-asutusalueiden rakentamisessa ja hajallaan olevan infran välttämistä. Useat tutkimukset väittävät, että kaupunkikeskuksien tiivistäminen on energiatehokkaampaa ja kestävämpää kuin haja-asutusalueiden kasvu. Muun muassa nämä ovat asioita, jotka kehityskuvan muokkaamisessa on otettava huomioon, ja samanaikaisesti on nähtävä myös useita näkökulmia, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.
Seuraavassa vaiheessa luodaan tulevaisuuden skenaarioita
Asukasosallistumisen tuloksia tullaan käyttämään ensisijaisesti kehityskuvan tuottamiseen. Syksyn 2022 aikana hanke siirtyy uuteen vaiheeseen. Nyt asukkaiden ideoita yhdistetään trendeihin ja ennusteisiin, jotka kootaan erilaisiin tulevaisuuden skenaarioihin.
– Tulevaisuuden skenaarioissa otetaan huomioon megatrendit ja ennusteet, strategiat ja suunnitelmat sekä erilaiset analyysit ja laskelmat. Näitä voivat olla esimerkiksi digitalisaation ja kaupungistumisen megatrendit, valtiolliset tai paikalliset suunnitelmat kuten Raaseporin pyöräilyn edistämisohjelma ja analyysit kuten väestöennusteet, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.
Kehityskuva, joka on maankäytön karttamuotoinen strategia, valmistuu vuoden 2023 aikana. Tulevaisuusprojektin asukasosallistumiseen on saatu tukea Sitralta.
Raasepori järjesti tulevaisuustyöpajan nuorille Tammisaaren kirjastossa 17.5.2022. Työpajassa nuoret saivat visioida miltä Raasepori voisi näyttää vuonna 2050. Työpaja on osa isompaa Raasepori 2050 -hanketta, jossa osallistetaan asukkaita maankäytön kehityskuvan laadintaa varten.
Työpajassa käytettiin digitalisia sovelluksia, jotta nuoret saisivat työskennellä myös digitalisesti.
Pohjassa on potentiaalia ja uusia meriteitä avataan
Tulevaisuustyöpajaan osalllistui yhdeksän nuorta, josta osa oli Raaseporin nuorisovaltuustosta. Työpajassa pohdittiin mm. miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Raaseporiin tulevaisuudessa. Jos esim. merenpinta nousee uusia laivareittejä voisi ottaa käyttöön Mustion ja Tammisaaren välillä. Pohjan satamaa voisi laajentaa ja kehittää houkuttelevaksi laivareitin pysähdyspaikaksi. Laivalla voisi kulkea myös suoraan Santa Fé:hen viikonloppuisin, nuoret tuumivat.
Nuoret kehittävät ideoita ja laittavat niitä Raaseporin kartalle.
Opiskelukaupunki Raaseporissa on Suomen ainoa vuono
Pohjanlahti voisi tulevaisuudessa nimetä uudestaan Raaseporin vuonoksi ja sen asemaa Suomen ainoana vuonona tulisi nostaa enemmän esille ja markkinoida. Raasepori opiskelukaupunkina voisi saada nosteen uusien opiskelumahdollisuuksien avulla. Miltä kuulostaisi esim. Harvard-sivukonttori Raaseporissa, Suomen ainoa saariyliopisto meribiologisella suuntauksella Pohjanlahden keskellä, tai moderni maatalouskoulu Pohjassa. Nuoret pitivät myös yhteisiä kouluja eri kieliryhmille hyvänä juttuna.
Lopuksi kaikkien ryhmien ideat ja kartat esiteltiin.
Paljon puita, kestävä liikenne ja ultrapaikallinen terveydenhoito
Työpajassa toivottiin paljon puita, vihreitä sisäpihoja, ulkoilumahdollisuuksia ja taidetta lyhtypylväisiin tulevaisuudessa. Myös liikkumiseen ja joukkoliikenteeseen hahmoteltiin erilaisia bussi ja metroverkkoja, jotka ulottuisivat joka puolelle Raaseporia. Ehkä metrolla pääsisi samalla suoraan myös Tukholmaan? Terveydenhoitoa voisi järjestää ultrapaikallisesti ja sairaaloita voisi olla sekä esim. Skåldööllä, että Bromarvissa. Raaseporissa voisi tulevaisuudessa olla myös kaikille eri uskontoryhmille soveltuvia yhteisiä kirkkoja. Raaseporin omassa Eurovisio-kilpailussa eri kylien edustajat saisivat osallistua omilla kappaleillaan. Osallistuvien sävellyksien joukosta voisi äänestää Raaseporin vuoden biisi.
Työpajan koordinaattori Julia Ingo vasemmalla ja kaupunginarkkitehti Johanna Backas oikealla yhdessä osallistuvien nuorten kanssa.
Ideoista todeksi
Nuorten tulevaisuustyöpajaa fasilitoi Femma planningin Efe Ogbeide ja Milla Kallio. Tilaisuus oli hauska ja lisää ideoita tuli vielä työpajan jälkeenkin. Kaupunginarkkitehti Johanna Backas osallistui pajaan ja sai uutta inspiraatiota nuorten ajatuksista:
– Aivan mahtavaa! Saimme ideoita nuorilta, joita mielestäni voidaan heti lähetä edistämään. Se, että nuoret näkevät niin ennakkoluulottomasti Raaseporin kokonaisuutena, oli inspiroivaa ja silmiä avaavaa, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.
Nuorten tulevaisuustyöpajan materiaali koostetaan ja hyödynnetään tulevan maankäytön kehityskuvan taustamateriaalina. Kehityskuva odotetaan valmistuvan vuoden 2023 aikana.
Kevään 2022 aikana Raaseporin kaavoitus on järjestänyt tulevaisuustyöpajoja, joiden tarkoituksena on kerätä asukkaiden ideoita ja ajatuksia tulevaisuudesta. Työpajoissa työskentelemme vuoden 2050 kanssa ja työpajojen materiaali käytetään maankäytön kehityskuvan laadintaan. Olemme nyt avanneet Karjaan ja Tammisaaren ilmoittautumislomakkeet. Voit ilmoittautua alla olevien linkkien kautta:
Kehityskuva on lyhykäisyydessään karttamuotoinen visio, joka kuvailee miltä kaupungin halutaan näyttävän tulevaisuudessa. Verattuna yleiskaavaan kehityskuva ei ole yhtä yksityiskohtainen. Se ei myöskään ole laillisesti sitova kuten yleiskaava. Tällä hetkellä Raaseporilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Työ kehityskuvan kanssa on yksi pieni askel kohti mahdollista tulevaa koko Raaseporia kattavaa yleiskaavaa. Kehityskuva tukee kaupungin maankäytön strategista ja pitkäjänteistä suunnittelua.
Raaseporin ensimmäinen tulevaisuustyöpaja järjestettiin Pohjassa 6.4.2022. Tilaisuus oli onnistunut ja paikalletulijat osallistuivat aktiivisesti koko illan. Työpajojen järjestäjä Raaseporin kaavoitus sai monia kiinnostavia tulevaisuusvisioita ja ajatuksia ruodittavaksi. Työpajojen materiaali koostetaan ja analysoidaan sekä hyödynnetään maankäytön kehityskuvan laadinassa. Lue lisää kehityskuvasta Raasepori 2050 -sivulta.
Pohjan kirjaston juhlasali toimi työpajatilana.
Tulevaisuuspajan ensimmäisessä osassa Femma planningin Efe Ogbeide ja Milla Kallio kertoivat miten tulevaisuuksia voi käsitellä. Sitran Tulevaisuustaajuus -menetelmän mukaan tulevaisuuksia voi olla esim. sekä toivottavia, uskottavia, että todennäköisiä. Osallistujat saivat tämän jälkeen kuivailla miten heidän päivänsä voisi näyttää vuonna 2050. Kuvailujen avulla osallistujat saivat pohtia minkälaisia olettamuksia heillä on tulevaisuudesta. Onko tulevaisuudessa autoja? Onko Suomi osa EU:ta? Onko keskilämpötila kohonnut? Mitkä ovat omat olettamuksesi?
Raaseporilaiset keskustelivat omista päiväkuvailuistaan.
Femma planningin Efe Ogbeide luotsasi osallistujia työpajan läpi suomeksi ja ruotsiksi.
Maantieteilijä Efe Ogbeide Femma planningistä.
Yhdessä kohtaa työpajaa osallistujat saivat kirjata aikajanalle sellaisia tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet meihin menneisyydessä tai jotka tulevat vaikuttamaan meihin tulevaisuudessa.
Kaavoituksen Niclas Skog osallistui Pohjan työpajaan.
Tauolla tarjolla oli voileipiä, kahvia, mehua ja hedelmiä, jotta into ja luovuus pysyisi huipussa koko illan.
Sitten olikin aika asetella ideat ja toivottavat tulevaisuudet Raaseporin kartalle. Ryhmät työskentelivät joko asumisen, ympäristön, liikenteen tai elinkeinon teemojen kanssa.
Milla Kallio tukee ryhmätyöskentelyä.
Toiveikkaita ja innokkaita keskusteluita kuultiin salin eri pöydissä.
Lopuksi osallistujat saivat keksiä omia otsikoita Tulevaisuuden Sanomiin 2050. Sekä naurua, että aploodeja kuultiin, kun valmiit etusivut esiteltiin salissa.
Haluaisitko sinäkin osallistua Raaseporin tulevaisuuspajaan keväällä 2022? Raasepori 2050 -sivulta löydät tietoa järjestettävistä tilaisuuksista ilmoittautumislinkkeineen. Tervetuloa mukaan!
Raaseporin kaavoitusyksikkö kutsuu raaseporilaisia tulevaisuustyöpajoihin. Tulevaisuustyöpajat ovat osa Raasepori 2050 -hanketta, jossa kaavoitusyksikkö laatii maankäytön kehityskuvan Raaseporille vuodelle 2050. Työpajan tarkoitus on kerätä asukkaiden näkemyksiä siitä, miltä Raasepori voisi näyttää tulevaisuudessa etenkin asumiseen, ympäristöön, elinkeinoon sekä liikenteeseen liittyen.
Työpajassa sovelletaan Sitran Tulevaisuustaajuus -menetelmää. Menetelmässä mm. haastetaan tulevaisuusoletuksia ja kuvitellaan erilaisia tulevaisuuksia. Osallistuakseen ei tarvitse ennakkotietoja tai erityisosaamista.
Työpajoihin mahtuu rajattu määrä osallistujia, jokaiseen työpajaan pääsee mukaan 20 ensimmäistä ilmoittautujaa. Työpajat ovat kaksikielisiä. Tilaisuudessa on tarjolla kahvia, teetä ja suolaista purtavaa. Tilaisuuksissa noudatetaan vallitsevia koronaohjeistuksia ja -rajoituksia.
Aimmin tänä talvena raaseporilaiset saivat osallistua kehityskuvatyöhön vastaamalla Kerro kartalla-kyselyyn. Asukkaat ovatkin vastanneet kyselyyn ahkerasti, sillä vastauksia saatiin huikeat yli 650. Vastauksia tutkitaan maaliskuun aikana ja niitä hyödynnetään maankäytön kehityskuvatyössä.
– Asukkaiden innokkuus vastata kyselyymme yllätti meidät positiivisesti, iloitsee kaupunginarkkitehti Johanna Backas ja toivoo, että tämä sama innostus jatkuu työpajoissa. – Toivomme, että työpajoista tulee myös hauskoja ja inspiroivia tilaisuuksia, jossa voimme yhdessä vahvistaa tulevaisuudenuskoa.
Lisätietoa Raasepori 2050 hankkeesta ja erilaisista osallistumismahdollisuuksista löydät kaupungin sivustolta: raasepori.fi/raasepori2050.
Smart Countryside Mobility on Laurean ja Metropolian ammattikorkeakoulujen yhteishanke, joka pyrkii parantamaan Uudenmaan haja-asutusalueiden liikkumismahdollisuuksia ja luomaan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeen kehitysalueeksi valikoitui Raasepori.
– Raasepori on maantieteellisesti laaja ja monipuolinen alue, ja siksi kiinnostava kohde hankkeelle. Alueella vallitsee vahva yhteistyön kulttuuri, josta hyvänä esimerkkinä Bromarville myönnetty Uudenmaan Vuoden Kylä 2022 -palkinto, kommentoi hankkeen asiantuntijatiimi.
Kuvassa hankkeen asiantuntijatiimi vasemmalta lukien: Raija Kaljunen, Eetu Rutanen, Jaakko Hannula, Anni Vainio ja Harri Miinin.
Raasepori tukee hanketta
Raaseporin kaupunki tukeeSmart Countryside Mobility -hanketta mm. jakamalla taustamateriaaleja, paikallistietoa ja tukemalla viestintää. Hankkeen tuloksia hyödynnetään mm. Raaseporin maankäytön kehityskuvan laadinnassa (Raasepori 2050), joukkoliikenteen ja turismin kehittämisessä.
– Olemme todella iloisia, että hankkeen asiantuntijatiimi valitsi juuri Raaseporin alueen kehittämiskohteeksi. Raasepori on pinta-alaltaan yksi Etelä-Suomen isoimmista kaupungeista ja kestävän liikkumisen kehittäminen on sekä asukkaillemme, että matkailijoillemme erityisen tärkeää, kertoo matkailupäällikkö Ville Vuorelma.
Palvelukonsepteja kehitetään verkostomaisesti
Alueen liikkumispalveluiden kehittäminen aloitetaan yhteistyössä asukkaiden, yritysten, kaupungin sekä yhdistysten kanssa kevään -22 aikana. Hanke jatkuu kesään -23 asti. Ensimmäiseksi tutkitaan alueen asukkaiden liikkumistottumuksia ja palveluiden saavutettavuutta. Tutkimusten tulosten pohjalta kehitetään liikkumisen palveluita yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Hanke rahoitetaan osana Euroopan unionin COVID-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Lisätiedot
Harri Miinin, projektipäällikkö Metropolia +358 40 576 8392, harri.miinin@metropolia.fi
Jaakko Hannula, projektipäällikkö Laurea +358 504413563, jaakko.hannula@laurea.fi
Raaseporin kaavoitus valittiin lokakuussa 2021 yhdeksi kymmenestä Sitran Tulevaisuustaajuus -kumppanuusohjelman tiimeistä. Kumppanuusohjelman tavoite on lisätä ja popularisoida tulevaisuusajattelua Suomessa. Ohjelmaan valitut tiimit saavat mm. koulutusta, materiaaleja ja sparrausta Sitran Tulevaisuustaajuus -työpajametodin käytössä. Yhteensä 78 toimijaa haki kumppanuusohjelmaan.
Sitra panostaa Raaseporiin
Sitra tukee Raaseporin tulevaisuustyötä nyt myös merkittävällä avustuksella. Jyrki Kataisen 16.2.2022 allekirjoittaman päätöksen mukaan, Sitra myöntää Raaseporin kaavoitukselle 30 000 € Raasepori 2050 -hankkeen vuorovaikutustyöhön.
Kuva: Topias Dean /Sitra
Tulevaisuustyöpajat järjestetään huhti- ja toukokuussa 2022. Lisätietoja työpajoista annetaan myöhemmin keväällä. Raaseporin asukkaat voivat osallistua kehityskuvan työhön jo nyt. Ajalla 10.2-10.3.2022 keräämme oivalluksia raaseporilaisten arkireiteistä ja lempipaikoista Kerro kartalla -kyselyn avulla.
Raaseporin kaavoitus työstää maankäytön kehityskuvaa vuodelle 2050. Raasepori 2050 -hankkeen ensimmäisessä osassa keräämme asukkaiden näkemyksiä Kerro kartalla -kyselyn avulla.
Voit vastata kyselyyn 10.3.2022 asti. Vastaamiseen menee noin 30 minuuttia, riippuen siitä, miten monta reittiä haluat merkitä kartalle.
Vinkki! Suosittelemme päätteen käyttöä kyselyyn vastaamiseen. Olemme huomanneet, että reittien merkitseminen voi olla helpompaa päätteen avulla.
Kyselyn tulokset analysoidaan ja huomioidaan lopullisen kehityskuvan muotoilussa.
Oletko joskus miettinyt miltä Raasepori näyttää kolmenkymmenen vuoden päästä? Miltä ympäristö voisi näyttää? Miten sinä tai lapsesi haluisivat asua tulevaisuudessa? Miten liikenne on järjestetty? Muun muassa näitä kysymyksiä Raaseporin kaavoitusyksikkö lähtee pohtimaan Raasepori 2050 -hankkeessa.
Kehityskuva tukee yleiskaavoitusta
Raasepori 2050 hankkeessa laaditaan maankäytön kehityskuva Raaseporille vuodelle 2050. Kehityskuva rakennetaan yhteiskuntaa koskevien tulevaisuuden skenaarioiden avulla. Kehityskuvassa keskitytään etenkin liikenteeseen, elinkeinoelämään, asumiseen ja ympäristöön. Lopullinen karttaesitys kuvailee kaupungin maankäytön tulevaisuuden visiota.
Kehityskuva tukee kaupungin yleiskaavoitusta, mutta kehityskuvalla ei ole oikeusvaikutuksia. Tämä tarkoittaa, että sillä ei ole lainvoimaista ohjausvaikutusta yleis- tai asemakaavoitukseen tai lupaprosesseihin.
– Kehityskuvan luominen on meille erittäin tärkeää, sillä se antaa meille käsityksen siitä, miltä kaupungin ihmisten mielestä tulisi näyttää tulevaisuudessa. Se helpottaa myös maankäytön pitkäjänteistä ja johdonmukaista suunnittelua, kun meillä on selkeä ja inspiroiva tulevaisuuden visio, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.
Keväällä 2022 Raaseporin asukkailla on mahdollisuus osallistua kehityskuvan työstämiseen sekä vastaamalla karttakyselyyn, että osallistumalla tulevaisuustyöpajoihin. Kerättyjen oivallusten avulla rakennetaan sen jälkeen skenaarioita, joihin voi tutustua ja joita voi kommentoida syksymmällä.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun meillä on mahdollisuus tehdä näin mittavaa osallisuustyötä. Tuntuu hienolta tuoda mukaan asukkaita ja muita kiinnostuneita vielä enemmän strategiseen kaupunkisuunnitteluun, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.
Myös muita kohderyhmiä kuten esim. yrittäjiä ja lapsia osallistetaan kehityskuvan muotoiluun. Vuorovaikutusosion jälkeen kaavoitusyksikkö tuo oman osaamisensa kehityskuvan kehittämiseen tekemällä erilaisia vaikutusten arviointeja. Lopullinen kehityskuva odotetaan valmistuvan kesällä 2023.
Kerro kartalla -kysely
Raaseporin asukkaat voivat osallistua kehityskuvan työhön jo nyt. Ajalla 10.2-10.3.2022 keräämme oivalluksia raaseporilaisten arkireiteistä, sekä tärkeistä paikoista Kerro kartalla -kyselyn avulla. Kyselyssä voi kuvailla arkireittejään ja paikkoja, joita pitäisi kehittää tulevaisuudessa.
Lisätietoa Raasepori 2050 hankkeesta ja erilaisista osallistumismahdollisuuksista löydät sivulta raasepori.fi/raasepori2050.
Millaista on vapaa-ajan asuminen Raaseporissa? Raaseporin kaavoitusyksikkö haluaa kuulla näkemyksesi ja sinä voit auttaa vastaamalla kyselyyn. Kuulut kohderyhmään, jos sinulla on Raaseporissa kakkosasunto, vapaa-ajan asunto tai kesämökki. Kotikunnallasi ei ole väliä, myös raaseporilaiset voivat vastata kyselyyn.
Kysely on auki 5.12.2021 asti. Kyselyyn vastaamiseen menee noin 10 minuuttia. Vastaajien kesken arvotaan 50 €:n lahjakortti vapaavalintaiseen, Raaseporissa sijaitsevaan päivittäistavaraliikkeeseen.
Selvitys vapaa-ajan asumisesta on osa maankäytön kehityskuvatyötä. Maankäytön kehityskuvan tavoitevuosi on 2050 ja sitä laaditaan vuosina 2021-2023. Kehityskuvaa tehdään vuorovaikutuksessa Raaseporin asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Maankäytön kehityskuvatyöstä ja siihen liittyvästä vuorovaikutuksesta on luvassa lisätietoa vuodenvaihteen tienoilla. Seuraa siis sivujamme!
Lisätietoja antaa: kaupunginarkkitehti Johanna Backas; 019 289 3843.
Uudenmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 7.12.2020 (§ 128, § 129, § 130) määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n nojalla Uudenmaan maakuntavaltuuston 25.8.2020 (§ 20, § 21, § 22) hyväksymien Uusimaa-kaava 2050 -kokonaisuuteen kuuluvien Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan, Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ja Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman. Uudenmaan liitto ja kunnat ovat kuuluttaneet maakuntahallituksen päätöksestä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 93 § mukaisesti.
Muutoksenhakuviranomaisena toimiva Helsingin hallinto-oikeus on kuitenkin välipäätöksillään 22.1.2021 kieltänyt edellä mainittujen maakuntavaltuuston päätösten täytäntöönpanon kaavoista jätettyjen valitusten perusteella. Täytäntöönpanokielto on voimassa oikeuskäsittelyn ajan, eli kyseessä olevat vaihemaakuntakaavat eivät ole voimassa ennen kuin hallinto-oikeuden varsinaiset päätökset ratkaisevat asian.
Uudellamaalla on voimassa oleviin maakuntakaavoihin voi tutustua täällä.
