Aluehallintovirasto on myöntänyt Raaseporin kaupungille vesitalousluvan rakentaa Mustionkosken voimalaitospatoon kalatie. Mustionkoski sijaitsee Mustion linnan kupeessa ja on neljäs ja viimeinen voimalaitos Mustionjoella ennen Lohjanjärveä. Kahdessa alimmaisessa voimalaitospadossa, Åminneforsissa ja Billnäsissä on jo toimivat kalatiet ja Peltokosken kalatielle aluehallintovirasto myönsi vesiluvan joulukuussa 2023. “Mustionkosken kalatieluvan myötä unelma vaellusesteettömästä Mustionjoesta ja vaelluskalojen paluusta Karjaanjoen vesistöön on taas merkittävän askeleen lähempänä”, iloitsee Raaseporin kaupungin projektipäällikkö Oskar Sjöberg.
Kalatien suunnittelu ja luvan saaminen ovat olleet monivaiheinen prosessi, ja lupakäsittelyyn on kulunut hieman yli vuosi. Seuraava vaihe on kalatiesuunnitelmien yhteensovittaminen ja sopiminen voimayhtiön kanssa, rakennesuunnitteluvaiheen aloittaminen sekä tarvittavan kokonaisrahoituksen varmistaminen. Kalateiden rakennustyöt suunnitellaan käynnistettäväksi aikaisintaan vuonna 2025.
Lupapäätös Mustionkosken kalatielle ja sen rakentaminen ovat merkittäviä askelia vaelluskalojen palauttamiseksi ja yksi alueen keskeisistä hankkeista. “Projektin eteneminen on saavutus, jossa pystyimme onnistumaan vain yhdessä alueen kuntien kanssa”, kertoo LUVYn toiminnanjohtaja Jaana Pönni.
Kalatien hyödyt jokihelmisimpukalle ovat merkittäviä, sillä lohikalat toimivat jokihelmisimpukan väli-isäntinä. Mustionjoessa vaeltavien lohikalojen, kuten taimenen ja lohen, luontaisen elinkierron onnistuminen edistää myös jokihelmisimpukan lisääntymisen mahdollisuuksia. Kalateiden toteuttaminen luo lisäksi mahdollisuuksia matkailun ja yritystoiminnan kehittämiselle ja parantaa joen virkistyskäyttöä.
Lisätietoja: Projektipäällikkö Oskar Sjöberg 019 289 2529
Mustionjoen kalatielaskurin kamera tallensi upean hetken, kun taimen elehti vapaasti Åminneforsin kalatiessä pyrkien kohti Billnäsiä, jonka yläpuoliset kutupurot kutsuvat kutemaan. (LUVY / Juha-Pekka Vähä)
Mustionjoen Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet suljettiin marraskuun lopussa. Kalatiet olivat auki lähes seitsemän kuukautta. Kesän kalatieseurannassa Åminneforsin kalatieltä havaittiin ennätykselliset lähes 7 000 kalaa, joista 60 % kulki kalalaskurin läpi ylöspäin. Billnäsissäkin kaloja havaittiin lähes 2 000. Kaloista suurin osa oli särkikaloja, erityisesti vimpaa ja lahnaa, mutta joukossa oli myös muutamia kookkaita lohia ja meritaimenia. Meritaimenkannan elpymistä halutaankin nopeuttaa istutuksin.
Viime vuoden kalatieseurannassa Åminneforsissa havaittiin kolme poikkeuksellisen aktiivista vaellusajankohtaa. Ruuhkaisinta kalatiessä oli 12.–16. toukokuuta, juuri vimpojen kutuaikaan, jolloin laskuriin kertyi lähes 3 500 kalahavaintoa. Kahtena päivänä (13.–14.5.) havaintojen määrä oli jopa yli tuhat kalaa vuorokaudessa. Kaksi muuta aktiivista vaellusaikaa Åminneforsin kalatiessä olivat 25.–27. toukokuuta (yhteensä 935 kalahavaintoa) ja 8.–9. kesäkuuta (316 kalahavaintoa). Heinä-syyskuun välisenä aikana kalahavaintoja kertyi noin 300 kuukaudessa, mutta lokakuussa enää vain hieman yli 100. Syksyn edetessä vedet jäähtyivät nopeasti ja talvi saapui aikaisin. Marraskuussa kalahavaintoja tehtiin enää alle kymmenen, joskin kalalaskurissa esiintyi jonkin verran myös häiriöitä ja osa kaloista saattoi jäädä siten havaitsematta.
Billnäsissä kalahavaintoja kertyi seurantakauden aikana yhteensä 1 914, joista 76 % kulki kalalaskurin läpi ylöspäin. Billnäsissä toukokuu ei ollut erityistä ruuhka-aikaa vaan kalahavainnoista suurin osa, yli 40 % kertyi syyskuussa. Myös Billnäsin kalatien kulkijoista suurin osa on särkikalaa, erityisesti lahnaa, mutta myös pieni määrä lohikaloja havaittiin nousevan Billnäsin kalatien läpi.
Vaikka Mustionjoen kalateiltä kalahavaintoja kertyi ennätyksellinen määrä, lohikaloja on nousijoista kuitenkin varsin vähän. Åminneforsin kalatieltä todennettiin 10 lohikalaa, joista puolet lohia ja puolet kookkaita meritaimenia. Havainnoista ensimmäinen tehtiin jo heti toukokuun alussa kalateiden avauduttua, kun meritaimen laskeutui alaspäin kalatietä pitkin. Myöhäisin lohikalahavainto tehtiin marraskuun lopulla niin ikään alaspäin vaeltavasta. Billnäsin kalatieltä ylöspäin vaeltavista lohikaloista tehtiin varmuudella vain 4 havaintoa.
“Lohikalojen pieni määrä on ehkä pettymys, mutta ei yllätys”, toteaa Hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä. Syyt nousevien lohikalojen vähäiseen määrään ovat alueen lohikalakantojen ja niiden elinympäristöjen heikossa tilassa. Lohien vaelluspoikasten istutusmäärät Mustionjokeen ovat pieniä, lohi-istukkaat ovat olleet viime vuosina huonokuntoisia ja alasvaelluskuolleisuuden tiedetään olevan suurta erityisesti ylemmillä voimalaitospadoilla. Toisaalta taimenen poikasia ei ole viime vuosina päästy istuttamaan Mustionjoen sivupuroihin ja ilman istutuksia meritaimenenkannan palautuminen Mustionjoen sivupuroihin on hidasta ja tällä hetkellä vain muutamien nousutaimenen varassa. Ylempänä Karjaanjoen vesistössä istutuksia on tehty vuosittain runsaastikin ja taimenkanta on elpynyt. “Meillä on valmiudet istuttaa Karjaanjoen taimenta ja siten palauttaa taimenkanta myös Mustionjoen sivupuroihin, mutta tarvitsemme istutuksiin maanomistajien hyväksynnän”, toteaahankepäällikkö Juha-Pekka Vähä.
Tällä hetkellä osa maanomistajista suhtautuu lohikalakantojen elpymiseen sivupuroissa varauksella. Myönteisen suhtautumisen edistämiseksi LUVY järjesti Mustionjoen kalaillan viime syyskuussa. Kalaillassa pyrittiin löytämään vastauksia siihen, miten kalat vaikuttavat mm. maatalouden harjoittamiseen.
Lohikalakantojen hitaasta elpymisestä huolimatta työ vaellusyhteyksien ja vesistön tilan parantamiseksi Mustionjoella jatkuu. Raaseporin kaupunki sai joulukuussa aluehallintovirastolta vesitalousluvan luonnonmukaisen kalatien rakentamiseen Peltokosken voimalaitospadon ohi. Mustionjoen Billnäsissä on parannettu ja tutkittu myös lohikalojen alasvaellusmahdollisuuksia. Kesän 2023 alasvaelluksen kehitys- ja tutkimustyöstä on valmisteilla raportti. Tulokset ovat lupaavia, mutta niistä tiedotetaan lisää myöhemmin.
Mustionjoella vaelluskalojen palauttamistyötä tehdään yhteistyössä alueen kuntien kanssa osana LUVYn koordinoimaa Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisiota. Lohikalakantojen elpyminen on kriittistä erityisesti Mustionjoen jokihelmisimpukalle, sillä lohikalat toimivat jokihelmisimpukan väli-isäntinä.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 18.12.2023 myöntänyt vesitalousluvan Raaseporin kaupungille luonnonmukaisen kalatien rakentamiseen Peltokosken voimalaitospadon ohi. Salo-Inkootien varrella sijaitseva Peltokosken voimalaitos on mereltä katsoen kolmas ja pudotuskorkeudeltaan suurin Mustionjoen neljästä voimalaitoksesta. Kahteen ensimmäiseen rakennettiin kalatiet 2018–2019 osana FRESHABIT LIFE IP -hanketta yhteistyössä alueen kuntien ja voimalaitosyhtiö Koskienergia Koskivoima Oy:n kanssa. Vesitalouslupa Peltokosken kalatielle mahdollistaa jälleen seuraavan lohikalojen vaelluseteen ohittamisen mereltä Lohjanjärvelle. Peltokosken jälkeen vain Mustionkosken voimalaitospato estää lohikalojen nousun Lohjanjärveen ja sen yläpuolisiin virtavesiin.
Kalatiesuunnittelu ja lupaprosessi Peltokosken kalatien rakentamiselle on ollut monivaiheinen prosessi. Lupakäsittely kesti hieman yli vuoden. Varsin poikkeuksellisen lupakäsittelystä ja päätöksestäkin tekee kaksi rinnakkaista lupahakemusta samaan kalankulkua helpottavaan toimenpiteeseen, padon ohittavalle kalatielle. Hankesuunnitelmat poikkesivat kuitenkin merkittävällä tavalla toteutukseltaan. Vesitalousluvan saanut Raaseporin kaupungin suunnittelema kalatie on noin 600 metriä pitkä luonnonpuromainen uoma voimalaitospadon ohi, kun taas voimayhtiön suunnittelema Borland-kalatie sijoitettaisiin voimalaitoksen sisälle entiseen uittotunneliin.
Molempia kalatiesuunnitelmia ei voisi toteuttaa, sillä Raaseporin kalatiesuunnitelmassa hyödynnetään myös uittotunnelia, mutta kalojen alasvaellusreittinä. Aluehallintovirasto hylkäsi Koskienergia Koskivoima Oy:n lupahakemuksen, koska kahden kalatien rinnakkaiseen toimintaan liittyisi epävarmuutta. Intressivertailussa AVI katsoi luonnonmukaisen kalatien huomattavasti Borland-kalatietä toimintavarmemmaksi ja hyödyt merkittävästi suuremmiksi.
Luonnonmukainen puro mahdollistaa paitsi kalojen kulkemisen, myös niiden ympärivuotisen elämisen ja lisääntymisen purossa. Puroon on suunniteltu myös perustettavan elinaluetta Mustionjoen ainutlaatuiselle jokihelmisimpukalle. Näin ollen purolla olisi merkittäviä muitakin hyötyjä kuin vain kalankulun järjestäminen. Seuraava vaihe projektissa on kalatiesuunnitelmien yhteensovittaminen ja sopiminen voimayhtiön kanssa, rakennesuunnitteluvaiheen käynnistäminen sekä tarvittavan kokonaisrahoituksen varmistaminen. Kalateiden rakennustyöt käynnistyvät vasta rahoituksen ja rakennussuunnittelun valmistuttua, näillä näkymin aikaisintaan vuonna 2025.
– Lupapäätös Peltokosken kalatielle ja kalatien rakentaminen on harppaus vaelluskalojen palauttamiseksi Karjaanjokeen ja yksi kaupungin kärkihankkeista, iloitsee tekninen johtaja Jan Gröndahl Raaseporin kaupungilta.
Mustionjoella vaelluskalojen palauttamistyötä tehdään yhteistyössä alueen kuntien kanssa osana LUVYn koordinoimaa Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisiota. Mustionkosken kalatielle odotetaan vesitalouslupapäätöstä alkuvuodesta 2024. Kalatierakentamisen edistyminen on pitkäjänteisen ja yhteisen vesienhoitotyön tulosta alueen kuntien kanssa. – Yhdessä onnistumme!, riemuitsee toiminnanjohtaja Jaana Pönni LUVYsta.
Kalatien hyödyt jokihelmisimpukalle ovat merkittäviä, sillä lohikalat toimivat jokihelmisimpukan väli-isäntinä. Vaeltavan lohikalakannan, taimenen ja lohen, luontaisen elinkierron onnistuminen Mustionjoessa hyödyttää myös jokihelmisimpukan lisääntymisen mahdollisuuksia. Lisäksi kalateiden toteuttaminen luo mahdollisuuksia matkailun ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä parantaa koko vesistön virkistyskäyttöä.
Billnäsin ja Åminneforsin kalatiet avattiin neljättä kertaa 2.5. Nyt kalat voivat jälleen ohittaa voimalaitoksen padot kalateiden kautta. Tänä vuonna uutta on se, että kalojen alasvaellus voimalaitosten ohi on parannettu. Niitä seurataan tarkasti kauden aikana varmistaakseen, että toimenpiteet toimivat. Tervetuloa tutustumaan kalateihin.
Lohikalat Karjaanjokeen 2030-vesistövisio vuosille 2022–2029 on kansallisesti merkittävä ja laaja yhteistyö, joka vaikuttaa koko vesistön tilaan ja alueen pitoon.
Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisio sai 86 000 euroa MMM:n NOUSU-ohjelmasta
Mustionjoki tarjoaa erinomaiset olosuhteet tutkia, kehittää ja lisätä kokemuksia ja tietoa kalojen kulkumahdollisuuksia parantavista rakenteista. (LUVY / Johan Lindholm)
Mustionjoen kalateiden toimivuutta seuraava ja alasvaellusmahdollisuuksia tutkiva MUSKALAT-hanke sai 86 357 euron rahoituksen Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 172 714 euroa. Hankkeessa tehdään tutkimuksia Billnäsin voimalaistopadolla ja kalaistutuksia Karjaanjoen vesistön alueella vuosina 2022–2024. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja se on osa laajempaa Lohikalat Karjaanjokeen 2030 -vesistövisiota. Vision tavoitteena on vesistön lohikalakantojen ja raakkupopulaation elvyttäminen ja luontaisen elinkierron palauttaminen. Sitä rahoittavat alueen kunnat.
Lohikalat Karjaanjokeen vesistövision ensimmäisellä kaudella (2016–2021) rakennettiin kalatiet Mustionjoen kahteen alimpaan voimalaitospatoon Åminneforsiin ja Billnäsiin. Tänä vuonna alkaneella Karjaanjoen vesistövision toisella kaudella (2022–2029) suurimpana ponnistuksena on vaellusyhteyden palauttaminen merestä Mustionjoen kautta Lohjanjärveen, Hiidenveteen ja niiden yläpuolisiin jokiin.
Mustionjoki tarjoaa erinomaiset olosuhteet tutkia, kehittää ja lisätä kokemuksia ja tietoa kalojen kulkumahdollisuuksia parantavista rakenteista. Nyt saadun rahoituksen avulla voidaan kalateiden toimivuutta seurata ja arvioida sekä tehdä pitkäjänteistä kehitystyötä vaellusyhteyksien parantamiseksi. Tämä on tärkeää, sillä kotimaisten kalateiden toimivuudesta on saatavilla vielä varsin vähän tietoa. Kalateiden suunnittelu pohjautuu pitkälti kokemuksiin ja tutkimuksiin ulkomaisista kalatierakenteista.
Erityisesti kalateiden toimivuudesta alaspäin vaeltaville kaloille tiedetään erittäin vähän, vaikka ihan viime vuosina muutamia tutkimuksia onkin tehty. Suomessa ei myöskään ole tutkittu erilaisten ohjain- tai houkutteluratkaisujen toimivuutta kalojen ohjaamiseksi kalatiehen. Billnäsin voimalaitoksen yläpuolelle rakennettiin vuonna 2021 alasvaellusrakenne ohjaaman alaspäin vaeltavat kalat turvallisesti kalatiehen sen sijaan että ne päätyisivät voimalaitoksen turbiineihin. Billnäsin alasvaellusrakenne on laatuaan ensimmäinen maailmassa ja se on rakennettu osaksi Billnäsin ruukin uutta ulkoilureittiä, Kulttuurivallia.
“Sitä pitkin paikalliset ja matkaajat pääsevät tutustumaan alueen historian, kulttuurin ja kauniiden maisemien lisäksi Mustionjoella tehtävään vesienhoitotyöhön”, sanoo Raaseporin kaupungin maankäyttösuunnittelija Minttu Peuraniemi, joka toimii vesistövision projektipäällikkönä Raaseporin kaupungilla. “Olemme iloisia, että MUSKALAT-hankkeen rahoitus mahdollistaa rakenteen jatkokehittämisen ja siihen liittyvän tutkimustyön jatkumisen.”
MUSKALAT-hankkeessa tehdään myös kalaistutuksia Karjaanjoen vesistön alueella. Vesistössä on runsaasti hyvää tyhjillään olevaa tai vajaasti hyödynnettyä elinympäristöä taimenelle. Taimenkannan elpymisen tukemiseksi ja palauttamiseksi tarvitaan aktiivista istutustoimintaa vesistön omaa alkuperää olevalla taimenkannalla. Myös Tammisaari-Pohjan kalatalousalue on mukana rahoittamassa ja tukemassa MUSKALAT-hanketta ja erityisesti vaelluskalakantojen elvyttämistä ja hoitoa.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa! Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
Vuonna 2020 valmistuneet Mustionjoen ensimmäiset kalatiet avattiin tänä vuonna jo kolmatta kertaa vaelluskaloille. Billnäsin kalatie avattiin 4.5. ja Åminneforsin kalatie 13.5. Alemman Åminneforsin kalatien avaaminen hieman viivästyi alkuperäisestä suunnitelmasta kalatiellä suoritettujen huolto- ja korjaustoimenpiteiden vuoksi, mutta nyt kalatiet ovat auki ja kalat pääsevät jälleen nousemaan voimalaitospatojen ohi kalateitä pitkin jokea ylös. Tänä vuonna kalatiellä kulkijoita seurataan kameran ja laskurin avulla Åminneforsin lisäksi myös Billnäsissä.
Lohikalojen vaellusmahdollisuuksien toteutuminen mereltä Mustionjokea pitkin edelleen Lohjanjärvelle, Hiidenvedelle, aina Karkkilaan ja Lopelle saakka otti alkuvuodesta jälleen suuren harppauksen eteenpäin. Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta, Karkkilan kaupunki ja Lopen kunta, sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ovat sopineet ”Lohikalat Karjaanjoelle – vesistövisio 2030” toteuttamisesta ja rahoituksesta vuosina 2022–2029. Kyseessä on valtakunnallisestikin merkittävä ja laaja-alainen yhteistyö, jolla on vaikutusta koko vesistön tilaan ja seutukunnan vetovoimaan.
Mustionjoen kahteen alimmaiseen voimalaitospatoon, Åminneforsiin ja Billnäsiin, rakennettiin kalatiet vuosina 2018–2019. Ne avattiin toukokuussa 2020 palauttaen vaellusyhteyden mereltä Mustionjoen pääuomaan ja sen sivupuroihin. Vuonna 2021 Mustionjoella tutkittiin kalojen vaellusta ja kulkua kalateissä sekä ylöspäin että alaspäin. Tutkimukset toteutettiin yhteistyössä Raaseporin kaupungin, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY), Luonnonvarakeskuksen ja Kala- ja vesitutkimus Oy:n kanssa.
Mustionjoen alimman voimalaitoksen Åminneforsin kalatiessä kalojen nousua merestä jokeen seurattiin laskurin ja videokameran avulla. Kalojen alasvaellusta joesta mereen taas tutkittiin seuraamalla radiolähettimin merkittyjä lohen vaelluspoikasia Billnäsistä aina jokisuulle asti. Tutkimus oli jatkoa vuoden 2017 alasvaellustutkimukselle. Jatkotutkimuksen tavoitteena oli selvittää, löytävätkö kalat kalatiehen noustessaan jokea ylöspäin kohti lisääntymisalueita ja toisaalta jokea alaspäin kohti merta ja laajoja syönnösalueita. Samalla tutkittiin Billnäsin voimalaitoksen yläpuolelle rakennetun kävelysillan alle alasvaelluksen parantamiseksi asennetun ohjainverhon vaikutuksia kalojen liikkeisiin.
Lohien alasvaellusta tutkiva hanke on alkanut Billnäsin voimalaitospadon kohdalla Raaseporissa. Tutkimuksen aikana rakennetaan erillinen kalojen alasvaellusta ohjaava laituri- ja ohjainrakenne kalatien yhteyteen. Tavoite on, että kalanpoikaset pääsisivät vaeltamaan voimalaitoksen ohi alavirtaan turvallisesti. Tutkimuksen toteuttaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Kala- ja vesitutkimus oy:n ja Raaseporin kaupungin kanssa. Lue lisää LUVY:n sivuilta.
Rantaradan varrella sijaitseva Billnäsin ruukki on yksi Raaseporin kehittyvistä alueista.
Vain muutaman kilometrin päässä Karjaan juna-asemalta, sijaitsee Billnäsin vanha ruukkimiljöö. Lumen verhoama rauhallinen idylli luo ensivaikutelman raukeasta pikkukylästä, mutta todellisuudessa pinnan alla kuhisee elämää. Vuonna 2019 avattu Ratavallin pyöräilyreitti on saanut ihmiset liikkeelle – nyt junaan voi hypätä oman pyörän kanssa ja polkea Karjaan asemalta Billnäsin sekä Åminneforsin ruukin kautta aina Fiskarsin ruukkiin saakka. Pyöräilijöiden lisäksi, viime vuonna Billnäsiin saapuivat kauan odotetut vaelluskalat. Toukokuussa 2020 avatut kalaportaat mahdollistavat kalojen nousun Mustionjokeen, yli 60 vuoden tauon jälkeen.
Billnäsin idyllinen ruukkimiljöö vaikuttaa rauhalliselta mutta todellisuudessa kylä on täynnä elämää. KUVA: JOHAN LJUNQVIST/MULTIFOTO
Yksi iso, tänä vuonna starttaava projekti, on noin 2 kilometrin pituisen ulkoilureitin rakentaminen ruukkialueen ympäri. Reitin varrelle sijoitetaan opastekylttejä mistä voi lukea ruukin historiasta, sen rakennuksista ja luontoaiheista. Reitin kohokohta on kalaportaiden yläpäähän rakennettava näköalatasanne, josta voi seurata kalojen jokavuotista vaellusta ensin ylös Mustionjokeen ja sitten taas takaisin mereen. Näköalatasanteen ja sinne johtavan ponttonisillan on suunniteltu valmistuvan kesään 2021 mennessä.
Kalaportaat ovat olleet jo itsessään iso rakennusurakka. Kaloille rakennettu voimalaitoksen ohittava kalatie mahdollistaa sen, että vaelluskalat pääsevät nousemaan luontaisille kutualueilleen. Viime vuonna vaelluskalaseurannassa havaittiin mm. lohien löytäneen tiensä kalatiehen. Lohen nousu takaisin Mustionjokeen on edellytys erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan, eli raakkukannan elvytykselle, sillä raakkujen toukat kehittyvät vaelluskalojen kiduksissa. Koko Mustionjokilaakso onkin luontoarvoiltaan arvokas kohde, johon kannattaa tulla tutustumaan kauempaakin.
Billnäsin ruukki on toiminut lähes 400 vuotta suomalaisen teollisuuden ja liike-elämän näyttämönä ja on tätä nykyä erittäin suosittu kokous- ja hääpaikka. Nyt kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue avautuu myös etätyöläisille, kun Billnäs Ruukki Oy ottaa askeleen kohti uutta.
– Ruukissa on pandemian aikaan remontoitu useita tiloja vieraiden käyttöön. On loogista, että tässä uudessa muuttuvassa ajassa kehitämme etätyömahdollisuuksia ja uusia kokousmuotoja. Etätyö Billnäsin kulttuurimaisemassa, sille tarkoitettuine tiloineen ja palveluineen, voi olla lähitulevaisuutta,kertoo Olli Muurainen Billnäsin ruukista.
Muurainen on myös satsannut alueen kokonaisviihtyisyyteen, muun muassa istuttamalla suuren määrän japanilaisia kirsikkapuita, joiden kevätkukinnasta voi nauttia kaikki.
Billnäs kiinnostaa myös asuinalueena
Ison, yli 100-vuotiaan punatiilikerrostalon ikkunoista on hieno näkymä kalaportaille. Neljä vuotta sitten, Jenna ja Janne Aronen muuttivat taloon Tampereelta. Ruukkiin pariskunnan toi oma yritys, Wood Mind, jolle etsivät verstastilaa inspiroivasta, luovasta ja luonnonläheisestä paikasta. Sellainen löytyikin netti-ilmoituksen perusteella Billnäsin ruukista. Vaikka pariskunta ei ollut aiemmin edes käynyt alueella, rakastuivat he oitis ruukin tunnelmaan. Sopimus tehtiin ja pian kotipaikka vaihtui Billnäsiin.
– Kaikki paikat mitä olemme täällä Raaseporissa tähän mennessä nähneet, ovat valloittaneet meidät ja kyllä täällä on vielä paljon tutkittavaa jäljellä,Janne kertoo.
Tunnissa junalla Helsinkiin ja Turkuun, ruukkimiljöön ainutlaatuinen tunnelma ja maallemuuttotrendi on nostanut Billnäsin houkuttelevuutta myös pysyvänä kotipaikkana.
– Kiinnostus Billnäsiä kohtaan on kasvanut viime aikoina, ja alueen saavutettavuuteen sekä viihtyvyyteen tulemme jatkossakin panostamaan,kertoo Raaseporin kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Piia Nordström.
Se tarkoittaa muun muassa sitä, että uusia asuintontteja kaavoitetaan alueelle, tieverkostoa kunnostetaan ja ulkoilureittejä kehitetään edelleen nykyisiä ja uusia asukkaita mielessä pitäen.
Åminneforsin kalatien ensimmäinen seurantavuosi antoi mukavia tuloksia, kun noin 2300 kalaa todettiin vaeltaneen kalatiessä. Näiden joukossa oli 10 eri lajin edustajia mikä osoittaa, että vaellushaluiset kalat löytävät kalatiehen ja jopa ne jotka lajit eivät ole kaikkein voimakkaimpia uimareita kykenevät uimaan sen läpi. Vimpa jopa aloitti kudun kalatiessä.
Seurantahanke on Raaseporin kaupungin tilaustyö, jonka toteuttavat Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö LUVY ry:n tutkijat ja joka perustuu kalatalousviranomaisen asettamiin vaatimuksiin. Ensimmäinen toimintavuosi sisälsi paljon testausta, muutoksia ja myös teknisiä ongelmia. Lue lisää LUVY ry:n julkaisemasta raportista. Raportin oheen on koottu myös kuvaliite, josta voi katsella millaisia kuvia laskuri on tuottanut vuonna 2020.
Kuva: Ensimmäiset lohet ovat nousseet Åminneforsin kalatien läpi Mustionjokeen
Mustionjoen Åminneforsin kalatiessä on riittänyt liikennettä
ja nyt seurannassa on havaittu myös merilohien löytäneen kalatiehen. Kalatiehen
asetettu videokamera on tallentanut kuvamateriaalia ensimmäisistä lohista
kalatiessä.
Kalojen kulkua Äminneforsin kalatiessä on toukokuusta
lähtien seurattu ns. VAKI-laskurilla ja elokuun lopussa saatiin laskurin
rinnalle myös videokameraseuranta. Touko-kesäkuussa havaittiin Åminneforsin
kalatiessä runsaasti liikennettä, kun VAKI-laskuri tallensi jopa toistasataa
ylöspäin vaeltavaa kalaa vuorokaudessa. Hiljaisemman heinäkuun jälkeen liikenne
kalatiessä on hieman piristynyt ja elokuun lopussa käyttöönotetun
videokameraseurannan perusteella on voitu todentaa myös lohien löytäneen
kalatiehen – sitä on osattu odotella jo laskurinkin antamien tietojen
perusteella.
”Oli sykähdyttävä
hetki nähdä lähes kymppikiloisen lohen lipuvan rauhallisesti koko komeudessaan
videokameran ohi” iloitsee kalateiden rakennuttamisesta vastannut Piia Nordström Raaseporin kaupungista.
”Lohikalojen nousu on
hankkeen onnistumisen ykkösmittari ja on todella ilahduttavaa nähdä, että
kalatie on osoittanut heti toimivuutensa” iloitsee kaupunginhallituksen
puheenjohtaja Anders Walls
Raaseporin kaupungilta.
Mustionjoen kalatie toimii mahdollistaen vaelluskalojen,
ainakin vimpan ja lohen nousun jokeen. Seuranta jatkuu marraskuun loppuun asti
kuluvana vuonna. Seurannan päätyttyä selviää, mitkä kaikki lajit ovat kalatien
löytäneet heti ensimmäisenä vuonna. Seurannan pitkän tähtäimen tavoitteena on
nousevan kannan ja sen kehittymisen arviointi. Nyt kun nousevien kalojen määrät
ovat vielä istutusten varassa ja pieniä, on erityisen tärkeää kyetä arvioimaan
rakennettujen kalateiden toimivuutta.
”Rakennettujen
kalateiden toimivuuden seuranta on aivan yhtä tärkeää kuin itse rakentaminen”,
muistuttaa kalateiden toimivuustutkimuksista vastaavan Länsi-Uudenmaan vesi ja
ympäristö ry:n hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä.
Kalatieinvestointien onnistumista on tärkeä arvioida samalla kun seuraavia toimenpiteitä eli kahden ylimmän kalatien rakentamista suunnitellaan. ”Toteutettujen toimenpiteiden onnistumisen todentaminen on tärkeää myös rahoituksen saamiseksi seuraaviin toimenpiteisiin”. toteaa Jaana Pönni LUVYstä.
Lisätietoja: Piia Nordström Yhdyskuntatekniikan päällikkö Raaseporin kaupunki piia.nordstrom(at)raasepori.fi 019 2893852
Juha-Pekka Vähä Hankepäällikkö Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry juha-pekka.vaha(at)luvy.fi 045 7750 7727
Mustionjoen kaksi ensimmäistä kalatietä, Åminnefors ja Billnäs, on avattu 4.5.2020 (vallitsevan tilanteen vuoksi nyt ilman yleisöä) ja kalat pääsevät nyt alajuoksulta vaeltamaan ja tutkimaan uusia asuinsijoja ylös Peltokoskelle asti.
Kurkista videot alta!
Alkuvaiheessa
kalateillä tehdään nyt mittauksia ja tutkitaan kalateiden hydraulista
käyttäytymistä eri virtaamatilanteissa.
Åminneforsin
kalatiehen asennetaan kalalaskuri ja myöhemmin lisäksi videokamera ja niiden
testaus aloitetaan, jotta laitteet ovat käyttökunnossa ennen kalojen
päävaelluksen alkamista syyskuussa. Tavoitteena on selvittää kalatietä
käyttävien kalojen lukumääriä ja kalojen lajeja. Seurantatoiminnasta vastaa
Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö LUVY ry, joka tekee yhteistyötä Kymijoen vesi
ja ympäristötutkimus Oy:n kanssa. Kymijoen asiantuntijat tuovat Mustionjoelle
kokemuksia ja menetelmiä jotka on testattu Kymijoen kalatieseurannoissa.
Kalatien hydraulista toimintaa tutkivat Kala- ja vesitutkimus Oy sekä Luode
Consulting.
”Mustionjoessa
haastetta lajimäärityksiin tuo erityisesti ajoittainen veden sameus, jonka
johdosta videokuvasta ei välttämättä pystytä aina tunnistamaan kalalajia”, muistuttaa
Jaana Pönni LUVY:stä. Åminneforsista saadut kokemukset ohjaavat 2021 Billnäsin
kalatien seurantamenetelmän suunnittelua, joka tehdään yhteistyössä
kalatalousviranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Seuranta aloitetaan
täysimääräisenä vuonna 2022.
”Meillä
on paljon opiskeltavaa kalateiden toiminnasta tulevina vuosina. Kalateitä
käyttävien kalojen tarkkailua tehdään viranomaisten suosittelemassa laajuudessa
ja siinä edetään vaiheittain ja tutkitaan eri menetelmien soveltuvuutta tänne.
Odotamme jännittyneinä syksyn ensimmäisiä raportteja, mutta samanaikaisesti
odotukset ovat varovaiset, vaelluskalathan ovat olleet poissa pian 70 vuotta”
kertoo Piia Nordström Raaseporin kaupungilta.
Kalateiden
rakentamisen taustalla ovat alueen kunnat vahvalla panoksella. Länsi-Uudenmaan
vesi ja ympäristö ry kokosi vuonna 2015 Karjaanjoen
vesistövisio-yhteistyöryhmän, jonka kautta kalateiden rakentamista ovat
rahoittaneet Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta, Karkkilan
kaupunki ja Lopen kunta, Koskienergia Oy, Sappi Europe / Kirkniemi, Lohjan
ympäristöklusteri ja SSO. Tammisaari-Pohjan sekä Karjaanjoen vesistön
kalatalousalueet ovat myös tukeneet rakennushanketta. Mustionjoen toimet ovat
saaneet myös merkittävää rahoitusta EU:n Freshabit Life IP-ohjelmasta. Hankkeen
rakennuttajana on toiminut Raaseporin kaupunki.
Hallituksen
kärkihankkeena Mustionjoen kalatiet ovat saaneet vahvan tuen Maa- ja
metsätalousministeriöltä ja Ympäristöministeriöltä sekä Varsinais-Suomen
ELY-keskuksen kalatalouspalveluista ja Uudenmaan ELY-keskukselta.
Lisätietoja antavat
Jaana
Pönni, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry
Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry (kalanseurantamenetelmä)
Piia Nordström, Raaseporin kaupunki
Billnäsin kalatie on nyt aukiÅminneforsin kalatiehen laskettiin vesi 4.5.2020Åminneforsin kalatie 4.5.2020
Billnäsin kalatie on valmis. Rakennustyötä on voinut seurata vuoden aikana webcamin välityksellä ja nyt olemme koostaneet materialista timelapse-videon.
Mustionjoen
Billnäsin kalatie on valmistunut.. Kalatietä rakentaneet, suunnitelleet,
rahoittaneet ja muuten tukeneet kokoontuivat 25.9. seuraamaan kun kalatie
vesitettiin ensimmäisen kerran.
”Raaseporin
kaupungin puolesta olemme iloisia, että tämä tärkeäksi koettu hanke on nyt
tässä pisteessä ja voimme juhlistaa harjakaisia. Kiitämme kaikkia hankkeessa
mukana olleita sekä varsinkin urakoitsijaa ja suunnittelijoita, vaativa hanke
on valmistunut,” iloitsee Jan Gröndahl, Raaseporin kaupungin tekninen johtaja.
Billnäsin kalatie
on tyypiltään ns. pystyrakokalatie, jossa kalat uivat portaalta toiselle ja
voivat välillä levätä portaiden välisissä altaissa. Kalatien pohjalla on kerros
erikokoisia luonnonkiviä, joiden avulla kalatiestä on pyritty tekemään
mahdollisimman helppo myös heikommin uiville kalalajeille ja esim.
äyriäisille,. Amfin muotoinen Billnäsin kalatie sijoittuu padon alla olevalle
kalliolle, voimalaitoksen ja sen tulvaluukkujen väliin. Kalatien luukkuja
ohjataan vedenkorkeus- ja virtaamatietojen pohjalta siten, että kalatien
virtaama on 0,55 m3/s. Kalatie on auki toukokuusta marraskuuhun, vaelluskalojen
vuodenkiertoa seuraten.
”Kalateiden
rakennuttua joen vedenlaatu sekä mahdollisuudet kunnostaa pääuomassa olevia
lohikaloille soveltuvia kutusoraikkoja ja elinympäristöjä nousevat entistäkin
tärkeämmiksi. Luonnonvarakeskuksen kartoituksen mukaan pääuomassa on 3,5
hehtaaria lohenpoikasille soveltuvaa elinympäristöä ja sivupuroissa 3 km heti
soveltuvaa ja 7 km kunnostettavaa puroympäristöä,” muistuttaa Jaana Pönni
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.
Mustionjoen
Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet perustuvat Maveplan Oy:n vuonna 2015
laatimiin vesilupasuunnitelmiin. Hallituksen kärkihankerahoituksen varmistuttua
niiden rakentaminen käynnistyi kesällä 2018. Pääurakoitsijana hankkeessa on
toiminut GRK Infra Oy sekä lukuisat aliurakoitsijat. Pääsuunnittelijana toimi
Insinööritoimisto Ponvia Oy ja kalateiden toimivuussuunnittelusta on vastannut
Kala- ja Vesitutkimus Oy. Mustionjoen alin, Åminneforsin voimalaitospadon
ohittava kalatie valmistuu vuodenvaihteessa.
Hankkeen
taustalla ovat alueen kunnat vahvalla panoksella. Länsi-Uudenmaan vesi ja
ympäristö ry kokosi vuonna 2015 Lohikalat Karjaanjoen vesistövisio
-yhteistyöryhmän, jonka kautta kalateiden rakentamista ovat rahoittaneet
Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta, Karkkilan kaupunki ja Lopen
kunta, Koskienergia Oy, Sappi Europe / Kirkniemi, Lohjan ympäristöklusteri ja
SSO sekä Pohja-Tammisaari ja Lohjanjärven kalastusalueet. Kalatierakentaminen
on saanut myös merkittävää rahoitusta EU:n Freshabit Life IP-hankkeesta.
Kalateiden rakennuttajana on toiminut Raaseporin kaupunki.
Hallituksen
kärkihankkeena Mustionjoen kalatiet saivat myös vahvan tuen Maa- ja
metsätalousministeriöltä ja Ympäristöministeriöltä. Tuki Varsinais-Suomen
ELY-keskuksen kalatalouspalveluiden ja Uudenmaan ELY-keskuksen suunnalta on
ollut korvaamatonta ja yhteistyö Aluehallintoviraston kanssa saumatonta.
Keväällä 2020
Mustionjoki voidaan 65 vuoden tauon jälkeen avata vaelluskaloille. Raaseporin
kaupunki ja Lohikalat Karjaanjoen vesistövisio-ryhmä esittävät lämpimän
kiitoksen jo tässä vaiheessa sekä kaikille rahoittajille että eri tavoin
hanketta asiantuntijarooleissaan tukeneille.
Ӂminneforsin ja
Billnäsin kalateiden valmistumisen myötä ajatus kääntyy joen yläosalle, jossa
odottavat Peltokosken tuleva luonnonmukainen kalatie ja rakennusteknisesti vaikea
Mustionkoski. Uuden hankkeen valmistelu on jo käynnissä, mutta rahoitus
jatkolle auki,” toteaa jatkosuunnitelmista Piia Nordström, vastaava
katupäällikkö, Raaseporin kaupunki.
Lisätiedot:
Jaana Pönni Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry puh. 050 575 1738
Piia Nordström Raaseporin kaupunki puh. 019 289 3852
Jan Gröndahl Raaseporin kaupunki puh. 019 289 2550
