• Ajankohtaista
• Kalastusluvat
• Metsät ja vesialueet

Tammisaari-Pohjan kalatalousalueen kalastusrajoitukset lohen ja meritaimenen kutuvaelluksen suojelemiseksi astuvat voimaan ensimmäisenä päivänä elokuuta. Rajoitusten noudattaminen parantaa pitkällä aikavälillä kalakantoja. Rajoituksia valvovat kalatalousalueen kalastuksenvalvojat.  

Varsinais-Suomen ELY-keskus on päättänyt Tammisaari-Pohjan kalatalousalueen hakemuksesta seuraavista kalastusrajoituksista ajalle 1.8–30.11. vuosille 2024–2028:  

Viehekalastus ja kalastus seisovilla pyydyksillä on kielletty Mustionjoessa aina Åkerforsin voimalaitokselle asti. Kielto koskee myös järvet Kyrksjön ja Päsarträsket sekä sivu-uomia, kuten Krabbäcken, Storängsbäcken, Bråtabäcken ja Mossabäcken. Sama kielto koskee Fiskarsinjokea Borgbyträsketiin ja Brunkombäckeniin asti sekä jokisuistot Pohjanpitäjänlahdessa. 

Pohjanpitäjänlahdessa ja Vitsandströmmenin suurjännitejohdolle asti pintaverkoilla kalastaminen on kielletty, ja Pohjanpitäjänlahden siltojen alla kaupungin keskustassa ja Vitsandströmmenillä kalastus verkoilla ja rysillä on kielletty.  

Vitsandströmmenin suurjännitejohdolta Fiskarsinjoen ja Mustionjoen suistoalueelle saakka on kielletty yli 75 cm pitkien lohien ja yli 65 cm pitkien taimenien ottaminen saaliiksi. Rasvaevälliset taimenet on aina vapautettava. Lohen pienin sallittu saaliskoko on kalastusasetuksen mukaisesti 60 cm ja taimenen (eväleikattu) 50 cm.  

Tammisaari-Pohjan kalatalousalueen toiminnanjohtaja Gabi Lindholm kertoo, että seisovilla pyydyksillä tarkoitetaan muun muassa verkkoja, katiskoja, rysiä, pitkäsiimoja ja muita koukkupyydyksiä. Viehekalastus on kalastusta yhdellä vavalla ja vieheellä, vetouistelua yhdellä vavalla, vieheellä ja painovieheellä sekä kelaongintaa. Onkiminen ja pilkkiminen ei ole viehekalastusta.

Kalatalousalueen kalastusrajoitusten lisäksi on olemassa lakisääteisiä valtakunnallisia kalastusrajoituksia. Tarkemmat tiedot näistä ja kalatalousalueen määräyksistä löytyvät kalatalousalueen verkkosivuilta www.tammisaari-pohjankalatalousalue.fi. 

Mikä on kalatalousalue ja mitä se tekee? 

Suomen vesialueet on jaettu 118 kalatalousalueeseen, joista Tammisaari-Pohjan kalatalousalue on yksi. Kalatalousalue suunnittelee muun muassa kalavarojen käyttöä ja hoitoa käyttö- ja hoitosuunnitelmansa avulla.

– Olemme huomanneet, että moni ei oikein tiedä, mikä kalatalousalue on ja mitä kaikkea se tekee. Ja että jokainen, joka omistaa vesialueita, on tosiasiallisesti kalatalousalueen jäsen”, sanoo kalatalousalueen puheenjohtaja Tomas Gripenberg. 

– Olemme siksi koonneet tiedotuslehtisiä, niin sanottuja pähkinänkuoria, joissa esittelemme lyhyesti kalatalousalueen toimintaa ja tärkeimmät kohdat käyttö- ja hoitosuunnitelmasta. Vesialueen omistajille, vapaa-ajankalastajille sekä kaupallisille kalastajille ja kalastusoppaille suunnatut pähkinänkuoret löytyvät kalatalousalueen verkkosivuilta. 

Lisätietoja: 

• Ajankohtaista
• Kalastusluvat
• Metsät ja vesialueet

Monet kalalajit kutevat keväällä, mukaan lukien kuha. Sekä Tammisaari-Pohjan että Inkoon kalatalousalueilla kalastusta on rajoitettu eräillä lahdilla ja matalikoilla kuhan kudun turvaamiseksi ajalla 15.5.–15.6.

Matalat merenlahdet, jotka lämpenevät nopeasti ovat tärkeitä kutualueita kevätkutuisille kaloille. Rannikolla melko pienet alueet tuottavat suuria määriä kalanpoikasia. Kun poikaset ovat kasvaneet, kalat leviävät sitten laajemmalle alueelle.

Kuha kutee Etelä-Suomessa touko-kesäkuun aikana riippuen siitä, kuinka nopeasti vesi lämpenee. Kutu alkaa, kun veden lämpötila on noin 12 astetta. Sitä ennen koiraat ovat jo vallanneet reviiriensä. Kudun jälkeen koiras jää paikalle ja puolustaa hyvin aggressiivisesti mätiä, mikä tekee niistä erittäin alttiita kalastukselle.

Toimenpiteet kuhan suojelemiseksi Tammisaari-Pohjan kalatalousalueella

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksellä on viehekalastus, verkko- ja rysäkalastus kielletty Gammelbodanin, Jomalvik kanavan, Edesvikenin, Totalfladanin ja Kopparöfladanin alueilla 15.5.–15.6 vuosina 2024–2028.

Tarkemmat tiedot, kuten kalastuskieltoalueiden kartat, löytyvät Tammisaari-Pohjan kalatalousalueen verkkosivuilta.

Lisätietoja:
Gabi Lindholm, Inkoon ja Tammisaari-Pohjan kalatalousalueiden toiminnanjohtaja
puh: 050 404 2738, s-posti: gabi.lindholm@outlook.com

• kalastuskielto
• kalatalousalue
• kuha
• tammisaari-pohja

• Ajankohtaista
• Kalastusluvat
• Metsät ja vesialueet
• Vesistövisio

Monet kalalajit kutevat keväällä, mukaan lukien suosittu saaliskala hauki. Länsi-Uudenmaan kalatalousalue haluaa nyt muistuttaa kalastajia siitä, että viehekalastus ja verkkokalastus on kiellettyä 31.5 asti Nitlaxvikenissä, Heimlaxissa ja Bölsvikenillä hauen kudun turvaamiseksi.

Matalat merenlahdet, jotka lämpenevät nopeasti, jokisuut ja myös pienet purot ovat tärkeitä kutualueita kevätkutuisille kaloille. Rannikolla melko pienet alueet tuottavat suuria määriä kalanpoikasia. Kun poikaset ovat kasvaneet, kalat leviävät laajemmalle alueelle.

Hauki aloittaa kutunsa aikaisin keväällä, kun veden lämpötila on 1–4 astetta. Jos kevät on myöhässä, kuten tänä vuonna, myös kutu myöhästyy. Hauki kuuluu nopeimmin kasvaviin kalalajeihimme; ensimmäisen kesän jälkeen se on jo 10–14 senttimetriä pitkä.

Kevään kalastuskielto Länsi-Uudenmaan kalatalousalueella

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksellä Länsi-Uudenmaan kalatalousalueella on voimassa seuraava kalastusrajoitus vuosille 2024-2028. Viehekalastus ja verkkokalastus on kielletty 15. huhtikuuta ja 31. toukokuuta välisenä aikana merenlahdissa Nitlaxviken, Heimlax ja Bölsviken. Viehekalastus tarkoittaa vavalla ja keinotekoisella syötillä kalastamista, uistelua ja kelaongintaa. Onkiminen luonnollisella syötillä ja vavalla ilman heittokalastukseen soveltuvalla kelalla on sallittua. Tarkemmat tiedot, kuten kartat, löytyvät kalatalousalueen verkkosivuilta.

Lisätietoja:
Gabi Lindholm, Länsi-Uudenmaan kalatalousalueen toiminnanjohtaja, puh: 050 404 2738, s-posti: gabi.lindholm@outlook.com

• hauki
• kalastuskielto
• länsi-uudenmaan kalatalousalue