Tammisaari-Pohjan kalatalousalueen kalastusrajoitukset lohen ja meritaimenen kutuvaelluksen suojelemiseksi astuvat voimaan ensimmäisenä päivänä elokuuta. Rajoitusten noudattaminen parantaa pitkällä aikavälillä kalakantoja. Rajoituksia valvovat kalatalousalueen kalastuksenvalvojat.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on päättänyt Tammisaari-Pohjan kalatalousalueen hakemuksesta seuraavista kalastusrajoituksista ajalle 1.8–30.11. vuosille 2024–2028:
Viehekalastus ja kalastus seisovilla pyydyksillä on kielletty Mustionjoessa aina Åkerforsin voimalaitokselle asti. Kielto koskee myös järvet Kyrksjön ja Päsarträsket sekä sivu-uomia, kuten Krabbäcken, Storängsbäcken, Bråtabäcken ja Mossabäcken. Sama kielto koskee Fiskarsinjokea Borgbyträsketiin ja Brunkombäckeniin asti sekä jokisuistot Pohjanpitäjänlahdessa.
Pohjanpitäjänlahdessa ja Vitsandströmmenin suurjännitejohdolle asti pintaverkoilla kalastaminen on kielletty, ja Pohjanpitäjänlahden siltojen alla kaupungin keskustassa ja Vitsandströmmenillä kalastus verkoilla ja rysillä on kielletty.
Vitsandströmmenin suurjännitejohdolta Fiskarsinjoen ja Mustionjoen suistoalueelle saakka on kielletty yli 75 cm pitkien lohien ja yli 65 cm pitkien taimenien ottaminen saaliiksi. Rasvaevälliset taimenet on aina vapautettava. Lohen pienin sallittu saaliskoko on kalastusasetuksen mukaisesti 60 cm ja taimenen (eväleikattu) 50 cm.
Tammisaari-Pohjan kalatalousalueen toiminnanjohtaja Gabi Lindholm kertoo, että seisovilla pyydyksillä tarkoitetaan muun muassa verkkoja, katiskoja, rysiä, pitkäsiimoja ja muita koukkupyydyksiä. Viehekalastus on kalastusta yhdellä vavalla ja vieheellä, vetouistelua yhdellä vavalla, vieheellä ja painovieheellä sekä kelaongintaa. Onkiminen ja pilkkiminen ei ole viehekalastusta.
Kalatalousalueen kalastusrajoitusten lisäksi on olemassa lakisääteisiä valtakunnallisia kalastusrajoituksia. Tarkemmat tiedot näistä ja kalatalousalueen määräyksistä löytyvät kalatalousalueen verkkosivuilta www.tammisaari-pohjankalatalousalue.fi.
Mikä on kalatalousalue ja mitä se tekee?
Suomen vesialueet on jaettu 118 kalatalousalueeseen, joista Tammisaari-Pohjan kalatalousalue on yksi. Kalatalousalue suunnittelee muun muassa kalavarojen käyttöä ja hoitoa käyttö- ja hoitosuunnitelmansa avulla.
– Olemme huomanneet, että moni ei oikein tiedä, mikä kalatalousalue on ja mitä kaikkea se tekee. Ja että jokainen, joka omistaa vesialueita, on tosiasiallisesti kalatalousalueen jäsen”, sanoo kalatalousalueen puheenjohtaja Tomas Gripenberg.
– Olemme siksi koonneet tiedotuslehtisiä, niin sanottuja pähkinänkuoria, joissa esittelemme lyhyesti kalatalousalueen toimintaa ja tärkeimmät kohdat käyttö- ja hoitosuunnitelmasta. Vesialueen omistajille, vapaa-ajankalastajille sekä kaupallisille kalastajille ja kalastusoppaille suunnatut pähkinänkuoret löytyvät kalatalousalueen verkkosivuilta.
Raaseporin kaupungin metsäsuunnitelma 2024–2034 on nyt yleisesti nähtävänä ja kommentoitavana. Suunnitelma sisältää suuntaa antavia toimenpide-ehdotuksia osalle kaupungin metsäalueista.
Metsäsuunnitelma esitellään kaupungin karttapalvelussa karttatasona. Kartalla näkyvät eri väreinä alueet, joille suunnitellaan toimenpiteitä sekä vihreinä alueina ne metsäalueet, jotka ovat kaupungin omistuksessa mutta joille ei ole suunniteltu toimenpiteitä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kartan aluetta napsauttamalla saa lisätietoa suunnitelmista, kuvion numerosta ja alueen kiinteistötunnuksesta.
– Karttapalvelussa on helppo zoomata eri alueille, joille on suunniteltu toimenpiteitä. Onhan kyse aika monesta alueesta eri puolella Raaseporia. Keräämme kommentteja verkkokyselyllä, kertoo Raaseporin kaupungin metsätalousinsinööri Mats Wikström.
Näin lähetät kommenttisi
Tutustu karttaan. Etsi alue, jota haluat kommentoida.
Napsauta aluetta, jota haluat kommentoida, ja katso, mitä toimenpiteitä on suunniteltu.
Avaa kysely uudessa välilehdessä. Linkin kyselyyn saat samasta tietoruudusta, jossa on suunnitelma, kiinteistötunnus ja kuvionumero.
Kirjoita kommenttisi kyselyyn. Muista täyttää kiinteistötunnus ja kuvionumero.
Jos haluat kommentoida useita eri alueita, täytä kysely uudelleen.
Voit myös kopioida tästä suoran linkin kartalle: https://karta.raseborg.fi/link/V9vCt
Voit kommentoida metsäsuunnitelmaa 15.9.2024 asti.
Suunnitelmassa käytetyt termit
Harventaminen Harventaminen on kasvatushakkuu, jossa harvennetaan osa puustosta niin, että jäljelle jää runkoluku, joka takaa parhaat kasvuedellytykset metsälle. Harvennuksessa poistetaan riukuuntuneet ja huonolaatuiset puut hyväkasvuisten puiden tieltä, jotta parhaat yksilöt saavat enemmän kasvutilaa, ravinteita ja valoa.
Ensimmäinen harvennushakkuu: puiden halkaisija alle 16 cm
Harvennus: puiden halkaisija yli 16 cm
Uudistaminen Uudistaminen voi tarkoittaa avohakkuuta. Avohakkuussa vanha puusto kaadetaan lähes koko kuviosta. Jäljelle jätetään vain luonnon monimuotoisuutta ja lahopuita edistäviä säästöpuita. Hakkuun jälkeen istutetaan uusi metsä.
Uudistuminen voi myös tarkoittaa uudistamista siemenpuilla. Tällöin jätetään terveitä, hyvälaatuisia ja hyvälatvuksisia siemenpuita, 20–100 puuta hehtaarille.
Metsää voi myös uudistaa suojuspuumenetelmällä, jolloin jätetään 100–300 runkoa hehtaarilta suojaamaan uusia taimia pakkaselta ja ruohikolta.
Ylispuiden poisto Ylispuuhakkuu on siemen- tai suojuspuiden poistoa taimettuneelta luontaisen uudistamisen alalta.
Poimintahakkuu Poimintahakkuu on harvennuksen ja avohakkuun yhdistelmä. Luonnollisen uudistumisen käynnistämiseksi alueelle luodaan pienempiä aukkoja.
Monet kalalajit kutevat keväällä, mukaan lukien kuha. Sekä Tammisaari-Pohjan että Inkoon kalatalousalueilla kalastusta on rajoitettu eräillä lahdilla ja matalikoilla kuhan kudun turvaamiseksi ajalla 15.5.–15.6.
Matalat merenlahdet, jotka lämpenevät nopeasti ovat tärkeitä kutualueita kevätkutuisille kaloille. Rannikolla melko pienet alueet tuottavat suuria määriä kalanpoikasia. Kun poikaset ovat kasvaneet, kalat leviävät sitten laajemmalle alueelle.
Kuha kutee Etelä-Suomessa touko-kesäkuun aikana riippuen siitä, kuinka nopeasti vesi lämpenee. Kutu alkaa, kun veden lämpötila on noin 12 astetta. Sitä ennen koiraat ovat jo vallanneet reviiriensä. Kudun jälkeen koiras jää paikalle ja puolustaa hyvin aggressiivisesti mätiä, mikä tekee niistä erittäin alttiita kalastukselle.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksellä on viehekalastus, verkko- ja rysäkalastus kielletty Gammelbodanin, Jomalvik kanavan, Edesvikenin, Totalfladanin ja Kopparöfladanin alueilla 15.5.–15.6 vuosina 2024–2028.
Monet kalalajit kutevat keväällä, mukaan lukien suosittu saaliskala hauki. Länsi-Uudenmaan kalatalousalue haluaa nyt muistuttaa kalastajia siitä, että viehekalastus ja verkkokalastus on kiellettyä 31.5 asti Nitlaxvikenissä, Heimlaxissa ja Bölsvikenillä hauen kudun turvaamiseksi.
Matalat merenlahdet, jotka lämpenevät nopeasti, jokisuut ja myös pienet purot ovat tärkeitä kutualueita kevätkutuisille kaloille. Rannikolla melko pienet alueet tuottavat suuria määriä kalanpoikasia. Kun poikaset ovat kasvaneet, kalat leviävät laajemmalle alueelle.
Hauki aloittaa kutunsa aikaisin keväällä, kun veden lämpötila on 1–4 astetta. Jos kevät on myöhässä, kuten tänä vuonna, myös kutu myöhästyy. Hauki kuuluu nopeimmin kasvaviin kalalajeihimme; ensimmäisen kesän jälkeen se on jo 10–14 senttimetriä pitkä.
Kevään kalastuskielto Länsi-Uudenmaan kalatalousalueella
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksellä Länsi-Uudenmaan kalatalousalueella on voimassa seuraava kalastusrajoitus vuosille 2024-2028. Viehekalastus ja verkkokalastus on kielletty 15. huhtikuuta ja 31. toukokuuta välisenä aikana merenlahdissa Nitlaxviken, Heimlax ja Bölsviken. Viehekalastus tarkoittaa vavalla ja keinotekoisella syötillä kalastamista, uistelua ja kelaongintaa. Onkiminen luonnollisella syötillä ja vavalla ilman heittokalastukseen soveltuvalla kelalla on sallittua. Tarkemmat tiedot, kuten kartat, löytyvät kalatalousalueen verkkosivuilta.
Raaseporin osallistavan budjetin asukasäänestyksessä annettiin tänä vuonna yli 900 ääntä. Yleisön suosikiksi 201 äänellä nousi Raaseporin Luonto ry:n jättämä ehdotus luonnon ennallistamisprojekteista. Ennallistamisprojekteissa viheralueita palautetaan lähelle luonnontilaa biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi.
– Se on tärkeä mandaatti, ja olen todella iloinen, että tämä ehdotus voitti. Tuntuu tietysti erityisen hyvältä, että päätös on tullut asukkailta – tämä on todellakin raaseporilaisten toive, kertoo Raaseporin Luonto ry:n puheenjohtaja Solja Kvarnström.
Äänet kahdeksan ehdotuksen välillä jakautuivat seuraavasti:
3. Pohjoisen rantakadun ja Kutomonkadun välisten portaiden kunnostus
130
4. Uusi (uima-)laituri Ramsholmenin uimarannalle
107
5. Puistojen kunnostaminen eri puolilla Raaseporia
78
6. Ulkokuntosali Tenholaan
86
7. Karjaan aseman istutusten uudistaminen
33
8. Luonnon ennallistamisprojektit eri puolilla Raaseporia
201
Ääniä yhteensä:
906
Suunnitelmat 2023 aikana, toteutus vuonna 2024
Raaseporin kaupunki ja Raaseporin Luonto ry ovat jo ehtineet tavata ensimmäisen yhteisen palaverin merkeissä, jotta suunnitelmien kanssa päästään vauhtiin.
– Suunnittelu lähtee siitä, että luomme tai kunnostamme viheralueita lähemmäksi niiden luonnollista tilaa biologisen monimuotoisuuden hyväksi. Sopivia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi se, että tiettyjä nurmikoita ei leikata säännöllisesti, vaan annetaan niiden muodostua kukkaniityiksi, jotka niitetään kerran vuodessa. Tämä sekä säästää rahaa että vähentää päästöjä. Ja perhoset ja kimalaiset kiittävät, Raaseporin kaupungin vastaava puistopäällikkö Maria Eriksson kertoo.
– Muita toimenpiteitä voi olla muun muassa raidan, luonnolle tärkeän puulajin, istuttaminen tai aiemmin kuivattujen, ojitettujen soiden ojien tukkiminenm kosteikkojen ennallistamiseksi, esimerkiksi Älgsjöllä, lähellä Västerbyn Storträsket-järveä, ympäristöpäällikkö Maria M. Eriksson jatkaa.
– Toimenpiteet tehdään kaupungin toiminnan puitteissa mutta suunnittelemme yhdessä ja käytämme asiantuntijoita apuna. Viestintä ja tiedon jakaminen on tärkeä osa projektia – näemme, että tämä on todella hyvä tilaisuus lisätä tietoisuutta siitä, miksi aihe on niin tärkeä, ja mitä yksityishenkilöt voivat toteuttaa omilla tonteillaan ja puutarhoissaan, Kvarnström jatkaa.
Kaupungin verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavilla voi seurata osallistuvan budjetoinnin voittajaehdotuksen toteuttamista.
Ekenäs Jaktvårdsförening rf aloittaa peuran kyttäysmetsästyksen Västerbyn ulkoilualueella ja sen lähialueilla 1.9.2022. Peuran ajometsästys on sallittu 24.9.2022 – 15.2.2023 välisenä aikana.
Hirvenmetsästys alkaa 8.10.2022 ja kestää 15.1.2023 asti.
Järjestäjät: Suomen metsäkeskus, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys (VHVSY) sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY).
Traficom on kieltänyt vesikulkuneuvolla liikkumisen jääpeitteisenä aikana seuraavilla väylillä.
Suomenlahti: Espingskär-Träskö väylä
Traficom kieltää talvikaudeksi liikkumisen vesikulkuneuvolla Espingskär-Träskö väylällä välillä Kalvholmen-Träskön. Kielto on määrätty alkamaan 20.1.2021 ja sen päättymisestä ilmoitetaan erikseen. Vesikulkuneuvojen liikkumisen kielto ei koske virka-, sairaankuljetus- ja pelastustoimen suorittamiseksi tai muusta vastaavasta syystä välttämätöntä vesikulkuneuvolla liikkumista eikä puolustusvoimien toimintaa.
Hakkuut toteutetaan vuosina 2021 – 22 sääolosuhteiden sallimassa tahdissa. Näiden toimeenpiteiden lisäksi asukkaiden toiveiden mukaan myös muut kohteet voivat tulla ajankohtaisiksi.
Kaupungin metsätalousinsinööri Mats Wikström ottaa mielellään kommentteja vastaan ja vastaa kysymyksiin puhelimitse 019-289 3834 tai sähköpostitse: mats.wikstrom(at)raasepori.fi
