Monet kalalajit kutevat keväällä, mukaan lukien suosittu saaliskala hauki. Länsi-Uudenmaan kalatalousalue haluaa nyt muistuttaa kalastajia siitä, että viehekalastus ja verkkokalastus on kiellettyä 31.5 asti Nitlaxvikenissä, Heimlaxissa ja Bölsvikenillä hauen kudun turvaamiseksi.
Matalat merenlahdet, jotka lämpenevät nopeasti, jokisuut ja myös pienet purot ovat tärkeitä kutualueita kevätkutuisille kaloille. Rannikolla melko pienet alueet tuottavat suuria määriä kalanpoikasia. Kun poikaset ovat kasvaneet, kalat leviävät laajemmalle alueelle.
Hauki aloittaa kutunsa aikaisin keväällä, kun veden lämpötila on 1–4 astetta. Jos kevät on myöhässä, kuten tänä vuonna, myös kutu myöhästyy. Hauki kuuluu nopeimmin kasvaviin kalalajeihimme; ensimmäisen kesän jälkeen se on jo 10–14 senttimetriä pitkä.
Kevään kalastuskielto Länsi-Uudenmaan kalatalousalueella
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksellä Länsi-Uudenmaan kalatalousalueella on voimassa seuraava kalastusrajoitus vuosille 2024-2028. Viehekalastus ja verkkokalastus on kielletty 15. huhtikuuta ja 31. toukokuuta välisenä aikana merenlahdissa Nitlaxviken, Heimlax ja Bölsviken. Viehekalastus tarkoittaa vavalla ja keinotekoisella syötillä kalastamista, uistelua ja kelaongintaa. Onkiminen luonnollisella syötillä ja vavalla ilman heittokalastukseen soveltuvalla kelalla on sallittua. Tarkemmat tiedot, kuten kartat, löytyvät kalatalousalueen verkkosivuilta.
Aluehallintovirasto on myöntänyt Raaseporin kaupungille vesitalousluvan rakentaa Mustionkosken voimalaitospatoon kalatie. Mustionkoski sijaitsee Mustion linnan kupeessa ja on neljäs ja viimeinen voimalaitos Mustionjoella ennen Lohjanjärveä. Kahdessa alimmaisessa voimalaitospadossa, Åminneforsissa ja Billnäsissä on jo toimivat kalatiet ja Peltokosken kalatielle aluehallintovirasto myönsi vesiluvan joulukuussa 2023. “Mustionkosken kalatieluvan myötä unelma vaellusesteettömästä Mustionjoesta ja vaelluskalojen paluusta Karjaanjoen vesistöön on taas merkittävän askeleen lähempänä”, iloitsee Raaseporin kaupungin projektipäällikkö Oskar Sjöberg.
Kalatien suunnittelu ja luvan saaminen ovat olleet monivaiheinen prosessi, ja lupakäsittelyyn on kulunut hieman yli vuosi. Seuraava vaihe on kalatiesuunnitelmien yhteensovittaminen ja sopiminen voimayhtiön kanssa, rakennesuunnitteluvaiheen aloittaminen sekä tarvittavan kokonaisrahoituksen varmistaminen. Kalateiden rakennustyöt suunnitellaan käynnistettäväksi aikaisintaan vuonna 2025.
Lupapäätös Mustionkosken kalatielle ja sen rakentaminen ovat merkittäviä askelia vaelluskalojen palauttamiseksi ja yksi alueen keskeisistä hankkeista. “Projektin eteneminen on saavutus, jossa pystyimme onnistumaan vain yhdessä alueen kuntien kanssa”, kertoo LUVYn toiminnanjohtaja Jaana Pönni.
Kalatien hyödyt jokihelmisimpukalle ovat merkittäviä, sillä lohikalat toimivat jokihelmisimpukan väli-isäntinä. Mustionjoessa vaeltavien lohikalojen, kuten taimenen ja lohen, luontaisen elinkierron onnistuminen edistää myös jokihelmisimpukan lisääntymisen mahdollisuuksia. Kalateiden toteuttaminen luo lisäksi mahdollisuuksia matkailun ja yritystoiminnan kehittämiselle ja parantaa joen virkistyskäyttöä.
Lisätietoja: Projektipäällikkö Oskar Sjöberg 019 289 2529
Billnäsin ja Åminneforsin kalatiet avattiin neljättä kertaa 2.5. Nyt kalat voivat jälleen ohittaa voimalaitoksen padot kalateiden kautta. Tänä vuonna uutta on se, että kalojen alasvaellus voimalaitosten ohi on parannettu. Niitä seurataan tarkasti kauden aikana varmistaakseen, että toimenpiteet toimivat. Tervetuloa tutustumaan kalateihin.
Lohikalat Karjaanjokeen 2030-vesistövisio vuosille 2022–2029 on kansallisesti merkittävä ja laaja yhteistyö, joka vaikuttaa koko vesistön tilaan ja alueen pitoon.
Länsi-Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti, haluavat yhdessä edistää Itämeren hyvää tilaa ja luonnon monimuotoisuutta. Itämeren suojelu on ollut suomalaisen luonnonsuojelutyön ytimessä jo pitkään. Itämeren rannikkovesien tilan parantamiseksi katse pitää kääntää laajemmin rannikkovesien valuma-alueiden kunnostustyöhön. Valuma-alueelta ja latvavesistöistä vedet ja kuormitus päätyy jokien kautta Itämeren rannikolle.
Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tila on Suomenlahden rannikkovesistä heikoin ja leväkukinnat ovat jokavuotisia. Meren ja rannikkovesien tilaa ei voida parantaa nykyisillä panostuksilla. Rannikkovesien kuormitus on pääosin peräisin valuma-alueelta hajakuormituksesta, erityisesti maa- ja metsätaloudesta. Ilmastonmuutos aiheuttaa lisäuhkan kuormituksen kasvamisesta.
Mereen laskevien jokien korkeita ravinnekuormia pienentämällä saavutetaan merkittäviä hyötyjä koko Itämeren kannalta. Latvavesien kunnostamisesta lähtevä Itämeren suojelu tarkoittaa tehokasta valuma-alueiden kunnostamista, jonka tuloksena rannikkovedet puhdistuvat – joki ja merenlahti kerrallaan.
Kunnostustyössä onnistuminen edellyttää vahvaa yhteistoimintaa alueen kuntien ja eri toimijoiden kesken. Länsi-Uudellamaalla tehty alueellinen yhteistyö ja vahva suojeluosaaminen on malliesimerkki. Länsi-Uudenmaan alueella on tehty jo pitkään ja menestyksekkäästi valuma-alueen vesistöjen suojelua, ja alueella on vahva paikallinen tuki tälle työlle. Länsi-Uudenmaan kunnilla on yhdessä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) kanssa toteutettu ja käynnissä useita kunnostushankkeita, joiden tavoitteena on turvata puhtaat, elinvoimaiset lähivesistöt paikallisten asukkaiden, matkailijoiden ja yritysten tarpeisiin. Yhteisiin vesiensuojelu- ja kunnostustoimiin panostetaan tällä hetkellä vuosittain yli miljoona euroa omarahoituksena. Omarahoitusta vastaan haetaan eri rahoituslähteistä vastarahoitusta. Yhteisten kunnostustoimien rahoitus on pääosin koottu pitkäjänteisillä vesistövisioiden rahoitussopimuksilla. Rahoittajina ovat mukana myös alueen yritykset, kalatalousalueet ja paikalliset yhdistykset. Tämän lisäksi kunnat panostavat itse vesiensuojeluun sekä hankkeiden kautta että muulla tavoin.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja arvokkaan luontomme suojelu ovat itsestään selviä syitä tukea vesiensuojelua niin rannikko- ja kuin latvavesillä. Vesiensuojelulla ja puhtaalla vedellä on merkitystä myös laajemmin niin aluetaloudellisesti, matkailulle, kalastukselle kuin vaikkapa ihmisten hyvinvoinnille. Puhdas luonto ja vesi ovat Suomen kilpailuvaltteja monessa mielessä.
Vesiensuojelu kytkeytyy myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hiilen sidontaan esimerkiksi hulevesirakenteiden, veden viivytyksen ja varastoinnin sekä soiden ennallistamisen kautta.
Vesistöä suojelemalla saavutamme seuraavat tavoitteet:
1. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Niin Itämeri kuin sisävedetkin ovat tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille, ja niiden ekosysteemit ovat hyvin monimuotoisia. Suomalaista luontoa ei voi suojella kukaan muu kuin me suomalaiset itse.
2. Aluetaloudelliset vaikutukset Vesiensuojelulla on tärkeitä aluetaloudellisia vaikutuksia. Puhdas vesi on tärkeä resurssi monelle toimialalle teollisuudesta maatalouteen ja kalastukseen. Puhdas vesi on elinehto kestävän maatalouden kannalta, ja vaikuttaa siis suoraan myös suomalaiseen ruokaturvaan ja huoltovarmuuteen. Yhteistyö teollisuuden ja maatalouden kanssa ravinnekuormituksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä vesiensuojelun turvaamiseksi on äärimmäisen tärkeää niin elinkeinotoimijoiden kuin valtion, kuntien ja kansalaistenkin näkökulmasta. Elinkeinoelämä on myös viime vuosina yhä vahvemmin itse nostanut esiin luonnon monimuotoisuuden turvaamista kriittisenä tekijänä taloudellisen kannattavuuden ja investointiympäristön vakauden pohjana. Puhtaat vesistöt ovat myös matkailulle tärkeä vetovoimatekijä. Niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin matkailijat hakeutuvat yhä enemmän luontokohteisiin, joissa voi nauttia vesistöjen ja rantojen kauneudesta ja aktiviteeteista. Matkailulla on tärkeä työllistävä vaikutus alueella.
3. Ihmisten hyvinvointi ja luonnon virkistyskäyttö Niin paikalliset asukkaat kuin matkailijatkin hakevat luonnosta virkistystä. Tutkitusti luonnossa oleilulla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Länsi-Uudellamaalla tehdyillä vesistöjensuojeluhankkeilla on jokaisessa kunnassa vahva paikallisten asukkaiden tuki. Asukkaat haluavat nauttia puhtaista vesistöistä ja vaikkapa virtavesissä olevien patojen purkamisella on keskeinen rooli vaelluskalojen hyvinvoinnin, mutta myös virkistyskalastuksen kannalta.
Hallitusohjelmatavoitteet
Tulevalla hallituskaudella on turvattava pitkäjänteinen ja ennakoitava rahoitus vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen koko maassa. Erityisesti on tuettava ja tunnistettava koko valuma-alueen vesistöjen rooli Itämeren ravinnekuormituksen vähentämisessä ja kohdennettava rahoitusta siihen.
Itämeren ja muun vesiensuojelun koordinaatiovastuuta on selkeytettävä eri hallinnonalojen välillä. Eri hallinnonaloille pirstaloitunut hanketyö ja silppuuntunut rahoitus vaikeuttaa merkittävästi vaikuttavaa ja pitkäjänteistä työtä Itämeren ja sen valuma-alueiden suojelussa.
Länsi-Uusimaa on vahvalla sitoutumisellaan ja määrätietoisella vesistövisiotyöllään oiva kansallinen ja kansainvälinen pilottikohde rannikkovesien parantamisessa latvoilta merelle!
Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa 2022-2027 on todettu vesienhoitoon tarvittavan Uudenmaan alueella noin 44 milj. euroa. Tarvitsemme Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tilan parantamiseen ja monimuotoisuuden palauttamiseen noin 15 miljoonaa euroa vuosittain merkittävien tulosten aikaansaamiseksi.
Alueella vahva sitoutuminen vesistövisioiden kautta
Länsi-Uudellamaalla tehdään mm. työtä arvokkaan jokihelmisimpukan elinvoimaisuuden eteen purkamalla nousuesteitä Mustionjoella ja laajemmin Karjaanjoella ja palauttamalla luonnollista elinkiertoa. Mustionjoen kaksi kalatietä on jo toteutettu laajan omarahoittajajoukon ja valtion tuella. Kahden kalatien rakentamisen kustannukset olivat noin 2,5 miljoonaa euroa, josta alueen omarahoitus oli noin 50 %. Mustionjoen kaksi ylintä kalatietä ovat tällä hetkellä luvituksessa tavoitteena rakentamisen käynnistäminen myönteisten lupapäätösten jälkeen. Kunnat ovat sitoutuneet Karjaanjoen kalateiden toteuttamiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen yhteensä noin 6 miljoonalla eurolla vuosina 2022-2029. Valuma-alueen kunnostustyötä on tehty Karjaanjoen latvoilla Hiidenvedellä jo 1990-luvulta lähtien ja tämä työ jatkuu.
Siuntionjoen valuma-alueella määrätietoinen kuntayhteistyö käynnistyi vuonna 2019 ja kunnat ovat sitoutuneet rahoittamaan kunnostustyötä noin 900.000 eurolla vuosina 2019-2024. Alueen yritykset ja yhdistykset on lisäksi saatu mukaan rahoittamaan työtä noin 200.000 eurolla. Omarahoitusta vastaan on haettu ja saatu merkittävästi valtionhallinnon rahoitusta.
Tänä vuonna käynnistynyt LUUVIRSU-hanke (Virtavesiluonnon suojelu, kunnostaminen ja monimuotoisuuden turvaaminen Länsi-Uudellamaalla) sai rahoituksen Uudenmaan ELY-keskukselta. Hanke edistää virtavesiluonnon monimuotoisuuden ja virtavesiekosysteemin toiminnan palautumista Länsi-Uudenmaan vesistöissä erityisesti kohteissa, joille Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa 2022–2027 on esitetty toimenpiteitä. Hankkeen kokonaisbudjetti vuosille 2022–2024 on 554 000 euroa. Lue lisää LUVY:n nettisivuilta.
Raaseporissa sijaitsevan Junkarsborgin vesialueen kunnostaminen on osa LUUVIRSU-hanketta. Kunnostamisen tavoite on parantaa lohikalojen ja raakun elinympäristöä Junkarsborgin läheisyydessä, sekä lisätä vedenjohtokykyä tulvimisen ehkäisemiseksi. Kunnostusta suunnitellaan vuonna 2022 yhteistyössä maanomistajien ja museoviranomaisten kanssa.
Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisio sai 86 000 euroa MMM:n NOUSU-ohjelmasta
Mustionjoki tarjoaa erinomaiset olosuhteet tutkia, kehittää ja lisätä kokemuksia ja tietoa kalojen kulkumahdollisuuksia parantavista rakenteista. (LUVY / Johan Lindholm)
Mustionjoen kalateiden toimivuutta seuraava ja alasvaellusmahdollisuuksia tutkiva MUSKALAT-hanke sai 86 357 euron rahoituksen Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 172 714 euroa. Hankkeessa tehdään tutkimuksia Billnäsin voimalaistopadolla ja kalaistutuksia Karjaanjoen vesistön alueella vuosina 2022–2024. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja se on osa laajempaa Lohikalat Karjaanjokeen 2030 -vesistövisiota. Vision tavoitteena on vesistön lohikalakantojen ja raakkupopulaation elvyttäminen ja luontaisen elinkierron palauttaminen. Sitä rahoittavat alueen kunnat.
Lohikalat Karjaanjokeen vesistövision ensimmäisellä kaudella (2016–2021) rakennettiin kalatiet Mustionjoen kahteen alimpaan voimalaitospatoon Åminneforsiin ja Billnäsiin. Tänä vuonna alkaneella Karjaanjoen vesistövision toisella kaudella (2022–2029) suurimpana ponnistuksena on vaellusyhteyden palauttaminen merestä Mustionjoen kautta Lohjanjärveen, Hiidenveteen ja niiden yläpuolisiin jokiin.
Mustionjoki tarjoaa erinomaiset olosuhteet tutkia, kehittää ja lisätä kokemuksia ja tietoa kalojen kulkumahdollisuuksia parantavista rakenteista. Nyt saadun rahoituksen avulla voidaan kalateiden toimivuutta seurata ja arvioida sekä tehdä pitkäjänteistä kehitystyötä vaellusyhteyksien parantamiseksi. Tämä on tärkeää, sillä kotimaisten kalateiden toimivuudesta on saatavilla vielä varsin vähän tietoa. Kalateiden suunnittelu pohjautuu pitkälti kokemuksiin ja tutkimuksiin ulkomaisista kalatierakenteista.
Erityisesti kalateiden toimivuudesta alaspäin vaeltaville kaloille tiedetään erittäin vähän, vaikka ihan viime vuosina muutamia tutkimuksia onkin tehty. Suomessa ei myöskään ole tutkittu erilaisten ohjain- tai houkutteluratkaisujen toimivuutta kalojen ohjaamiseksi kalatiehen. Billnäsin voimalaitoksen yläpuolelle rakennettiin vuonna 2021 alasvaellusrakenne ohjaaman alaspäin vaeltavat kalat turvallisesti kalatiehen sen sijaan että ne päätyisivät voimalaitoksen turbiineihin. Billnäsin alasvaellusrakenne on laatuaan ensimmäinen maailmassa ja se on rakennettu osaksi Billnäsin ruukin uutta ulkoilureittiä, Kulttuurivallia.
“Sitä pitkin paikalliset ja matkaajat pääsevät tutustumaan alueen historian, kulttuurin ja kauniiden maisemien lisäksi Mustionjoella tehtävään vesienhoitotyöhön”, sanoo Raaseporin kaupungin maankäyttösuunnittelija Minttu Peuraniemi, joka toimii vesistövision projektipäällikkönä Raaseporin kaupungilla. “Olemme iloisia, että MUSKALAT-hankkeen rahoitus mahdollistaa rakenteen jatkokehittämisen ja siihen liittyvän tutkimustyön jatkumisen.”
MUSKALAT-hankkeessa tehdään myös kalaistutuksia Karjaanjoen vesistön alueella. Vesistössä on runsaasti hyvää tyhjillään olevaa tai vajaasti hyödynnettyä elinympäristöä taimenelle. Taimenkannan elpymisen tukemiseksi ja palauttamiseksi tarvitaan aktiivista istutustoimintaa vesistön omaa alkuperää olevalla taimenkannalla. Myös Tammisaari-Pohjan kalatalousalue on mukana rahoittamassa ja tukemassa MUSKALAT-hanketta ja erityisesti vaelluskalakantojen elvyttämistä ja hoitoa.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa! Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
Vuonna 2020 valmistuneet Mustionjoen ensimmäiset kalatiet avattiin tänä vuonna jo kolmatta kertaa vaelluskaloille. Billnäsin kalatie avattiin 4.5. ja Åminneforsin kalatie 13.5. Alemman Åminneforsin kalatien avaaminen hieman viivästyi alkuperäisestä suunnitelmasta kalatiellä suoritettujen huolto- ja korjaustoimenpiteiden vuoksi, mutta nyt kalatiet ovat auki ja kalat pääsevät jälleen nousemaan voimalaitospatojen ohi kalateitä pitkin jokea ylös. Tänä vuonna kalatiellä kulkijoita seurataan kameran ja laskurin avulla Åminneforsin lisäksi myös Billnäsissä.
Lohikalojen vaellusmahdollisuuksien toteutuminen mereltä Mustionjokea pitkin edelleen Lohjanjärvelle, Hiidenvedelle, aina Karkkilaan ja Lopelle saakka otti alkuvuodesta jälleen suuren harppauksen eteenpäin. Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta, Karkkilan kaupunki ja Lopen kunta, sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ovat sopineet ”Lohikalat Karjaanjoelle – vesistövisio 2030” toteuttamisesta ja rahoituksesta vuosina 2022–2029. Kyseessä on valtakunnallisestikin merkittävä ja laaja-alainen yhteistyö, jolla on vaikutusta koko vesistön tilaan ja seutukunnan vetovoimaan.
Mustionjoen kahteen alimmaiseen voimalaitospatoon, Åminneforsiin ja Billnäsiin, rakennettiin kalatiet vuosina 2018–2019. Ne avattiin toukokuussa 2020 palauttaen vaellusyhteyden mereltä Mustionjoen pääuomaan ja sen sivupuroihin. Vuonna 2021 Mustionjoella tutkittiin kalojen vaellusta ja kulkua kalateissä sekä ylöspäin että alaspäin. Tutkimukset toteutettiin yhteistyössä Raaseporin kaupungin, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY), Luonnonvarakeskuksen ja Kala- ja vesitutkimus Oy:n kanssa.
Mustionjoen alimman voimalaitoksen Åminneforsin kalatiessä kalojen nousua merestä jokeen seurattiin laskurin ja videokameran avulla. Kalojen alasvaellusta joesta mereen taas tutkittiin seuraamalla radiolähettimin merkittyjä lohen vaelluspoikasia Billnäsistä aina jokisuulle asti. Tutkimus oli jatkoa vuoden 2017 alasvaellustutkimukselle. Jatkotutkimuksen tavoitteena oli selvittää, löytävätkö kalat kalatiehen noustessaan jokea ylöspäin kohti lisääntymisalueita ja toisaalta jokea alaspäin kohti merta ja laajoja syönnösalueita. Samalla tutkittiin Billnäsin voimalaitoksen yläpuolelle rakennetun kävelysillan alle alasvaelluksen parantamiseksi asennetun ohjainverhon vaikutuksia kalojen liikkeisiin.
Aluehallintovirasto on antanut päätöksen Lohjanjärven säännöstelyä koskevaan muutoshakemukseen. Voimassa olleet säännöstelyluvan lupamääräykset eivät mahdollistaneet kaikissa vesitilanteissa järkevää säännöstelyä, koska säännöstely oli sidottu kalenteriin. Päätöksen myötä mm. Lohjanjärven kevään ja loppukesän säännöstely tulee aiempaa joustavammaksi. Lue lisää LUVY:n sivuilta.
Raaseporin kaupunki on halunnut tarkistaa säännöstelyn suojellakseen maatalousmaita tulvehtimiselta.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) toteutti Mustionjoen Junkarsborgissa viime viikolla koskikunnostuksen, jonka tavoitteena on auttaa uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun lisääntymistä ja säilymistä Mustionjoessa. Kunnostetulle alueelle istutetaan vielä tänä syksynä Norjasta paluumuuttajina saapuneita Mustionjoen raakunpoikasia. Kunnostettu alue soveltuu nyt myös aiempaa paremmin lohikalojen lisääntymispaikaksi. Lue lisää LUVY:n sivuilta.
Junkarsborgin virtapaikkaa kunnostettiin paremmin lohikaloille ja raakuille sopivaksi lisäämällä sinne soraa ja kiveä. . Kuva: LUVY/Joonas Tammivuori
Lohien alasvaellusta tutkiva hanke on alkanut Billnäsin voimalaitospadon kohdalla Raaseporissa. Tutkimuksen aikana rakennetaan erillinen kalojen alasvaellusta ohjaava laituri- ja ohjainrakenne kalatien yhteyteen. Tavoite on, että kalanpoikaset pääsisivät vaeltamaan voimalaitoksen ohi alavirtaan turvallisesti. Tutkimuksen toteuttaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Kala- ja vesitutkimus oy:n ja Raaseporin kaupungin kanssa. Lue lisää LUVY:n sivuilta.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on aloittanut lohikalakannan palautusistutukset Karjaanjoen vesistöön. Nyt istutettavat lohikalat ovat taimenia, jotka lisääntyvät erityisesti puroissa. Lohi sen sijaan hyödyntää pääuomia lisääntymiseen. Lue lisää LUVY:n sivuilta.
Nyt istutettavat lohikalat ovat taimenia, jotka lisääntyvät erityisesti puroissa. Kuva: LUVY/Joonas Tammivuori
Rantaradan varrella sijaitseva Billnäsin ruukki on yksi Raaseporin kehittyvistä alueista.
Vain muutaman kilometrin päässä Karjaan juna-asemalta, sijaitsee Billnäsin vanha ruukkimiljöö. Lumen verhoama rauhallinen idylli luo ensivaikutelman raukeasta pikkukylästä, mutta todellisuudessa pinnan alla kuhisee elämää. Vuonna 2019 avattu Ratavallin pyöräilyreitti on saanut ihmiset liikkeelle – nyt junaan voi hypätä oman pyörän kanssa ja polkea Karjaan asemalta Billnäsin sekä Åminneforsin ruukin kautta aina Fiskarsin ruukkiin saakka. Pyöräilijöiden lisäksi, viime vuonna Billnäsiin saapuivat kauan odotetut vaelluskalat. Toukokuussa 2020 avatut kalaportaat mahdollistavat kalojen nousun Mustionjokeen, yli 60 vuoden tauon jälkeen.
Billnäsin idyllinen ruukkimiljöö vaikuttaa rauhalliselta mutta todellisuudessa kylä on täynnä elämää. KUVA: JOHAN LJUNQVIST/MULTIFOTO
Yksi iso, tänä vuonna starttaava projekti, on noin 2 kilometrin pituisen ulkoilureitin rakentaminen ruukkialueen ympäri. Reitin varrelle sijoitetaan opastekylttejä mistä voi lukea ruukin historiasta, sen rakennuksista ja luontoaiheista. Reitin kohokohta on kalaportaiden yläpäähän rakennettava näköalatasanne, josta voi seurata kalojen jokavuotista vaellusta ensin ylös Mustionjokeen ja sitten taas takaisin mereen. Näköalatasanteen ja sinne johtavan ponttonisillan on suunniteltu valmistuvan kesään 2021 mennessä.
Kalaportaat ovat olleet jo itsessään iso rakennusurakka. Kaloille rakennettu voimalaitoksen ohittava kalatie mahdollistaa sen, että vaelluskalat pääsevät nousemaan luontaisille kutualueilleen. Viime vuonna vaelluskalaseurannassa havaittiin mm. lohien löytäneen tiensä kalatiehen. Lohen nousu takaisin Mustionjokeen on edellytys erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan, eli raakkukannan elvytykselle, sillä raakkujen toukat kehittyvät vaelluskalojen kiduksissa. Koko Mustionjokilaakso onkin luontoarvoiltaan arvokas kohde, johon kannattaa tulla tutustumaan kauempaakin.
Billnäsin ruukki on toiminut lähes 400 vuotta suomalaisen teollisuuden ja liike-elämän näyttämönä ja on tätä nykyä erittäin suosittu kokous- ja hääpaikka. Nyt kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue avautuu myös etätyöläisille, kun Billnäs Ruukki Oy ottaa askeleen kohti uutta.
– Ruukissa on pandemian aikaan remontoitu useita tiloja vieraiden käyttöön. On loogista, että tässä uudessa muuttuvassa ajassa kehitämme etätyömahdollisuuksia ja uusia kokousmuotoja. Etätyö Billnäsin kulttuurimaisemassa, sille tarkoitettuine tiloineen ja palveluineen, voi olla lähitulevaisuutta,kertoo Olli Muurainen Billnäsin ruukista.
Muurainen on myös satsannut alueen kokonaisviihtyisyyteen, muun muassa istuttamalla suuren määrän japanilaisia kirsikkapuita, joiden kevätkukinnasta voi nauttia kaikki.
Billnäs kiinnostaa myös asuinalueena
Ison, yli 100-vuotiaan punatiilikerrostalon ikkunoista on hieno näkymä kalaportaille. Neljä vuotta sitten, Jenna ja Janne Aronen muuttivat taloon Tampereelta. Ruukkiin pariskunnan toi oma yritys, Wood Mind, jolle etsivät verstastilaa inspiroivasta, luovasta ja luonnonläheisestä paikasta. Sellainen löytyikin netti-ilmoituksen perusteella Billnäsin ruukista. Vaikka pariskunta ei ollut aiemmin edes käynyt alueella, rakastuivat he oitis ruukin tunnelmaan. Sopimus tehtiin ja pian kotipaikka vaihtui Billnäsiin.
– Kaikki paikat mitä olemme täällä Raaseporissa tähän mennessä nähneet, ovat valloittaneet meidät ja kyllä täällä on vielä paljon tutkittavaa jäljellä,Janne kertoo.
Tunnissa junalla Helsinkiin ja Turkuun, ruukkimiljöön ainutlaatuinen tunnelma ja maallemuuttotrendi on nostanut Billnäsin houkuttelevuutta myös pysyvänä kotipaikkana.
– Kiinnostus Billnäsiä kohtaan on kasvanut viime aikoina, ja alueen saavutettavuuteen sekä viihtyvyyteen tulemme jatkossakin panostamaan,kertoo Raaseporin kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Piia Nordström.
Se tarkoittaa muun muassa sitä, että uusia asuintontteja kaavoitetaan alueelle, tieverkostoa kunnostetaan ja ulkoilureittejä kehitetään edelleen nykyisiä ja uusia asukkaita mielessä pitäen.
Åminneforsin kalatien ensimmäinen seurantavuosi antoi mukavia tuloksia, kun noin 2300 kalaa todettiin vaeltaneen kalatiessä. Näiden joukossa oli 10 eri lajin edustajia mikä osoittaa, että vaellushaluiset kalat löytävät kalatiehen ja jopa ne jotka lajit eivät ole kaikkein voimakkaimpia uimareita kykenevät uimaan sen läpi. Vimpa jopa aloitti kudun kalatiessä.
Seurantahanke on Raaseporin kaupungin tilaustyö, jonka toteuttavat Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö LUVY ry:n tutkijat ja joka perustuu kalatalousviranomaisen asettamiin vaatimuksiin. Ensimmäinen toimintavuosi sisälsi paljon testausta, muutoksia ja myös teknisiä ongelmia. Lue lisää LUVY ry:n julkaisemasta raportista. Raportin oheen on koottu myös kuvaliite, josta voi katsella millaisia kuvia laskuri on tuottanut vuonna 2020.
Kuva: Ensimmäiset lohet ovat nousseet Åminneforsin kalatien läpi Mustionjokeen
Mustionjoen Åminneforsin kalatiessä on riittänyt liikennettä
ja nyt seurannassa on havaittu myös merilohien löytäneen kalatiehen. Kalatiehen
asetettu videokamera on tallentanut kuvamateriaalia ensimmäisistä lohista
kalatiessä.
Kalojen kulkua Äminneforsin kalatiessä on toukokuusta
lähtien seurattu ns. VAKI-laskurilla ja elokuun lopussa saatiin laskurin
rinnalle myös videokameraseuranta. Touko-kesäkuussa havaittiin Åminneforsin
kalatiessä runsaasti liikennettä, kun VAKI-laskuri tallensi jopa toistasataa
ylöspäin vaeltavaa kalaa vuorokaudessa. Hiljaisemman heinäkuun jälkeen liikenne
kalatiessä on hieman piristynyt ja elokuun lopussa käyttöönotetun
videokameraseurannan perusteella on voitu todentaa myös lohien löytäneen
kalatiehen – sitä on osattu odotella jo laskurinkin antamien tietojen
perusteella.
”Oli sykähdyttävä
hetki nähdä lähes kymppikiloisen lohen lipuvan rauhallisesti koko komeudessaan
videokameran ohi” iloitsee kalateiden rakennuttamisesta vastannut Piia Nordström Raaseporin kaupungista.
”Lohikalojen nousu on
hankkeen onnistumisen ykkösmittari ja on todella ilahduttavaa nähdä, että
kalatie on osoittanut heti toimivuutensa” iloitsee kaupunginhallituksen
puheenjohtaja Anders Walls
Raaseporin kaupungilta.
Mustionjoen kalatie toimii mahdollistaen vaelluskalojen,
ainakin vimpan ja lohen nousun jokeen. Seuranta jatkuu marraskuun loppuun asti
kuluvana vuonna. Seurannan päätyttyä selviää, mitkä kaikki lajit ovat kalatien
löytäneet heti ensimmäisenä vuonna. Seurannan pitkän tähtäimen tavoitteena on
nousevan kannan ja sen kehittymisen arviointi. Nyt kun nousevien kalojen määrät
ovat vielä istutusten varassa ja pieniä, on erityisen tärkeää kyetä arvioimaan
rakennettujen kalateiden toimivuutta.
”Rakennettujen
kalateiden toimivuuden seuranta on aivan yhtä tärkeää kuin itse rakentaminen”,
muistuttaa kalateiden toimivuustutkimuksista vastaavan Länsi-Uudenmaan vesi ja
ympäristö ry:n hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä.
Kalatieinvestointien onnistumista on tärkeä arvioida samalla kun seuraavia toimenpiteitä eli kahden ylimmän kalatien rakentamista suunnitellaan. ”Toteutettujen toimenpiteiden onnistumisen todentaminen on tärkeää myös rahoituksen saamiseksi seuraaviin toimenpiteisiin”. toteaa Jaana Pönni LUVYstä.
Lisätietoja: Piia Nordström Yhdyskuntatekniikan päällikkö Raaseporin kaupunki piia.nordstrom(at)raasepori.fi 019 2893852
Juha-Pekka Vähä Hankepäällikkö Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry juha-pekka.vaha(at)luvy.fi 045 7750 7727
Mustionjoen kaksi ensimmäistä kalatietä, Åminnefors ja Billnäs, on avattu 4.5.2020 (vallitsevan tilanteen vuoksi nyt ilman yleisöä) ja kalat pääsevät nyt alajuoksulta vaeltamaan ja tutkimaan uusia asuinsijoja ylös Peltokoskelle asti.
Kurkista videot alta!
Alkuvaiheessa
kalateillä tehdään nyt mittauksia ja tutkitaan kalateiden hydraulista
käyttäytymistä eri virtaamatilanteissa.
Åminneforsin
kalatiehen asennetaan kalalaskuri ja myöhemmin lisäksi videokamera ja niiden
testaus aloitetaan, jotta laitteet ovat käyttökunnossa ennen kalojen
päävaelluksen alkamista syyskuussa. Tavoitteena on selvittää kalatietä
käyttävien kalojen lukumääriä ja kalojen lajeja. Seurantatoiminnasta vastaa
Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö LUVY ry, joka tekee yhteistyötä Kymijoen vesi
ja ympäristötutkimus Oy:n kanssa. Kymijoen asiantuntijat tuovat Mustionjoelle
kokemuksia ja menetelmiä jotka on testattu Kymijoen kalatieseurannoissa.
Kalatien hydraulista toimintaa tutkivat Kala- ja vesitutkimus Oy sekä Luode
Consulting.
”Mustionjoessa
haastetta lajimäärityksiin tuo erityisesti ajoittainen veden sameus, jonka
johdosta videokuvasta ei välttämättä pystytä aina tunnistamaan kalalajia”, muistuttaa
Jaana Pönni LUVY:stä. Åminneforsista saadut kokemukset ohjaavat 2021 Billnäsin
kalatien seurantamenetelmän suunnittelua, joka tehdään yhteistyössä
kalatalousviranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Seuranta aloitetaan
täysimääräisenä vuonna 2022.
”Meillä
on paljon opiskeltavaa kalateiden toiminnasta tulevina vuosina. Kalateitä
käyttävien kalojen tarkkailua tehdään viranomaisten suosittelemassa laajuudessa
ja siinä edetään vaiheittain ja tutkitaan eri menetelmien soveltuvuutta tänne.
Odotamme jännittyneinä syksyn ensimmäisiä raportteja, mutta samanaikaisesti
odotukset ovat varovaiset, vaelluskalathan ovat olleet poissa pian 70 vuotta”
kertoo Piia Nordström Raaseporin kaupungilta.
Kalateiden
rakentamisen taustalla ovat alueen kunnat vahvalla panoksella. Länsi-Uudenmaan
vesi ja ympäristö ry kokosi vuonna 2015 Karjaanjoen
vesistövisio-yhteistyöryhmän, jonka kautta kalateiden rakentamista ovat
rahoittaneet Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta, Karkkilan
kaupunki ja Lopen kunta, Koskienergia Oy, Sappi Europe / Kirkniemi, Lohjan
ympäristöklusteri ja SSO. Tammisaari-Pohjan sekä Karjaanjoen vesistön
kalatalousalueet ovat myös tukeneet rakennushanketta. Mustionjoen toimet ovat
saaneet myös merkittävää rahoitusta EU:n Freshabit Life IP-ohjelmasta. Hankkeen
rakennuttajana on toiminut Raaseporin kaupunki.
Hallituksen
kärkihankkeena Mustionjoen kalatiet ovat saaneet vahvan tuen Maa- ja
metsätalousministeriöltä ja Ympäristöministeriöltä sekä Varsinais-Suomen
ELY-keskuksen kalatalouspalveluista ja Uudenmaan ELY-keskukselta.
Lisätietoja antavat
Jaana
Pönni, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry
Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry (kalanseurantamenetelmä)
Piia Nordström, Raaseporin kaupunki
Billnäsin kalatie on nyt aukiÅminneforsin kalatiehen laskettiin vesi 4.5.2020Åminneforsin kalatie 4.5.2020
Billnäsin kalatie on valmis. Rakennustyötä on voinut seurata vuoden aikana webcamin välityksellä ja nyt olemme koostaneet materialista timelapse-videon.
Mustionjoen
Billnäsin kalatie on valmistunut.. Kalatietä rakentaneet, suunnitelleet,
rahoittaneet ja muuten tukeneet kokoontuivat 25.9. seuraamaan kun kalatie
vesitettiin ensimmäisen kerran.
”Raaseporin
kaupungin puolesta olemme iloisia, että tämä tärkeäksi koettu hanke on nyt
tässä pisteessä ja voimme juhlistaa harjakaisia. Kiitämme kaikkia hankkeessa
mukana olleita sekä varsinkin urakoitsijaa ja suunnittelijoita, vaativa hanke
on valmistunut,” iloitsee Jan Gröndahl, Raaseporin kaupungin tekninen johtaja.
Billnäsin kalatie
on tyypiltään ns. pystyrakokalatie, jossa kalat uivat portaalta toiselle ja
voivat välillä levätä portaiden välisissä altaissa. Kalatien pohjalla on kerros
erikokoisia luonnonkiviä, joiden avulla kalatiestä on pyritty tekemään
mahdollisimman helppo myös heikommin uiville kalalajeille ja esim.
äyriäisille,. Amfin muotoinen Billnäsin kalatie sijoittuu padon alla olevalle
kalliolle, voimalaitoksen ja sen tulvaluukkujen väliin. Kalatien luukkuja
ohjataan vedenkorkeus- ja virtaamatietojen pohjalta siten, että kalatien
virtaama on 0,55 m3/s. Kalatie on auki toukokuusta marraskuuhun, vaelluskalojen
vuodenkiertoa seuraten.
”Kalateiden
rakennuttua joen vedenlaatu sekä mahdollisuudet kunnostaa pääuomassa olevia
lohikaloille soveltuvia kutusoraikkoja ja elinympäristöjä nousevat entistäkin
tärkeämmiksi. Luonnonvarakeskuksen kartoituksen mukaan pääuomassa on 3,5
hehtaaria lohenpoikasille soveltuvaa elinympäristöä ja sivupuroissa 3 km heti
soveltuvaa ja 7 km kunnostettavaa puroympäristöä,” muistuttaa Jaana Pönni
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.
Mustionjoen
Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet perustuvat Maveplan Oy:n vuonna 2015
laatimiin vesilupasuunnitelmiin. Hallituksen kärkihankerahoituksen varmistuttua
niiden rakentaminen käynnistyi kesällä 2018. Pääurakoitsijana hankkeessa on
toiminut GRK Infra Oy sekä lukuisat aliurakoitsijat. Pääsuunnittelijana toimi
Insinööritoimisto Ponvia Oy ja kalateiden toimivuussuunnittelusta on vastannut
Kala- ja Vesitutkimus Oy. Mustionjoen alin, Åminneforsin voimalaitospadon
ohittava kalatie valmistuu vuodenvaihteessa.
Hankkeen
taustalla ovat alueen kunnat vahvalla panoksella. Länsi-Uudenmaan vesi ja
ympäristö ry kokosi vuonna 2015 Lohikalat Karjaanjoen vesistövisio
-yhteistyöryhmän, jonka kautta kalateiden rakentamista ovat rahoittaneet
Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta, Karkkilan kaupunki ja Lopen
kunta, Koskienergia Oy, Sappi Europe / Kirkniemi, Lohjan ympäristöklusteri ja
SSO sekä Pohja-Tammisaari ja Lohjanjärven kalastusalueet. Kalatierakentaminen
on saanut myös merkittävää rahoitusta EU:n Freshabit Life IP-hankkeesta.
Kalateiden rakennuttajana on toiminut Raaseporin kaupunki.
Hallituksen
kärkihankkeena Mustionjoen kalatiet saivat myös vahvan tuen Maa- ja
metsätalousministeriöltä ja Ympäristöministeriöltä. Tuki Varsinais-Suomen
ELY-keskuksen kalatalouspalveluiden ja Uudenmaan ELY-keskuksen suunnalta on
ollut korvaamatonta ja yhteistyö Aluehallintoviraston kanssa saumatonta.
Keväällä 2020
Mustionjoki voidaan 65 vuoden tauon jälkeen avata vaelluskaloille. Raaseporin
kaupunki ja Lohikalat Karjaanjoen vesistövisio-ryhmä esittävät lämpimän
kiitoksen jo tässä vaiheessa sekä kaikille rahoittajille että eri tavoin
hanketta asiantuntijarooleissaan tukeneille.
Ӂminneforsin ja
Billnäsin kalateiden valmistumisen myötä ajatus kääntyy joen yläosalle, jossa
odottavat Peltokosken tuleva luonnonmukainen kalatie ja rakennusteknisesti vaikea
Mustionkoski. Uuden hankkeen valmistelu on jo käynnissä, mutta rahoitus
jatkolle auki,” toteaa jatkosuunnitelmista Piia Nordström, vastaava
katupäällikkö, Raaseporin kaupunki.
Lisätiedot:
Jaana Pönni Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry puh. 050 575 1738
Piia Nordström Raaseporin kaupunki puh. 019 289 3852
Jan Gröndahl Raaseporin kaupunki puh. 019 289 2550
