Miten abit estävät kliseiden ja muoti-ilmausten päätymisen ylioppilasaineeseensa? No keräämällä ne tarkoituksella äidinkielen opintojakson tehtävään. Miten monta löydät tästä tarinasta?
PÄIVÄNI LUKIOLAISENA
Jo muinaiset roomalaiset opiskelivat, kuten juurikin me lukiossa. Koulutus on kaiken A ja O, mutta some räjähti, kun toisesta asteesta tuli kaikille pakollinen hallituksen johdosta. “Haudassa sitä ehtii sitten levätä,” ajattelen kävellessäni lukioon varhain aamulla, sillä aikainen lintu madon nappaa. Aamu alkaa matematiikalla. Nykyisin puhutaan paljon siitä, kuinka lukiolaiset eivät osaa matematiikkaa enää. Olen enemmän taideainetyyppiä, joten matematiikka täytyy vielä jumpata. Ja tällä tunnilla itse asiassa oikein voimaannuin, kun osasin laskea yksi plus yksi oikein! Pitkällä tähtäimellä ehkä osaan ratkaista kaksi plus kaksi – eihän Roomaa päivässä rakennettu. Seuraavaksi olisi biologiaa, mutta nythän on niin, että vähemmän on enemmän, joten lähdin kotiin. Lukio ei ole ruusuilla tanssimista.
Kirjoittajat ovat Karjaan lukion abiturientteja vuosiluokalta 22
Maanantaina 11.11. kaikki Karjaan yhteiskoulun 9.-luokkalaiset tulevat Karjaan lukiolle tutustumaan lukio-opiskeluun. Ysien päivässä he näkevät oppitunteja ja kuulevat lukio-opiskelusta opettajilta ja lukiolaisilta.
Tästä kahden päivän kuluttua, keskiviikkona 13.11., kutsumme teidät huoltajat lukiolle huoltajailtaan kuulemaan ja keskustelemaan opiskelusta Karjaan lukiossa. Huoltajaillassa lukion toimintaa esittelevät ja kysymyksiinne vastaavat lukion opettajat, rehtori sekä opiskelijaedustajat. Tilaisuus alkaa keskiviikkona 13.11. klo 17.30 A-talossa (vihreä kivitalo, Tammisaarentie 62 A).
Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä linkistä. Tervetuloa!
”Harrastamisen Suomen mallia” järjestetään Raaseporissa jo neljättä vuotta. Harrastustoiminta käynnistyy viikolla 37, eli maanantaina 9.9.
Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Harrastustarjonta valitaan lasten ja nuorten toiveiden mukaan.
Toisen, kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoiden eli ryhmien 23a, 23b, 22a ja 22b huoltajailta on maanantaina 14.10.2024 klo 17.30 lähitapaamisena lukiolla.
Rehtori ja opo kertovat ylioppilaskirjoituksista ja jatko-opinnoista, abiturientteja on kertomassa opiskelukokemuksistaan ja aikaa on varattu myös keskustelulle. Myös ryhmänohjaajat ovat läsnä.
Tänä syksynä lukionsa aloittaneiden eli ryhmien 24a ja 24b huoltajailta on tiistaina 22.10.2024 klo 17.30 lähitapaamisena lukiolla.
Ohjelmassa on mm. opon, erityisopettajan ja opiskelijatutorien lyhyet puheenvuorot sekä keskustelua.
Molemmissa huoltajailloista opiskelijakunta kerää varoja myymällä kahvia ja pientä syötävää. Maksu on käteisellä. Tuotto menee lukiolaisten toiminnan hyväksi.
Tervetuloa!
Huoltajat saavat tarkemman ohjelman Wilma-viestillä lähempänä ajankohtaa. Tarjoilun järjestämiseksi huoltajilta pyydetään ennakkoilmoittautumista ryhmänohjaajalle, mutta saapua voi myös ennakkoon ilmoittautumatta.
Tervetuloa aloittamaan Karjaan lukion lukuvuotta tiistaina 13.8. klo 9.00 Hilding Ekelund -saliin eli HE-saliin (Tammisaarentie 62, A-talo, vihreä kivirakennus)!
Lukion aloittavalle: Teknisten ongelmien vuoksi saat Wilma-tunnuksesi salasanan vasta ensimmäisenä lukiopäivänä. Jos haluat salasanan Wilmaan jo aiemmin, ole yhteydessä koulusihteeri Svetlana Sissoseen. Lukionsa aloittavat opiskelijat saavat tietokoneen, joten ota mukaasi reppu tai laukku konetta varten.
Toisen vuoden opiskelijoille ja abeille: Aamupäivä on ryhmänohjausta, lounaan jälkeen koulupäivä jatkuu lukujärjestyksen mukaisesti. Ota mukaasi tietokone.
Karjaan lukioon kesäkuussa 2024 hyväksytyt 1. vuoden opiskelijat:
Ahamdi, Sanae Alfthan, Anton Anttalainen, Aaron Emmanuel, Rita Glastra, Daniel Hietala, Meri Ikpah, Benjamin Juvonen, Kuura Kankaanpää, Pyry Keinänen, Aarni Kinnunen, Daniel Konsin, Lilja Kyngäs, Leo Lakhal, Sara Lääkäri, Aino Malmström, Jonny Mikkonen, Neeli Pertiö, Anni Pfister, Adéa Piippo, Lili Puustinen, Sohvi Roos, Elina Saarikorpi, Serafina Taw, Heli Toivanen, Esteri Tolonen, Sointu Tondeur, Tristan Vihersalo, Tatu Volotinen, Joona Öhman, Matilda
Kuluneen lukuvuoden tärkeimmät tapahtumat ja projektit on listattu alla olevaan vuosikertomukseen. Siitä löytyy myös mm. ylioppilaiden ja stipendien saajien lista sekä kuvia vuoden varrelta.
“Monia meistä askarruttaa niin oma kuin koko maailman tulevaisuus. Olemme kuitenkin etuoikeutettuja moniin muihin nuoriin verrattuna. Pienessä lukiossa olemme nähneet käytännössä, mitä tarkoittaa toisista huolehtiminen ja oikeat ystävyyssuhteet.”
Ote ylioppilaan puheesta
Karjaan lukion kevätjuhla pidettiin helteisessä säässä, 24 lakkia ja ruusukimput odottivat juhlan alkua valkoisella liinalla.
Ohjelmassa oli mm. lukion bändikurssilaisten musiikkiesityksiä, rehtorin vuosikatsaus ja uuden ylioppilaan puhe. Rehtorin vuosikatsaus julkaistaan vuosikertomuksessa, ylioppilaan puhe tämän sivun lopussa. Oman tervehdyksensä toivat vuonna 1974 Karjaan silloisesta suomenkielisestä lukiosta valmistuneet riemuylioppilaat. Juhla päättyi Suvivirteen.
Karjaan lukion ylioppilaat keväällä 2024.
Ylioppilaan puheen pitivät Rakel Frendriksson ja Roope Väisänen:
Ylioppilaan puhe 1.6.2024
Arvoisat opettajat, rehtori ja muu koulun henkilökunta. Arvoisat perheenjäsenet ja ystävät. Arvoisat riemuylioppilaat ja tuoreet ylioppilaat.
Pitkä ja työntäyteinen kevät on viimeinkin kulminoitunut tähän kauniiseen hetkeen. Hetkeen, josta osa meistä on haaveillut lukion alusta alkaen, ja osa toivonut sen olevan vielä kauempana. Hetkeen, jonka saavuttaminen on ollut raskaan ja uuvuttavan matkan takana tai kenties hyvinkin levollinen ja miellyttävä. Hetkeen, joka tuntuu meistä joko suurelta tai ehkä vain pieneltä virstanpylväältä.
Olemme kaikki kulkeneet hieman erilaisen reitin tähän päivään. Meitä kuitenkin yhdistää ja on yhdistänyt koko matkan ajan yhteinen päämäärä, ylioppilastutkinto. Tänään olemme maalissa. Voimme taputtaa toisiamme olalle ja olla kiitollisia siitä, että kaverikin pääsi maaliin.
Kuin huomaamatta koulutyön parissa vietetyt myöhäiset illat, aikaiset aamut ja pitkät päivät ovat konkretisoituneet. Merkkinä siitä saamme pukea valkolakin ja pidellä käsissämme ylioppilastodistusta.
Siitä huolimatta, että olemme kulkeneet omaa reittiä maaliin, meistä kukaan ei ole tehnyt sitä yksin. Iso osa kunniasta kuuluu ihmisille meidän ympärillä. Ihmisille, jotka ovat jaksaneet tsempata meitä matkan varrella. Ihmisille, jotka ovat näyttäneet kompassia, kun omamme on ollut hukassa.
Kiitos! Teidän tuen, ohjeiden ja kannustuksen avulla olemme selvittäneet reitin ylioppilaiksi. Samalla olette antaneet meille lakillisen työkaluja uusien tavoitteiden ja unelmien saavuttamiseen.
Lukion aikana olemme kokeneet yhdessä paljon muutakin kuin Kirsin perustavanlaatuiset luennot filosofian kuumimmista aiheista tai Miikan stand up -showta muistuttavat matematiikan tunnit. Olemme esimerkiksi päässeet järjestämään Wanhojen tanssit ja retkeilemään Lapin uskomattomilla tuntureilla. Nämä kokemukset ovat opettaneet meille ennen kaikkea, mitä tarkoittaa tiimityöskentely.
Erityisesti olemme kiitollisia meidän upeille ryhmänohjaajille, Ainolle ja Onnille, jotka olette omalta osaltanne huolehtineet meidän sivistämisestä sekä suomen kielellä että globalisoituneeseen maailmaan sopivalla englannin kielellä. Te olette meidän lukiovanhemmat. Kielellisen sivistämisen lisäksi olette ohjanneet meitä, kun tehtäviä on kertynyt rästiin ja jaksaneet tsempata, kun oma asenteemme on kääntynyt liiaksi pessimismin puolelle. Vielä kerran tuhannet kiitokset, Aino ja Onni!
Monia meistä askarruttaa niin oma kuin koko maailman tulevaisuus. Olemme kuitenkin etuoikeutettuja moniin muihin nuoriin verrattuna. Pienessä lukiossa olemme nähneet käytännössä, mitä tarkoittaa toisista huolehtiminen ja oikeat ystävyyssuhteet. Vaalimalla näitä arvoja loputonta kriisiä muistuttavassa maailmassa, voimme kokea olomme turvalliseksi ja merkitykselliseksi myös tulevaisuudessa.
Pienessä lukiossa jokainen meistä on saanut olla oma itsensä. Jokainen meistä on nähty yksilönä. Vuosien aikana monet opettajat oppivat tuntemaan meidät henkilökohtaisesti. Samalla opimme, että myös monilla opettajilla on henkilökohtainen elämä, eivätkä he asu koululla, kuten aikaisemmin luulimme.
Viimeiset kolme vuotta olemme saaneet kasvaa ympäristössä, jossa oman polun kulkeminen on ollut helppoa. Meitä ei ole pakotettu sopeutumaan tiettyyn muottiin, vaan jokaisen ainutlaatuinen persoonallisuus on saanut loistaa rauhassa. Nyt olemme kuitenkin kulkeneet yhden polun loppuun, eikä uuden valitsemisen ole välttämättä helppoa.
Jokaisen meistä kannattaakin muistaa, ettei itselleen paras vaihtoehto välttämättä löydy kaveria seuraamalla tai uratarinoita lukemalla yön pikkutunneilla. Lukion jälkeenkin toivomme, että jokainen uskaltaisi antaa oman uskomattoman persoonallisuutensa loistaa. Vaikka sydämen ääni ohjaisi meitä välillä elämän myrskyihin, kannattaa pitää mielessä intialainen sananlasku “Ei tyyni meri taitavaa merimiestä tee”.
On tullut aika kiittää vielä kerran ihmisiä, jotka ovat tehneet tästä matkasta ainutlaatuisen.
Kiitos Karjaan lukion opettajille, että olette aina jaksaneet suhtautua hyväuskoisesti meidän kerta toisensa jälkeen huonompiin syihin olla myöhässä oppitunneilta. Mielenkiintoisten ja joskus jopa yllätyksellisten opetustuokioiden ansiosta yleissivistyksemme taso on joka tapauksessa valtakunnallisesti riittävä.
Kiitos rakkaille ihmisille, jotka olette rohkaisseet ja kannustaneet meitä, kun koeviikko on tuntunut ylitsepääsemättömältä tai loputtomat deadlinet saaneet harkitsemaan omia valintoja uudelleen.
Lopuksi kiitos kanssaylioppilaille, että olette olemassa! Ilman meidän uniikkia yhteisöä, matkamme tähän päivään ei olisi ollut yhtä mielenkiintoinen ja inspiroiva. Tänään voimmekin sanoa, että “pitämällä toisemme mielessä, olemme kuin tähtiä, jotka eivät koskaan sammu”.
Karjaan lukion kevätjuhlassa julistetaan 25 uutta ylioppilasta. Juhla alkaa lauantaina 1.6.2024 liikuntasalissa klo 11.00 ja kestää noin tunnin.
Juhlaan osallistuvien määrää ei ole rajattu, mutta huomioi pysäköintimahdollisuuksien vähäisyys. Saavu ajoissa. A-talon eli vihreän kivitalon sisäpihan alfaltoidulle alueelle ei saa pysäköidä. Pysäköintitilaa on päiväkodin takana, hiekkapihalla ja läheisten katujen varsilla. Karjaan lukion osoite on Tammisaarentie 62 A, Karjaa.
Tervetuloa juhlistamaan Karjaan lukion lukuvuoden päättymistä ja uusia ylioppilaita!
Karjaan lukion kevätjuhlan ohjelmalehtisen kansi, jonka ovat suunnitelleet abiturientit Ada ja Siiri.
Hakarinteen koulun pihalla Tammisaaressa käy kuhina. Rakennuksen edustalla olevalle nurmialueelle on kaivettu viisi niittylaikkua, joihin kylvetään kukkaniityn siemeniä. Lisäksi vieressä on upouudet penkit, joilta kukkien kasvua ja hyönteisten touhuja voi seurailla.
”Tämä on hieno esimerkki yhteistyöstä, jossa palaset ovat loksahtaneet yhteen”, sanoo koulun rehtori Niina Hillervo. Oppilaiden ja projektia vetäneen opettaja Riina Torstenssonin lisäksi kiitoksen ansaitsevat kiinteistöpuoli, joka auttoi penkkien asentamisessa ja vesipisteen kanssa sekä kaupungin puistoyksikkö, jolta saatiin lainaan työkaluja.
”Idea lähti alun perin oppilaskunnalta jo viime syksynä”, sanoo nelosluokkalaisia opettava Torstensson.
Oppilaat toivoivat pihaan penkkejä sekä kukkia lisäämään viihtyisyyttä. Luonnon monimuotoisuutta käsitellään usein opetuksessa ja nyt tuli mahdollisuus toteuttaa siihen liittyvä projekti käytännössä. Syksyllä on tarkoitus istuttaa vielä sipulikukkia, jotka piristävät pihaa heti keväällä.
Parin päivän aikana toukokuussa oppilaat eskareista yseihin saivat käydä niittytöissä. Osa ryhmistä viipyi pidempään, osa vain lyhyesti. Työt oli suunniteltu niin, että jokaiselle löytyi jotain tekemistä kuten kaivamista, haravointia, siementen kylvämistä, kastelua tai pörriäisämpärin koristelua.
”Tämä on lapsille ja aikuisillekin rauhoittavaa tekemistä, kun voi kastella, kaivaa, rikkoa multapaakkuja tai vain keskittyä kivien etsimiseen”, Torstensson sanoo.
Kukat ovat tärkeitä hyönteisille mutta tuovat iloa myös ihmisille. Sillä kuten eräs tokaluokkalainen oli todennut: ”Niitty luo kauneutta koulun pihalle.”
Kiitos Hakarinteen koulun oppilaille ja opettajille osallistumisesta Villimpi Raasepori -kampanjaan!
Lukiolaisten lisäksi myös opettajille on tarjolla kansainvälistä projektitoimintaa. Hyvän mielen tilaisuus -projektin tavoitteena oli opiskelijan ylikuormituksen tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja lieventäminen sekä opettajien hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen lisääminen.
Mukana tässä Karjaan lukion projektissa olivat allekirjoittaneet kolme opettajaa, jotka osallistuivat EU:n rahoittamille Erasmus+-kursseille eri puolilla Eurooppaa viime vuonna.
Rentoutumisen keinoja opiskelemassa Italian Firenzessä.
Hyvän mielen tilaisuus -projektin taustalla vaikuttavat voimakkaasti vuoden 2021 opetussuunnitelman tavoitteet sekä koronapandemian aikana lisääntynyt nuorten pahoinvointi, jolla on suuri hinta koko yhteiskunnalle. Nuorena opitut elämänhallinta- ja hyvinvointitaidot kantavat myös nuoren aikuisen “ruuhkavuosina” lukion jälkeen sekä ennaltaehkäisevät välivuosia ja koulutuksen kesken jättämistä, millä on myös valtava yhteiskunnallinen hyöty.
Kursseilla opittuja asioita jaettiin kollegoille ja siten levitettiin hyvinvointiosaamista lukioon. Projekti antoi helposti muille jaettavia työkaluja jaksamiseen, esim. ohjeita oppituntien tauottamiseen keskittymistä lisäävillä harjoitteilla sekä digitaalisia työkaluja (sovellukset, verkkosivut). Osallistujat saivat työkaluja myös oman jaksamisensa ylläpitoon sekä mahdollisuuden tutustua muihin eurooppalaisiin opettajiin ja heidän maidensa koulutukseen.
Erasmus+-opintomatkalla Belgian Ghentissä, jonne osallistujia saapui mm. Saksasta, Kreikasta ja Kyprokselta.
Kontaktien saaminen eurooppalaisiin kollegoihin yhteisissä keskusteluissa on avartanut ymmärrystä koulujen haasteista ja vahvuuksista eri puolilla Eurooppaa. Lisäksi osallistujat saivat tietoa, miten opettajan työssä kohtaamia ongelmia on ratkottu eri maiden kouluissa.
Erasmus+-projekti on opettajien lyhytaikainen liikkuvuusprojekti (KA122-SCH). Kannustamme muitakin Raaseporin opettajia hakeutumaan Erasmus+-projekteihin ja -kursseille, ja tarvittaessa voimme neuvoa tai kertoa kokemuksistamme enemmän. Ole rohkeasti yhteydessä!
Historian ja maantieteen GE6-projektimatka suuntautui Krakovaan ja Zakopaneen 20.–23.4.2024. Lukiolainen Zahraa Awni kertoo matkasta kuvapäiväkirjassaan:
Lähdimme lauantaina 20.4. Karjaan rautatieasemalta klo 12.28 kohti lentokenttää. Saavuimme lentokentälle noin klo 14. Lentokoneeseen pääsimme vasta klo 16.45. Matka kesti kaksi tuntia. Saapuessamme Krakovan lentokentälle klo 18.10 (paikallista aikaa) otimme junan keskustaan, jossa pysähdyimme kauppakeskuksessa syömään ja ostamaan eväitä sunnuntaita varten. Suunnitelmamme oli ottaa ratikka hostellille, mutta emme ehtineet siihen, joten jouduimme kävelemään Tara-hostelliin.
Kun saavuimme perille, kaikki olivat väsyneitä ja menivät suoraan nukkumaan.
Sunnuntaina 21.4. klo 7.30 aamiaista nautittiin hostellilla ennen aamukävelyä Krakovan vanhassakaupungissa, jossa tutustuttiin kaupungin hienoihin rakennuksiin noin tunnin ajan. Sää oli hieman sateinen, mutta se ei haitannut tunnelmaa. Kävely vanhojen rakennusten keskellä oli hienoa, ja Eira kertoi mielenkiintoisia tietoja kaupungin historiasta.
Klo 11.00 lähdimme retkelle Auschwitzin museoon linja-autolla. Kolmen tunnin opastetun kierroksen aikana saimme koskettavan katsauksen paikan synkkään historiaan. Vaikka vierailu oli mielenkiintoinen, se oli myös hieman ahdistava kokemus.
Palattuamme hostellille klo 18.00. Kävimme syömässä keskustassa ja vietimme siellä omatoimisesti noin tunnin ja palasimme sitten takaisin hostellille nukkumaan.
Maanantaina 22.4. klo 7.00 aloitimme päivän aamiaisella hostellilla. Kello 8.00 Lähdimme linja-autolla kohti Zakopanea, saapuen perille noin klo 11. Matkaan mahtui muutama vessatauko, joten matka kesti hieman yli kaksi tuntia.
Zakopanessa kiersimme kaupunkia, tutustuen paikalliseen kulttuuriin ja luontoon. Opastettu kierros Zakopanessa antoi meille arvokasta tietoa alueesta. Lumisen sään vuoksi emme valitettavasti päässeet vuorille asti, mutta saimme upean näköalan ylhäältä päin.
Nautimme lounaan Trattoria Parmigiano -ravintolassa Zakopanessa ja vietimme aikaa omatoimisesti kaupungilla noin kaksi tuntia.
Palasimme maanantaina hostellille noin klo 18.30, jolloin suuntasimme kävelylle juutalaiskaupunginosaan. Illalliseksi maistelimme perinteistä juutalaista ruokaa Zapiekanki Z Piece -kioskista. Zapiekanka on puolalainen street food -herkku, joka on pizzan ja patongin yhdistelmä. Ja se oli todella herkullinen. Illan päätteeksi palasimme hostellille noin klo 21.
Viimeinen päivä, tiistai 23.4., alkoi aamiaisella klo 7.00, jonka jälkeen suuntasimme ratikalla kauppakeskukseen, missä meillä oli tunti aikaa shoppailla tai kierrellä. Sen jälkeen lähdimme kohti lentokenttää junalla.
Saavuimme Krakovan lentokentälle, josta paluulentomme Suomeen oli tarkoitus lähteä. Lento oli kuitenkin myöhässä, ja istuimme kärsivällisesti odottaen lähtöä. Viimein noin klo 15.00 astuimme lentokoneeseen ja suuntasimme kohti kotia. Paluulento Suomeen sujui rauhallisesti, ja saavuimme kotimaan klo 18.30.
Matka oli täynnä upeita kokemuksia ja unohtumattomia hetkiä Krakovan kauniissa kaupungissa. Kaikki matkalaiset lähtivät kotiin tyytyväisinä ja täynnä upeita muistoja, jotka säilyvät mielessä ikuisesti.
Syksyllä 2024 aloittavat uudet ekaluokkalaiset ovet tervetulleita tutustumaan Kiilan kouluuntiistaina 14.5.2024 klo 9-11.
Tuleva opettaja on vastassa pihalla. Tutustumispäivänä lapset tapaavat oman opettajan lisäksi uudet luokkakaverit ja pääsevät tekemään pieniä koulutehtäviä pulpetin ääressä, ruokailemaan ruokalaan ja näkemään pihalla oman koulukumminsa.
Huoltajille järjestetään samaan aikaan oma infotilaisuus n. klo 9.10 alkaen.
Lukiolaiset My Gustafsson ja Vilho Wuorenrinne kertovat matkapäiväkirjassaan Erasmus+-projektiviikosta Berliinissä:
Erasmus+-projektilaiset Brandenburgin portilla
Sunnuntai 14.1.2024: Matkamme alkoi linja-autokyydillä Helsinki-Vantaan lentokentälle. Matkaselvitys sujui hyvin ja muutama tunti lentokentälle saavuttuamme olimmekin jo matkalla Berliiniin.
Berliiniin saavuttuamme menimme paikallisjunalla Gesundbrunnen nimiseen kaupunginosaan, jossa hotellimme sijaitsi. Hotellilla otimme pienen paussin matkustamisesta, minkä jälkeen kävimme hotellin lähellä sijaitsevissa ravintoloissa syömässä. Päivä päättyi siihen, että väsyneenä menimme kaikki unille.
Maanantai 15.1.2024: Aamupalan jälkeen matkamme jatkui kohti Klax Schulea. Koululla meidät vastaanotti paikallinen opettaja, herra Daniel Somogyi. Muutamat opiskelijat esittelivät meille koulun tilat ja tämän jälkeen teimme muutamia esittäytymiseen liittyviä tehtäviä.
Söimme lounasta koululla, jonka jälkeen menimme yhdessä Klax Schulen opiskelijoiden kanssa kiipeilemään boulderointikeskukseen. Tämä oli monelle uusi ja hauska kokemus. Kiipeilyn jälkeen suuntasimme takaisin hotellille. Päivän päätteeksi melkein jokainen meistä lähti Alexanderplatzille. Siellä kiertelimme kauppoja ja kävimme syömässä.
Tiistai 16.1.2024: Menimme koululle, jossa meille kerrottiin päivän suunnitelma. Saimme eväsrasiat sekä vettä ja suuntasimme tämän jälkeen ratikalla keskustaan päin. Tämä päivä koostui kaupungilla kiertelystä sekä suosittujen nähtävyyksien luona vierailusta.
Näimme useita nähtävyyksiä päivän aikan ja ensimmäisenä suuntasimme kohti museosaarta. Siellä jäimme hetkeksi kuuntelemaan kun toinen paikallinen opettaja herra Spötter kertoi museosaaresta. Sieltä jatkoimme matkaa kohti Brandenburgin porttia.
Brandenburgin portin luota jatkoimme matkaa kohti Reichstagia (valtiopäivätaloa). Siellä saimme opastetun kierroksen läpi rakennuksen ja pääsimme istumaan itse istuntosaliin, josta löytyy yli 700 tuolia. Reichstagin jälkeen kävimme vielä muutaman nähtävyyden luona, esimerkiksi holokaustin muistomerkillä. Päivän päätteeksi kävimme Mall of Berlin -ostoskeskuksessa.
Keskiviikko 17.1.2024: Tämä päivä koostui suurimmaksi osaksi koululla työskentelystä projektin parissa. Aamulla Karjaan lukiosta mukaan tulleet opettajamme Marjo Kari ja Onni Kaarle, sekä paikalliset opettajat Daniel Somogyi ja Jörg Spötter kertoivat vielä hieman paikoista, joissa kävimme edellisenä päivänä. Itse koulupäivän jälkeen teimme Suomesta tulleita läksyjä.
Erasmus+-projektin raaseporilaiset ja berliiniläiset osanottajat
Torstai 18.1.2024: Tämäkin päivä koostui suurimmaksi osaksi koululla työskentelystä projektin parissa. Projektityöt valmisteltiin esitystä varten ja ne pidettiinkin jo seuraavana päivänä. Samoin torstaina tehtiin Karjaan lukion kotitehtäviä. Illalla melkein kaikki opiskelijat kävivät Alexanderplatzilla tekemässä hieman omia ja tuliaisostoksia, jonka jälkeen palasimme takaisin hotellille valmistautumaan seuraavaa päivää varten.
Alexanderplatz, Berliini
Perjantai 19.1.2024: Päivä alkoi siten, että pakkasimme viimeiset tavaramme, jonka jälkeen matkustimme koululle. Kouluun saavuttuamme aloimme valmistautumaan projektien esittämistä varten. Projektit esitettiin, jonka jälkeen keskustelimme niistä vielä hetken yhdessä opettajiemme kanssa.
Tämän jälkeen herra Spötter muutaman opiskelijan avulla jakoi meille pienet matkamuistot, Klax Schule -vihon kynän kera ja pinssin. Juttelimme vielä hetken yhdessä, minkä jälkeen palasimme hotellille. Hotellilla nappasimme mukaan matkalaukkumme ja suuntasimme kohti lentokenttää. Lentokentällä odotimme muutaman tunnin. Kaksi tuntia myöhemmin laskeuduimme Helsinki-Vantaan lentokentälle. Lentokentältä kuljimme linja-autolla takaisin Karjaalle.
“Jos olet vähänkin epävarma siitä, mitä tulevaisuudelta toivot, hae lukioon!” kannustaa Karjaan lukion alumni, tuleva diplomi-insinööri Eliisabet Velpler ysiluokkalaisia.
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Opiskelen tällä hetkellä viimeistä vuotta konetekniikan diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistossa ja asun Espoossa. Opiskeluni ovat avanneet ovia sekä Suomessa että ulkomailla – olen ollut Suomessa töissä suunnitteluinsinöörinä ja CERN-tutkimuslaitoksessa Sveitsissä valmistustekniikan asiantuntijana. Tällä hetkellä keskityn kokonaan opintoihin ja työelämä saa odottaa valmistumiseeni asti.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Opiskelupolkuni ei ole ollut suoraviivaista ja mieleni on muuttunut muutaman kerran ennen kuin löysin oikean alan. Ysiluokalla halusin eläinlääkäriksi, ja se haave jatkui melkein koko lukion ajan. Minusta kuitenkin tuntui, ettei mun kemian taidot ollut tarpeeksi hyviä hyvään yo-arvosanaan, joten luulin saavani liian vähän pisteitä pääsykokeissa, minkä takia jätin koko aineen kirjoittamatta ja hakematta kouluun.
Nautin kuitenkin paljon matikasta, joten niin mä sitten lukion jälkeen vuonna 2017 lähdin Turun yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa ja tilastotiedettä, mutta heti ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ymmärsin, ettei yliopiston matematiikka ole minun juttuni vaan haluan soveltaa luonnontieteitä konkreettisesti.
Olen aina pitänyt koneista, laitteista ja ajoneuvoista, ja siitä syystä päätin vaihtaa käytännöllisemmälle alalle, jossa pääsen näkemään työni tulosta. Hain Turun ammattikorkeakouluun opiskelemaan ajoneuvo- ja kuljetustekniikkaa, ja valmistuin insinööriksi vuonna 2021. Valmistumiseni jälkeen ehdin olla vuoden töissä ennen kuin totesin etten halua työni rajoittuvan ainoastaan ajoneuvosuunnitteluun, joten hain konetekniikan maisteriohjelmaan ja tässä mä nyt olen.
Minkälaisia muistoja lukioajoista on sinulle jäänyt? Entä Karjaan lukiosta?
Lukioaikoja muistelen lämmöllä erityisesti opintojeni kannalta. Oli ihanaa opiskella pienessä lukiossa, jossa opettajia aidosti kiinnosti opettaa ja heillä oli aikaa perehtyä jokaisen opiskelijan opintoihin. Opettajia oli helppoa lähestyä kysymyksillä ja he pystyivät järjestämään tukiopetusta sitä tarvitseville. Koen, että sain lukiosta hyvät eväät mukaan yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. Kiitos siitä kaikille opettajille.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt minkä neuvon antaisit itsellesi?
Ei kannata stressata tulevaisuutta. Asioilla on tapana järjestyä eikä elämää tarvitse suunnitella valmiiksi lukion aikana. Kannattaa opiskella aineita, jotka todella kiinnostavat eikä miettiä ainoastaan, mitä aineita yliopiston todistusvalinnoissa painotetaan. Huom. ota enemmän psykologian kursseja.
Mitä terveisiä lähettäisit 9.-luokkalaiselle, joka miettii lukio-opintoja?
Jos olet vähänkin epävarma siitä, mitä tulevaisuudelta toivot, hae lukioon!
Jos jaksoit lukea mun opiskelutarinan, ymmärrät, että harvemmin sitä tietää ysiluokalla, mihin elämäsi sinut ohjaa. Lukio antaa hyvän mahdollisuuden pohtia vielä muutaman vuoden, mitä haluaisit aikuisena tehdä. Ja kannattaa hakea pieneen lukioon, sillä opetus on yksilöllisempää kuin isoimmissa lukioissa. Voin suositella lämpimästi Karjaan lukiota.
Karjaan lukion abit juhlivat penkinpainajaisiaan tänään. Abishow’ssa abit jakoivat palkintoja nuoremmille lukiolaisille ja antoivat lahjoja opettajille sekä näyttivät Abivideon. Suurimman osan alla olevista kuvista on ottanut abiturientti Rakel Fredriksson. Kiitos, #KalunAbit 2024!
Penkkarishow’n päätteeksi lensivät karkit.
Karjaan lukion abit 2024: ABI, ABI, ABI!
Abirekan kyydissä valmiina heittämään karkkia! Kuva: Rakel Fredriksson (R.F.)
Abishow’n juontajat poseeraamassa. Kuva: R.F.
Matkalla Kiilan kouluun heittämään tervehtimään alakoululaisia. Kuva: R.F.
Abirekan lavalla abit saivat kylmän mutta aurinkoisen kyydin. Kuva: R.F.
Abeja auringossa. Kuva: R.F.
Abeja valmiina juhlaan! Kuva: R.F.
Kuva: R.F. Lisää kuvia ja videoita Karjaan lukion Instagram- ja Facebook-tileillä.
“Lukiossa voi kokeilla eri aineiden opiskelua ja saada uutta perspektiiviä, joka voi myöhemmin elämässä osoittautua äärimmäisen arvokkaaksi”, kertoo Karjaan lukion alumni, maantieteen opiskelija Milla-Kaisa Korpimäki.
Milla-Kaisa Korpimäki
Mitä teet ja missä olet nykyisin? Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Opiskelen neljättä vuotta maantiedettä Oulun yliopistossa.
Lukioaikana en perinteiseen tapaan vielä tiennyt, mitä haluaisin tehdä ylioppilaaksi valmistuttuani. Minua on kuitenkin aina kiehtonut maailma ja sen toiminta sekä globaalit kysymykset, kuten ilmastonmuutos, köyhyys sekä erilaiset konfliktit. Halusin alalle, joka mahdollistaisi vaikuttamisen näihin globaaleihin haasteisiin ja pyrkisi ratkaisemaan ongelmia sekä nyt että tulevaisuudessa. Maantiede on tieteenalana todella laaja, ja se tarjoaa laajan kirjon tutkimusmahdollisuuksia sekä mahdollisuuden syventyä erilaisiin aiheisiin oman mielenkiinnon mukaan.
Toinen merkittävä syy siihen, miksi päädyin valitsemaan maantieteen opiskelun, oli lukion maantieteen ja biologian opettaja, sillä hänen tapansa opettaa sai minut entisestään kiinnostumaan maantieteestä ja sen opiskelusta.
Minkälaisia muistoja lukioajoista on sinulle jäänyt?
Lukioajoista on jäänyt paljon hyviä ja arvokkaita muistoja. Päällimmäisenä mieleen tulee saksan ja historian opiskelijoiden yhteinen matka Berliiniin, sekä tietysti Wanhat ja penkkarit. Lukioaikojeni kohokohtia ovat ehdottomasti olleet myös ne monet naurut ja hyvät muistot opettajien sekä ystävien kanssa.
Toisaalta hyvien muistojen lisäksi mukaan mahtuu myös huonompia muistoja. Olen itse kirjoittanut ylioppilaaksi ensimmäisenä koronakeväänä, jolloin ylioppilaskirjoituksia jouduttiin aikaistamaan, jotta kirjoittaminen ylipäätään oli turvallista. Tämä kuitenkin lisäsi stressin määrää entisestään. Olen aina ollut taipuvainen stressaamaan kaikkea, joten ylioppilaskirjoitusten lisäksi myös koeviikot aiheuttivat aina kovaa stressiä lukioaikoina.
Mitä muistoja sinulla on Karjaan lukiosta?
Päällimmäisenä muistona Karjaan lukiosta tulee mieleen helposti lähestyttävät sekä joustavat opettajat. Opettajien kanssa oli aina helppo keskustella ja heiltä sai aina tarvittaessa neuvoja sekä tukea opiskeluun. Karjaan lukio on pieni lukio, mutta tiiviin lukion vuoksi myös kaikki opiskelijat tulivat toimeen toistensa kanssa. Karjaan lukio oli kaikin puolin hyvä valinta ja sieltä sai hyvät lähtökohdat jatkaa elämässä eteenpäin.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt minkä neuvon antaisit itsellesi?
Antaisin ensinnäkin itselleni ohjeeksi nauttia joka hetkestä opinnoissa ja lukiossa ylipäätään, sillä myöhemmin ei enää ole mahdollista palata takaisin lukioaikoihin.
Toiseksi muistuttaisin itseäni siitä, että aina ei tarvitse stressata joka kokeesta tai arvosanasta. Vaikka hyvät arvosanat ovat tärkeitä, on hyvä pitää mielessä, että elämä koostuu paljon muustakin kuin pelkistä numeroista.
Lisäksi kannustaisin itseäni olemaan utelias ja avoin uudelle tiedolle. Maailma muuttuu, ja omat kiinnostuksen kohteet saattavat muuttua siinä samalla. Lukiossa voi kokeilla eri aineiden opiskelua ja saada uutta perspektiiviä, joka voi myöhemmin elämässä osoittautua äärimmäisen arvokkaaksi. Joten ole rohkea ja anna uteliaisuudellesi tilaa.
Mitä terveisiä lähettäisit 9.-luokkalaiselle, joka miettii lukio-opintoja?
Suosittelen ehdottomasti lukio-opintoja 9.-luokkalaiselle, joka niitä harkitsee. Lukio antaa miettimisaikaa, jos ei ole vielä ihan varma siitä, mitä tulevaisuudeltaan haluaa. Toisaalta on hyvä muistaa, että lukiossakaan ei tarvitse vielä päättää, mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä, sillä sitä kyllä kerkeää miettimään myöhemminkin. Lukio-opinnot kuitenkin avaavat monia ovia ja tarjoavat mahdollisuuden tutustua erilaisiin oppinaineisiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Lukion jälkeen on mahdollista lähteä opiskelemaan lähes mitä vain.
Lukion aikana voit myös itse vaikuttaa siihen, minkälaiseksi nuo kolme lukiossa vietettyä vuotta muotoutuvat. Lukio ei ole pelkkää opiskelua; se on myös uusien kokemusten keräämistä.
Abiturienttien (ryhmät 21a, 21b ja 20) vanhemmille ja abeille itselleen järjestettiin 16.1. infoilta kevään 2024 opiskeluun liittyvistä tärkeistä tapahtumista. Alla on illan esitys, josta voit poimia tärkeät päivämäärät aina penkkareista ylioppilasjuhliin asti.
Karjaan lukion opiskelijat Pyry Juvonen ja Milena Drozdowska olivat mukana CERN-projektissa syksyllä 2023 yhteistyölukioiden opiskelijoiden ja fysiikanopettajien kanssa. Tässä Pyryn ja Milenan matkakertomus:
Maanantai 23.10.2023: Ensimmäinen päivä Genevessä tarjosi uusia kokemuksia ja lumoavia nähtävyyksiä. Pienissä ryhmissä lähdettiin seuraamaan etukäteen suunniteltuja ohjeita kaupunkivaellukselle, jonka aikana kiersimme eri puolilla kaupunkia ja näimme monia kauniita paikkoja.
Päivä jatkui lounaspaikan etsinnässä, ja sen jälkeen saimme kävellä vapaasti ympäri kaupunkia. Kaupungilta hotellille palattuamme spontaanisti päätimme ryhmän kesken suunnata vielä samana päivänä Ranskan puolella sijaitsevaan kauppakeskukseen. Lyhyen vierailun jälkeen saavuimme takaisin hotellille.
Tiistai 24.10.2023: Ohjelmassa oli Genevenjärven kierros. Matkamme vei meidät ensimmäisenä Chamonix’n laskettelukylään, jossa halukkaille annettiin mahdollisuus nousta hissillä Mont Blancille. Sitten jatkettiin matkaa hienoon vanhaan kaupunkiin nimeltä Lausanne missä päätimme syödä paikallisessa italialaisessa ravintolassa. Kaupunkiin tutustuminen jäi lyhyeksi, sillä seuraavana ohjelmassa oli käynti olympiamuseossa, joka tarjosi mielenkiintoisen katsauksen urheiluhistoriaan.
Keskiviikko 25.10.2023: CERNiin liittyvän ohjelman ensimmäisenä päivänä tutkija Tobias Treczoks kertoi meille CERNin historiasta ja tavoitteista sekä esitteli meille CERNin ensimmäisen hiukkaskiihdyttimen, synkrosyklotronin (kuva alla). Vaikka vuonna 1957 rakennettu synkrosyklotroni on jo museoitu, kaikki muut CERNin hiukkaskiihdyttimet ovat vielä käytössä, mukaan lukien jopa muutamia 1950–1970-luvuilla rakennettuja kiihdyttimiä.
Tutustuimme keskiviikkona myös CERNin vieressä sijaitsevaan Science Gateway -näyttelyyn. Siellä saimme tietää muun muuassa CERNin suurimmasta hiukkaskiihdyttimestä, LHC:sta (Large Hadron Collider) ja sen varrella sijaitsevista hiukkasilmaisimista.
Torstai 26.10.2023: Kuulimme useita mielenkiintoisia luentoja CERNin tutkijoilta ja teknikoilta. Tutkija Sami Räsänen luennoi meille tutkimastaan aihealueesta, kvarkkigluoniplasmasta. Saimme tietää sen olomuodosta, koostumuksesta sekä muista fysikaalisista ominaisuuksista. Lisäksi kuulimme luentoja hiukkasfysiikan kokeellisesta tutkimuksesta sekä konetekniikasta CERNissä. Kuvassa alla Tim Berners-Leen tietokone, joka toimi maailman ensimmäisenä nettiserverinä. Internet syntyi alun perin CERNissä.
Perjantai 27.10.2023: Vierailimme CERNin datakeskuksessa Maarten Litmaathin opastuksella. Servereitä täynnä oleva halli varastoi, siirtää ja käsittelee jatkuvasti valtavia määriä dataa, jota tulee esimerkiksi LHC:n koeasemilta.
Tämän jälkeen tutkija Ina Carli esitteli meille CERNin antimateriatehtaan. Kuten nimestä voi päätellä, siellä valmistetaan ja tutkitaan antimateriaa. Antimateriatehdas onkin yksi maailman ainoita paikkoja, jossa antimateriaa valmistetaan. Kuvassa alla antimateriatehtaan ELENA-järjestelmä, joka hidastaa ja pitää sisällään antimateriaa.
Perjantaina, matkan viimeisenä päivänä, suuntasimme Yhdistyneiden Kansakuntien tukikohtaan Genevessä. Opastetulla kierroksella saimme tutustua YK:n toimintaan ja tiloihin. Oppaamme oli asiantunteva ja saimme vierailusta paljon irti (kuvat alla).
Karjaan lukion abiturienttien (eli 3. ja 4. vuoden ryhmät 20, 21a ja 21b) vanhemmille tarjotaan infoilta tiistaina 16. tammikuuta 2024 klo 18–19.
Etäinfoilta on Google Meetissä. Aiheena on abien kevään 2024 aikataulut ja tietoa jatkohauista. Mukana illassa ovat opo, rehtori ja abien ryhmänohjaaja. Myös abit itse ovat lämpimästi tervetulleita!
Jos haluat osallistua, lähetä rehtorille sähköpostilla viesti siitä sähköpostiosoitteesta, johon haluat Google Meet -kutsun päästäksesi linjoille.
Lisätietoja: rehtori Sanna Laitila, sanna.laitila(at)raasepori.fi
Karjaan lukion ja Karjaan yhteiskoulun yhteinen itsenäisyyspäiväjuhla on myös uusien ylioppilaiden lakitustilaisuus. Tänä syksynä valmistui kaksi uutta ylioppilasta.
Onnea uusille ylioppilaille ja kaikille tänä päivänä opinnoistaan valmistuneille!
Kauppakorkeakoulussa opiskeleva Onni Peltola: saapui 4.12.2023 kertomaan opiskelumahdollisuuksista abiturienteille. Tässä hänen alumnitarinansa.
Onni Peltola
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Opiskelen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa, Mikkelin kampuksella pääainetta International Business.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Päädyin valitsemaan IB:n koska se kuulosti mielenkiintoisemmalta kuin ns. peruskauppispääaineet.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Lukioajasta ensimmäisenä tuli mieleen valitettavasti koronapandemia, mutta myös se että ei annettu sen estää kaikkea opiskelua ja hauskanpitoa.
Karjaan lukiosta tietysti päällimmäisenä on jäänyt mieleen ihmiset, niin opettajat kuin opiskelijat, ja onkin hauska nähdä, että mihin meidän luokioporukka on vaikka 10 vuoden päästä päätynyt.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Lukion aloittavalle Onnille sanoisin, että ihan alusta asti kannattaa keksiä, että mitä aineita haluaa priorisoida eikä turhaan stressata esim. mantsan koetta, jos tietää, että itsestä ei tule maantieteilijää.
Mitä aikaisemmin keksii sen, että mitä haluaa opiskella tai edes lukiossa tietää, että mitkä aineet kiinnostaa ja mitä kannattaa lukea ylioppilaskokeita ajatellen, niin panostaa niihin aineisiin. Sanoisin myös, että ei oo pakko suorittaa 87 kurssia [174 opintopistettä], jos 75 [150 op] riittää.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
9.-luokkalaiselle, joka arpoo lukion ja amiksen välillä, sanoisin, että kannattaa pitää itelle mahdollisimman pitkään mahdollisimman moni ovi auki. Eikä siinä mitään jos tietää haluavansa johonkin tiettyyn ammattiin jo 15-vuotiaana, mutta jos vaan mitenkään tuntuu epävarmalta niin loppupeleissä lukiosta on helppo mennä sitten myöhemmin amkkiin [ammattikorkeakouluun] kuin amiksesta yliopistoon.
Pointtina siis se, että ei kannata noin aikaisessa vaiheessa sulkea vaihtoehtoja pois, kun ei edes tiedä välttämättä, että mitä kaikkia vaihtoehtoja on. Ja lukio pitää enemmän vaihtoehtoja avoimena, kuin amis. Kaksoistutkintoa on turha harkita.
Kauppatieteet olivat luonteva valinta Karjaan lukion alumni Johanna Lehtiniemelle: “Olen aina ollut kiinnostunut numeroista ja taloudesta ylipäätään.”
Johanna Lehtiniemi
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Työskentelen tällä hetkellä kirjanpitäjänä bioteknologia-alan yrityksessä. Nykode Therapeutics kehittää syöpärokotteita mm. kohdunkaulan syöpää vastaan. Asustelen tällä hetkellä Norjan pääkaupungissa Oslossa. Olen nyt asunut Norjassa viisi vuotta.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Valmistuin kauppatieteiden kandin opinnoista vuonna 2021. Olen aina ollut kiinnostunut numeroista ja taloudesta ylipäätään. Muut opintoalat eivät kiinnostaneet yhtä lailla, joten valinta oli suht koht helppo.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Muistot Karjaan lukiosta ovat iloisia ja hyviä. Opettajat olivat minun aikana erittäin lahjakkaita ja mukavia. Sain myös monta hyvää ystävää lukiossa ja pariin heistä pidän yhä säännöllisesti yhteyttä.
Muistoja lukioajoista on vaikka muille jakaa. Eniten on jäänyt mieleen koulun järjestämät matkat Italian Vareseen ja Saksan Berliiniin. Olen kiitollinen, että lukio antaa/antoi mahdollisuuden matkustaa ulkomaille opintojen merkeissä. Opin paljon lisää historiasta Berliinin reissulla. Käytiin Sachsenhausenin keskitysleirillä ja Stasin vankilassa. Surullinen, mutta ikimuistoinen kokemus.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Nauti opiskeluajasta ja usko omiin kykyihisi. Sinulla on kaikki tarvittavat työkalut menestykseen, mutta sinun pitää vain oppia käyttämään niitä. Lopuksi, opiskele säännöllisesti äläkä jätä aina kaikkea viime hetkeen. Sitä on helppo olla jälkiviisas.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Mene lukioon, mikäli olet epävarma opintoalasta. Lukio antaa aikaa miettiä, mitä kukin elämältä tahtoo. Ulkomaillekin on luontevampaa lähteä, kun on lukion opinnot perustana. Panosta kursseihin, jos aikeina on lähteä ulkomaille. Siellä otetaan huomioon lukion päättötodistus sekä ylioppilastodistus.
Ala jo hyvissä ajoin miettimään, mitkä opintoaineet kiinnostavat. Tämä voi auttaa kartoittamaan lopullista uravalintaa.
“Lukio oli lähellä, joten pystyin asumaan kotona eikä koulumatkoihinkaan mennyt liian kauan”, muistelee Karjaan lukion alumni, ammattitanssija Nea Henriksson.
Nea Henriksson
Mitä teet ja missä olet nykyisin?Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Valmistuin Karjaan lukiosta keväällä 2020. Opiskelen tällä hetkellä Turun ammattikorkeakoulussa Taideakatemiassa tanssinopettajaksi. Lukion jälkeen pääsin opiskelemaan Tampereen konservatorioon tanssin alalle ja valmistuin keväällä 2022 ammattitanssijaksi. Tanssijan opintojen aikana minua alkoi kiinnostamaan tanssin opettaminen ja päätin jatkaa opintoja tanssinopettajaksi. Olen aina harrastanut tanssia ja jo lukiossa tiesin jatkavani tanssin ammattiopintoihin valmistuttuani.
Minkälaisia muistoja lukioajoista on sinulle jäänyt? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Lukioaika meni nopeasti, opiskellessa ja tanssiessa tietenkin. Erityisen ihanaa oli ystävät ja kaikki lukion tapahtumat, kuten vanhojen tanssit, penkkarit ja abiristeily!
Pienessä lukiossa kaikki tunsi kaikki ja lisäksi opettajat pystyivät tarvittaessa auttamaan opiskelussa. Lukio oli lähellä, joten pystyin asumaan kotona eikä koulumatkoihinkaan mennyt liian kauan. Pystyin keskittymään tanssin harrastamiseen, mikä oli tärkeää juuri minulle tulevaisuutta ajatellen.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt minkä neuvon antaisit itsellesi?
Jos aloittaisin lukio-opinnot nyt, antaisin itselleni neuvon luottaa enemmän itseeni ja olla stressaamatta koeviikkoja niin paljon. Tärkeää on rohkeasti tehdä omia valintoja, eikä kuunnella muiden mielipiteitä tulevaisuudesta.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Lukio antoi minulle aikaa miettiä ja varmistua, siitä mitä haluan tehdä työkseni tulevaisuudessa. Lisäksi sain hyvän pohjan jatkaa opintoja korkeakouluun.
Millainen on Karjaan lukio? Mitä siellä voi opiskella?
Kutsumme Karjaan yhteiskoulun ysiluokkalaisten huoltajat kuulemaan ja keskustelemaan lukio-opinnoista sekä tutustumaan Karjaan lukion opettajiin ja tiloihin maanantaina 4.12. klo 17.30-18.30. Muidenkin koulujen ysiluokkalaisten huoltajat ovat luonnollisesti tervetulleita.
Aloitamme tilaisuuden Hilding Ekelund -salissa (vihreä rakennus, katutaso, käynti sisäpihan puolelta). Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua erikseen.
Tervetuloa!
Lisätietoja: Rehtori Sanna Laitila, p. 044 744 6681
Karjaan lukion huoltajailta 2. vuoden eli ryhmä 22:n opiskelijoiden huoltajille pidettiin 10.10.2023. Ohessa rehtori Sanna Laitilan ja opo Eira Merenmiehen esitykset. Niiden aiheina ovat ylioppilaskirjoitukset ja opiskelumahdollisuudet lukion jälkeen.
Ensimmäisen vuosiluokan eli ryhmien 23a ja 23b huoltajien ilta on ke 25.10. klo 17.30.
Toisen vuosiluokan eli ryhmän 22 huoltajien ilta on ti 10.10. klo 18.00.
Karjaan lukio järjestää lukioillan Karjaan yhteiskoulun 9.-luokkalaisten huoltajille ma 4.12. klo 17.30. Tilaisuudessa esitellään Karjaan lukiota ja lukio-opiskelua.
Kaikki tilaisuudet pidetään Karjaan lukiolla, Tammisaarentie 62 A (vihreä kivitalo). Huoltajat saavat kutsun ja tarkemmat tiedot ohjelmasta Wilma-viestillä. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan!
”Harrastamisen Suomen mallia” järjestetään Raaseporissa jo kolmatta vuotta. Harrastustoiminta käynnistyy viikolla 36, eli maanantaina 4.9.2023 Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Harrastustarjonta valitaan lasten ja nuorten toiveiden mukaan.
Kiilan koululla koululla järjestetään seuraavat kerhot:
Karjaan lukion lukuvuosi käynnistyy tiistaina 15.8. klo 9.00 kaikille yhteisesti Hilding Ekelund -salissa eli tuttavallisemmin HE-salissa (vihreä kivitalo). Sisäpihan puoleiset ulko-ovet ovat tuolloin auki. Huomioi, että uuden päiväkodin vuoksi pysäköintitilaa on tarjolla viimevuotista vähemmän.
Aloittavilla opiskelijoilla päivä kuluu lukio-opintoihin ja toisiinsa tutustumisessa. Ota mukaan kesällä hyväksymiskirjeen mukana saamasi IT-sopimus allekirjoitettuna. (Jos aiot käyttää lukiossa omaa konettasi, sopimusta ei tarvitse.)
Jatkavilla opiskelijoilla päivä on klo 11.30 alkaen lukujärjestyksen mukainen, joten ota mukaan tietokone, laturi ja sisäänkirjautumistietosi. Ensimmäinen päivä päättyy kaikilla klo 14.15.
Yhteishaussa 15.6.2023 Karjaan lukioon hyväksyttiin 34 uutta opiskelijaa, joista 31 on antanut luvan julkaista nimensä. Karjaan lukion 1. vuosikurssin opiskelijat ovat:
Anvar Khan Avdel, Lavin Eskola, Laura Anneli Hollmerus, Isabel Helmi Alice Holmberg, Nea Elli Patricia Huttunen, Valo Ossi Albert Ikävalko, Aina-Maria Eveliina Ilvespakka, Daniel Arne Mikael Jokiranta, Karoliina Johanna Järvinen, Minttu Amanda Aurora Kemppainen, Riku Jaakko Antero Mansikkamaa, Sirja Villiina Mäki, Ida Selina Mäkinen, Taika Tuulia Möller, Kaisla Kirsikka Namchan, Kanyakorn Nylund, Aana Enia Oja, Miko Matias Palm, Oskari Juhani Rahkama, Mila Merete Rebane, Karl-Jakob Roos, Leo Anton Salmi, Lumi Tuuli Suutari, Benjamin Valtteri Tanskanen, Meri Sofie Teikola, Ronja Aurora Toivanen, Eevertti Wilhelm Torpisto, Sisu Toivo Juhani Väinämö, Eetu Ville Westerholm, Helmi Pauliina Wikholm, Roni Emil Åkerfelt, Jade Nia-Kaisa
Ensimmäinen lukiopäivä alkaa samaan aikaan kuin vanhemmilla opiskelijoilla eli tiistaina 15.8.2023 klo 9.00 Hilding Ekelund -salissa. Tervetuloa opiskelemaan lukioon!
Lauantaina 3.6.2023 Karjaan lukiossa julistettiin uutta ylioppilasta. Ylioppilaan puheen pitivät Edith Spitz ja Alvar Tuominen:
“Tänään saattaa tuntua siltä, että näitä ihmisiä ei näkisi enää koskaan. Monen osalta se on totta. Saattaa olla, että tämä on viimeinen päivä, kun me näemme toisemme tällä suurella ja kokeneella joukolla. On kuitenkin muistettava, että kaikki vuosien aikana koetut ilot ja surut sekä kerätyt muistot ja kokemukset eivät katoa minnekään. Tulemme kohtaamaan paljon uutta, mutta menneisyys elää meissä. Meillä ei ole kiire tulevaisuuteen. Elämä tulee meitä vastaan, kun olemme valmiit sen kohtaamaan.”
Edith Spitz ja Alvar Tuominen uuden ylioppilaan puheessaan
Karjaan lukio kiittää kaikkia stipendin lahjoittaneita tahoja. Stipendin saaneet on listattu vuosikertomukseen, joka on etusivulla.
Onnea kaikille opinahjoistaan valmistuneille!
Rehtori Sanna Laitilan aloituspuheenvuoro sisälsi katsauksen menneeseen lukuvuoteen.
Karjaan lukion kevään 2023 ylioppilaat, onnittelut!
Karjaan lukiosta valmistuu keväällä 2023 kaikkiaan 35 uutta ylioppilasta. Heidän nimensä ovat:
Aldali Ahmed Moamar
Blomberg Joar Finn Alexis
Hamarash Omar Dekan
Henriksson Mikko Matias
Kadyrova Alsu
Knaapinen Leevi Riklef
Konttinen Pyry Santeri
Koski Joanna Viivi Elisabeth
Kosunen Eetu Niilo Olavi
Kritz Viivi Vadelma Elisabet
Kuiro Rasmus Tapani Elmeri
Laaksonen Mikael Viktor
Lahti Henna Claudia
Lahtinen Lauri Aslak
Lehtovaara Melina Aurora Albertiina
Lindroth Oliver Max Gabriel
Martikainen Santtu Sisu Johannes
Matthiesen Kai Alexander
Mäkinen Oona Ilona
Männikkö Ellen Josefin
Nordberg Emma Adele
Palin Joona
Räsänen Joona Antero
Räsänen Kalle-Aukusti
Röman Mari Mikaela
Saarikorpi Aurora Aretta Rosalia
Salo Casper Jon Benjamin
Spitz Edith Helena
Ström Jonas Henri Valdemar
Syrén Aatami Eeli Gabriel
Tanskanen Tuomo Olavi
Tuominen Alvar Heikki Pietari
Wikholm Jan-Erik Oliver
Yli-Tepsa Helmi Maria
Yksi ylioppilas ei halua nimeään julkaistavan.
Onnittelut kaikille koulunsa päättäville!
Karjaan lukion ylioppilasjuhla ja kevätjuhla järjestetään liikuntasalissa (Tammisaarentie 62 A, Karjaa) lauantaina 3.6. klo 11. Tilaisuuden osallistujamäärää ei rajoiteta. Tervetuloa!
Ylioppilasjuhlan käsiohjelman kannet on suunnitellut tämän kevään ylioppilas Mari Röman.
Ylioppilastutkinnon tulosluettelo tulee näkyville tutkintopalveluun tulosten julkistamispäivänä tiistaina 16.5.2023 klo 9. Samaan aikaan Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilla julkaistaan kevään tutkinnon pisterajat ja lopulliset hyvän vastauksen piirteet. Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu.
Tutkintotulosten julkistamisen aikataulu:
16.5. klo 9: lukio voi nähdä tulosluettelon tutkintopalvelussa. Uusien ylioppilaiden nimet julkaistaan tiistain aikana, mikäli kokelas on sallinut nimensä julkaisemisen.
17.5. klo 9: kokelas ja alle 18-vuotiaan kokelaan huoltaja näkevät arvostellut koesuoritukset Oma Opintopolku -palvelussa
17.5. klo 9: opettaja näkee arvostellun koesuorituksen arvostelupalvelussa
17.–31.5. kokelas tai alle 18-vuotiaan kokelaan huoltaja voi tehdä oikaisuvaatimuksen
3.6. digitaalinen tutkintotodistus on ladattavissa Oma Opintopolku -palvelussa
Ylioppilasjuhla pidetään Karjaan lukion liikuntasalissa lauantaina 3.6. klo 11-12. Tilaisuuden osallistujamäärää ei rajoiteta. Edellisenä iltana on kenraaliharjoitus, josta ryhmänohjaajat infoavat erikseen ylioppilaita.
Karjaan lukion ja Karjaan yhteiskoulun pihalle rakennetaan väliaikainen päiväkoti kevään aikana. Pihalle ei voi eikä saa enää pysäköidä. Työmaa-alue on rajattu eikä sinne saa mennä. Sopu sijaa antaa!
Etelä-Uusimaa uutisoi 13.4.2023 päiväkodin rakentamisesta. Kuvakaappaus on näköislehdestä.
1. vuoden lukiolainen, hae Karjaan lukion tutoriksi tai hyvinvointitutoriksi lukuvuodelle 2023-2024. Lisää infoa löydät Wilma-viestistä 5.4. Haku päättyy 16.4.2023. Hae mukaan!
“Jos opiskelu tuntuu hiemankin kiinnostavalta, mene ihmeessä lukioon”, kannustaa Karjaan lukion alumni Lasse Minkkinen, joka lähti lukion jälkeen opiskelemaan biologiaa.
Lasse Minkkinen
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Valmistuin syksyllä 2020 filosofian maisteriksi, biologian ja maantieteen aineenopettajaksi Jyväskylän yliopistosta. Tällä hetkellä työskentelen toista vuotta lukio-opettajana.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Panttasin päätöstäni aivan viime hetkille saakka, kun hain jatko-opintoihin. Biologian ala vei voiton, vaikka monet muutkin hakukohteet olivat kiinnostaneet minua. Päädyin siis Jyväskylään, Suomen Ateenaan. Myöhemmin hakeuduin aineenopettajakoulutukseen. Halusin ammatin, jossa voi vaikuttaa tulevaisuuteen.
Minkälaisia muistoja lukioajoista on sinulle jäänyt? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Päivästä päivään minulla oli todella hauskaa! Olen aina ollut hyvin oppimismyönteinen, joten lukio oli minulle oikea paikka. Lukio on rattoisaa aikaa: saa opiskella, syödä ja urheilla rauhassa. Kovan työn vastapainona välitunnilla saattoi maata sohvalla tai pelata pari palloa pingistä kaverin kanssa.
Karjaan lukiosta ovat ehdottomasti jääneet mieleen ystävät ja mainiot opettajat. Apua ja ohjausta sai aina tarvittaessa, koska ryhmäkoot olivat maltilliset. Lisäksi meillä oli silloin tällöin vastapainoksi huippuhauskaa erityisohjelmaa. Käytiin muun muassa Brysselissä opintomatkalla ja Kisakeskuksessa virkistäytymässä. Osallistuin improvisaatiokurssille ja lauloin kevätjuhlissa. Wanhojen tanssit oli riemuisa juhla, jota me kaikki odotimme innolla.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt minkä neuvon antaisit itsellesi?
Ole utelias!
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Jos opiskelu tuntuu hiemankin kiinnostavalta, mene ihmeessä lukioon. Fiksuja, ajan hermolla olevia ihmisiä tarvitaan aina.
“Jos lukio kiinnostaa, kannattaa hakea! Pääset syventämään peruskoulun oppeja ja keskittymään niihin aineisiin, jotka sinua kiinnostavat, olivat ne sitten äidinkieli, historia, englanti tms.”, kannustaa Kansallisgallerian kirjastossa työskentelevä Anne Sämpi.
Anne Sämpi
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Työskentelen Kansallisgallerian kirjastossa ja asun Helsingissä. Kansallisgallerialla on kolme museota: Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Työskentelen pääosin Ateneumissa mutta välillä myös Kiasmassa.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Opiskelin kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Olen aina pitänyt lukemisesta, joten ala tuntui luontevalta. Selasin abivuonna yliopiston opinto-opasta, josta bongasin kotimaisen kirjallisuuden oppiaineen.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Hyviä muistoja: Karjaan lukio oli sopivan kokoinen lukio, ei liian iso. Opettajat olivat supermukavia ja ammattitaitoisia, ja minulla oli hyvä ystäväporukka. Ilmapiiri oli kannustava ja turvallinen.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Älä mene ystävien perässä, vaan valitse sellaisia valinnaisia opintojaksoja, jotka todella kiinnostavat itseäsi. Jos esimerkiksi historia kiinnostaa, kannattaa valita kaikki mahdolliset historian opintojaksot. Ota myös aikaa itsellesi. Lukioaika ei ole pelkkää arkista aherrusta, siihen kuuluu myös vapaa-aika ystävineen ja harrastuksineen.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Jos lukio kiinnostaa, kannattaa hakea! Pääset syventämään peruskoulun oppeja ja keskittymään niihin aineisiin, jotka sinua kiinnostavat, olivat ne sitten äidinkieli, historia, englanti tms. Lukiossa voi myös saada ystäviä. Wanhojen tanssit sekä abijuhla ovat ikimuistoisia kokemuksia. Toivotan sinulle onnea ja menestystä, minne elämässäsi päädytkin!
Oppilaiden ilmoittaminen peruskoulun 1. luokalle alkaa. Peruskoulun 1. luokan syksyllä 2023 aloittavat lapset ilmoitetaan kouluun sähköisesti. Tulevien ekaluokkalaisten koteihin lähetetään kirje, josta löytyvät ohjeet miten ilmoittautuminen tehdään. Jos kirje ei ole tullut viimeistään viikolla 5, ottakaa yhteys sivistyskansliaan, puh. 019 289 2143.
Sähköinen ilmoittautuminen
koskee vuonna 2016 tai sitä ennen syntyneitä lapsia, jotka eivät vielä ole aloittaneet koulunkäyntiään
Kotiin tulevassa kirjeessä lapselle ilmoitetaan lähikoulu. Lähikoulu on määritelty väestörekisterin osoitetiedon ja äidinkielen sekä sivistyslautakunnan päättämien oppilaaksiottoalueiden perusteella. Huoltaja voi erikseen anoa lapselleen oikeutta koulunkäyntiin muussa kuin suomenkielisessä tai ruotsinkielisessä lähikoulussa. Huom! Toisen kotimaisen kielen lähikouluun ei tarvitse erikseen anoa, siihen riittää ilmoitus Wilmassa.
Jos haluatte lapsenne aloittavan koulunkäynnin vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin, ottakaa yhteys opetuspäällikköön, puh. 019 289 2144.
Raaseporin kaupunki on vuodesta 2021 osallistunut opetus- ja kulttuuriministeriön alaiseen Suomen malli -hankkeeseen. Hanke on suunnattu peruskoululaisille, ja hankkeeseen osallistuu 267 kuntaa ympäri maata. Raasepori hakee ministeriöltä avustusta hankkeelle myös tulevalle lukuvuodelle.
Etsimme nyt uusia harrastuksen järjestäjiä ja toimijoita, jotta voimme tarjota Raaseporin lapsille ja nuorille mahdollisimman laajan kattauksen erilaisia harrastuksia.
Mikä on Suomen malli?
Suomen mallissa päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Suomen mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen koordinoiminen sekä koulun ja harrastustoimijoiden yhteistyö.
Miten toiminta on käynnistynyt Raaseporissa?
Raaseporissa on tällä hetkellä käynnissä 62 kerhoa. Noin 800 osallistujaa on säännöllisesti mukana näiden kerhojen maksuttomassa harrastustoiminnassa, jota he itse ovat halunneet ja äänestäneet. Raaseporissa toiminnan järjestämiseen on osallistunut 14 eri paikallista harrastustoiminnan järjestäjää. Toimintaa kehitetään jatkuvasti yhteistyössä paikallisen ohjausryhmän, hankekoordinaattorin, järjestäjien ja koulujen kanssa.
Uusia järjestäjiä etsitään
Järjestätkö harrastustoimintaa, jota haluaisit tarjota Raaseporin lapsille ja nuorille? Ota yhteyttä Raaseporin hankekoordinaattoriin Isak Vilanderiin viimeistään 3.2.2023 sähköpostitse: isak.vilander@raasepori.fi . Helmikuun alussa oppilaat saavat äänestää siitä, mitä harrastuksia he haluavat kouluissa järjestettäväksi lukuvuonna 2023–2024.
“Lopulta lukio, niin kuin muutkin oppilaitokset, antaa vain työkalut elämälle, työ ja elämä opettavat matkan varrella käyttämään noita työkaluja”, sanoo kotieläinjalostuksen opiskelija, Karjaan lukion alumni Mirva Härkänen.
Mirva Härkänen
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Viimeistelen kotieläinjalostuksen maisteritutkintoa Helsingin yliopistolla sekä olen kokopäivätyössä omalla alallani. Teen myös vapaa-ajallani paljon töitä uhanalaisten kotieläinrotujen eteen ja olen perustajajäsenenä suomenkarjan omalle yhdistykselle, jonka tarkoituksena on turvata kolmen suomalaisen nautarodun olemassaolo.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
En koskaan nähnyt itseäni opiskelemassa lukiossa saati yliopistossa. Hainkin omaa alaani todella pitkälle yläasteelle asti. Kävin kaikki taidealat yksi kerrallaan läpi löytämättä sitä omaa alaa, mistä uskoin nauttivani työnä. Kun oikeasti tuli aika tehdä päätöksiä, mihin hakea ja mitä opiskella, löysin puolivahingossa nyt opiskelemani korkeakoulututkinnon ja se vain loksahti paikalleen. Suorin ja nopein reitti oli lukion kautta yliopistoon, joten sen tien valitsin. Tie ei ollut helppo, sen voin sanoa, mutta en kadu valintaa yhtään.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Ne perinteiset Wanhat ja penkkarit! Mutta nuo nyt suurin osa muistaa pitkään. En osallistunut lukioaikoina ekskursioille, mutta siitä huolimatta lukioajoilta jäi paljon hyvää taskuun ja sellaista, mitä kannan koko elämän mukanani.
Olin myös varsin tyytyväinen Karjaan lukioon, pidin ilmapiiristä ja siitä että opettajat olivat tuttuja. Tukea sai aina kun sitä tarvitsi, ja lukion pienemmän koon vuoksi pystyi vaikuttamaan siihen, millainen kokemus lukio oli.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Lukioaika tai päättötodistus ei määritä koko elämää, joten sen vuoksi ei kannata palaa loppuun. Nauttii siitä mitä tekee, ja lopulta elämä vie tavalla tai toisella sinne, minne on mennäkseen. Suunnitelmat muuttuvat aina, eikä elämää pysty suunnittelemaan, vaikka kuinka haluaisi ja yrittäisi. Lopulta lukio, niin kuin muutkin oppilaitokset, antavat vain työkalut elämälle, työ ja elämä opettavat matkan varrella käyttämään noita työkaluja.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Lukio avaa ovia joka suuntaan, kurssit kannattaa valita omien mielenkiintojen pohjalta eikä tarvitse olla kympin oppilas, jotta pärjää. Näin keskinkertaisena opiskelijana, jolla on vielä lukihäiriö, voin sanoa että elämässä pääsee pitkälle pelkällä sinnikkyydellä.
Karjaan lukiosta ylioppilaaksi valmistunut kertoo kokemuksistaan lukiosta ja sen merkityksestä jatko-opinnoissa. Kuva: Vivian K, @vivian8598, Unsplash.com
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Opiskelen Helsingin yliopistossa parhaillaan Ympäristömuutos ja globaali kestävyys -maisteriohjelmassa (FM). Tätä ennen olen suorittanut kolme vuotta kestävän kandidaatintutkinnon (LuK) Helsingin yliopistossa. Unelmani on tietysti pelastaa maapallo ja edistää kestävyyden toteutumista!
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Hain lukioon ajatuksella, että minulla on seuraavat kolme vuotta aikaa miettiä, mitä sitten haluankaan jatko-opiskella ja ammatikseni tehdä. Lukion päätyttyä olin kuitenkin yhä tilanteessa, että en varsinaisesti tiennyt mitä haluaisin lähteä opiskelemaan. Saman vuoden lopulla siitä, kun valmistuin ylioppilaaksi, tajusinkin aivan yllättäen ja täysin varmuudella mitä haluan opiskella. Halusin alalle, joka todella pyrkii ratkaisemaan ongelmia, on keskeinen nyt ja tulevaisuudessa sekä tekee merkityksellistä työtä ja parempaa huomista ihmiskunnan lisäksi koko planeettamme hyvinvoinnille.
Siispä hain opiskelemaan ympäristötieteitä Helsingin yliopistoon, mutta lisäksi päädyinkin opiskelemaan biologiaa ja maantiedettä. Nykyiseen maisteriohjelmaani päädyin, koska olin kiinnostunut monitieteisestä opiskelualasta, joka tukisi ja syventäisi tätä aiempaa kandiosaamistani. Olenkin yhdistänyt nykyisiin maisteriopintoihini luonnontieteiden lisäksi monipuolisesti yhteiskuntatieteitä, kuten talous- ja oikeustiedettä.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Minulle on jäänyt tosi hyviä lukiomuistoja, vaikka myös vastoinkäymisiäkin oli esimerkiksi jonkin vaikean kurssin kanssa tai sitten silloin, kun ei olisi aina jaksanut tehdä matikan ja fysiikan tehtäviä tunnilla. Päällimmäisenä jäi kuitenkin toisiaan hyvä mieli lukioajoista, ja koin saavani juuri sen, mitä lukiolta oisin voinut kuvitella toivovani yleissivistyksen ja ylioppilastodistuksen lisäksi. Koeviikot tuntuivat ihan kamalilta alkuun, mutta eivät enää miltään sen jälkeen, kun koki ensimmäiset yo-kokeet. Erityisiä kohokohtia olivat tietysti Wanhat ja penkkarit, vaikkakin Wanhat olivat kirkkaasti se ykkösjuttu itselle. Lisäksi ystävillä oli iso merkitys.
Tykkäsin pienestä lukiosta! Koulu oli suhteellisen lähellä kotiani, ja siirtymä Karjaan yhteiskoulusta tuntuikin tosi luontevalta ja helpolta tavalta jatkaa lukioon yläasteen jälkeen. Oli myös helppo rakentaa ystävyyssuhteita (tuttuja yläasteelta).
Yksi erityisen hyvä piirre oli mielestäni se, että sai tarvittaessa tukiopetusta, jos tarvitsi. Oli oikeasti todella kiva, kun tuntui, että opettajat välittävät ja haluavat aidosti auttaa. Esimerkiksi oma ryhmänohjaajani reagoi ja kysyi minulta ihan suoraan, miksi esim. jokin oppiaine tai kurssi oli mennyt nyt vähän huonommin. Sain sitten tosiaan vaikeissa aineissa tukiopetusta, josta koin olevan hyötyä.
Opettajat olivat myös innostavia ja kannustavia. Esimerkiksi kaverini kertoi käytännössä ”inhonneensa” biologiaa alkuun, mutta Karjaan lukiossa opettaja sai tämän innostumaan kyseisestä oppiaineesta jopa niin paljon, että kaverini päätyi opiskelemaan soveltavalle biologian alalle. Kaiken kaikkiaan olen tosi onnellinen siitä, että olen saanut käydä Karjaan lukion!
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Antaisin itselleni neuvoksi olla sinnikäs, mutta toisaalta muistaa olla armollinen itselle. Koeviikoista selviää oikeasti joka kerta, ja kokonaisuudessaan lukion rytmiin tottuu tosi helposti. Kehottaisin uskomaan omiin vahvuuksiin ja pyrkimään tunnistamaan myös omat heikkoudet. Esimerkiksi jos tiedät olevasi huonompi kielissä tai matikassa, pyydä sitä tukiopetusta ja vinkkejä opettajilta.
Lisäksi ole avoin, kekseliäs ja innokas! Nauti koko lukioajasta sekä arvosta niin hyviä kuin huonojakin hetkiä, ne opettavat ja kasvattavat tulevaisuutta varten (esim. koeviikko ja yo-koe paineet, opettivat mm. sitä sinnikkyyttä ja oman vastuun ottamista lukemisesta). (Niin, ja koita ehdottomasti tehdä matematiikan ja fysiikan tehtäviä paremmalla antaumuksella, äläkä haaveile niin paljon näillä tunneilla.)
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Mikäli on yhtään epävarma, että mitäköhän sitä haluaisi tehdä ja saada sitä ”ylimääräistä aikaa” tulevaisuuden pohdinnalle, niin kannattaa ehdottomasti hakea lukioon! Kyllä sitä jossain vaiheessa alkaa huomaamaan lukion aikana, että mikä aine esimerkiksi kiinnostaa ja mikä ei niinkään. Hyvästä yleissivistyksestä ei ole mitään haittaa. Lisäksi korkeakouluissa usein arvostetaan lukiopohjaa, ja jatko-opinnoiden kannalta onkin hyvä, mikäli on saanut lukiosta syventävää osaamista eri oppiaineista peruskoulun lisäksi.
Lukion rytmi (eli oppituntien pituus, koeviikot, vastuu omista opinnoista, jne.) on tosi hyvää harjoitusta myös jatko-opintojen opiskelurytmiä varten. Toisin sanoen lukio oikeasti antaa hyvän pohjan jatko-opinnoille joka tapauksessa, tietäisi mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä tai ei. Eikä kannata ottaa paineita liikaa siitä, miten pärjää. Lukiossa saa ihan varmasti tukea ja apua opiskeluun, mikäli sitä tarvitsee. Lukio tulee todennäköisesti antamaan paljon enemmän ”tulevaisuuden eväitä” kuin edes osaisi alkuun ajatella.
“Hauskaa ja huoletonta aikaa”, muistelee kauppakorkeakoulussa opiskeleva Jesse Peltomaa lukioaikojaan vuoden 2023 ensimmäisessä alumnitarinassa.
Jesse Peltomaa
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Opiskelen markkinointia neljättä vuotta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ja teen töitä opiskelujen ohella.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Päädyin hakemaan kauppakorkeakouluun, koska ei ollut vielä tarkasti mielessä, että mitä haluan tehdä tulevaisuudessa. Opiskelujen aikana on käynyt selväksi, mitä haluan tehdä, ja myös mitä en halua.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Hauskaa ja aika huoletonta aikaa. Kurssit olivat mukavia ja vapaa-ajalla riitti aika harrastuksiin ja muuhun toimintaan. Erittäin hyvät muistot on Karjaan lukiosta. Yhteishenki oli hyvä, opettajat mukavia ja joustavia.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Valitse opintojaksot mielenkiintojen mukaan, ota kaikki ilo irti perinteistä (Wanhat, penkkarit jne.) ja lähde mukaan opiskelijakunnan toimintaan.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Suosittelen lukio-opintoja kaikille, koska lukion jälkeen mahdollisuudet lähteä opiskelemaan lähes mitä tahansa ovat erinomaiset. Lukiossa saat kolme vuotta lisäaikaa opiskella itselle mieluisia opintoja ja miettiä mitä tulevaisuudelta haluaa.
Karjaan lukio kutsuu Karjaan yhteiskoulun 9.-luokkalaisten huoltajat tutustumaan lukiomme tiloihin ja opetustarjontaan tiistaina 17.1.2023 klo 17.30-18.30. Tilaisuudessa on mahdollista keskustella opettajien ja rehtorin kanssa. Tilaisuudessa on kahvi- ja teetarjoilu. Ennakkoilmoittautumista ei ole, tervetuloa!
Lukion osoite on Tammisaarentie 62 A, käynti sisäpihan puolelta.
Karjaan lukion ja Karjaan yhteiskoulun A-talon sisäpiha
Karjaan lukion alumni, erityisopettajaksi valmistuva Jere Karlsson kannustaa ysiluokkalaisia hakemaan lukioon: “Ei se niin rankkaa ole kuin sanotaan, pärjäät varmasti!“
Jere Karlsson
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Opiskelen erityisopettajaksi Joensuussa. Tutkintoon kuuluu ns. kolmoispätevyys eli saan pätevyyden erityisopettajaksi, erityisluokanopettajaksi sekä luokanopettajaksi. Itä-Suomen yliopiston sivuainevalikoima on huikea ja olenkin valinnut sieltä terveyden edistämisen. Nyt on menossa kuudes ja viimeinen vuoteni täällä eli tahtini on ollut verkkaisen tehokas. Tässä samalla olen ehtinyt tehdä vähän töitäkin sijaisena ja erilaisilla leireillä.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Olin perinteiseen tapaan hieman hukassa lukion jälkeen, enkä oikein tiennyt mikä olisi se oma juttu. Muutaman välivuoden jälkeen elämänkokemusta rikkaampana se oma ala löytyi, ja olenkin tyytyväinen etten päässyt aiemmin muualle opiskelemaan. Vuosi koulunkäynninavustajana oli sitä aikaa, kun tämä alkoi vaikuttaa varmalta.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Se oli omalla kohdalla tavallaan helppoa aikaa, kun ei tarvinnut liikoja murehtia. Hommat kyllä hoituu. Samaan aikaan olin hieman hukassa, mikä on aika normaalia tuon ikäiselle veijarille.
Kouluruoka oli hyvää, ja kaiken lisäksi siitä ei tarvinnut maksaa. Muistelen myös lämmöllä osaa opettajista ja kursseista. Ehdottomana ykkösenä saksan kurssit ja kyseinen kielihän lähtee vieläkin.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Uskalla olla oma itsesi ja nyt olisi hyvä aika pohtia omia arvoja.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Haehan siis lukioon! Ei se niin rankkaa ole kuin sanotaan, pärjäät varmasti!
“Toivoin, ettei valitsemani opintosuunta olisi pelkkää johtamista, hallintoa ja taloutta – halusin myös inhimillisyyttä”, muistelee Karjaan lukion alumni Lotta Lahtinen, nykyinen johtamisen psykologian opiskelija.
Lotta Lahtinen
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Asustelen tällä hetkellä Rovaniemellä, muutin tänne aikoinaan korkeakouluopintojen perässä. Viimeistelen täällä juuri johtamisen psykologian opintoja Lapin yliopistossa ja samaan aikaan olen töissä ja mukana järjestötoiminnassa. Lisäksi urheilen edelleen tavoitteellisesti, kuten jo lukioaikoina. Olen tällä hetkellä siis tällainen opiskelijan, työntekijän, järjestötoimijan ja urheilijan sekalainen kombo.
Tavoitteenani on kuitenkin päästä pian täysillä työelämään, toivottavasti oman alan pariin eli johtamisen, markkinoinnin ja viestinnän hommiin. Olen tähän mennessä työskennellyt jo useissa eri yrityksissä, osa kuuluu jopa Suomen tunnetuimpiin kuten Metsä Group, Fortum ja Posti. Niistä saadut työkokemukset sekä tietenkin lukio- ja korkeakouluopinnot takaavat sen, että mielenkiintoisia töitä on kyllä luvassa vielä tulevaisuudessakin!
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Muistan, kun abivuotena pallottelin muun muassa oikeustieteiden, psykologian ja hallintotieteiden välillä. Lopulta kallistuin kuitenkin etsimään jotain johtamiseen liittyvää, sillä pääsin jo lukion aikana vetämään muutamia erilaisia projekteja (Wanhat, penkkarit, opiskelijakunnan hallituksen some) ja sain niistä paljon itseluottamusta koskien omia johtamisen taitoja.
Toivoin kuitenkin, ettei valitsemani opintosuunta olisi pelkkää johtamista, hallintoa ja taloutta – halusin myös inhimillisyyttä. Lopulta sitten, oikeastaan täysin sattumalta, löysin Lapin yliopistosta johtamisen psykologian opintokokonaisuuden. Samalla istumalla, kun luin millaisesta suuntauksesta on kyse, päätin hakea sinne. Ja onneksi pääsin!
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Aina kun mietin lukioaikoja, ensimmäisenä mieleeni juolahtavat ikuiset ystävät sekä unohtumattomat projektit ja tapahtumat. Karjaan lukiossa parasta oli ehdottomasti se, että kaikista tuli tuttuja ja omia visioitaan sai toteuttaa lähes rajattomasti. Esimerkiksi Wanhojen tanssien suunnittelu ja itse tapahtuma on ihan yksi parhaimmista muistoistani IKINÄ. Kaikissa lukion projekteissa jokaisen halukkaan ääni pääsi kuuluviin ja itse en ainakaan koskaan kokenut hukkuvani mihinkään massaan. Se on ehdottomasti pienten koulujen yksi hienoimmista eduista.
Lisäksi Karjaan Lukio muovautuu ihanasti opiskelijoidensa mukaan. En esimerkiksi törmännyt kovinkaan montaa kertaa lauseisiin “koska aina on ollut näin” tai “niin se on pakko tehdä” – päinvastoin. Opettajat ja ympäristö kannustivat usein muuttumaan, kokeilemaan ja tekemään asioista oman näköisiä, antamalla muun muassa tarvittavia työkaluja, mielipiteitä sekä neuvoja. Karjaan lukiosta olen löytänyt myös nykyiset parhaimmat ystäväni. Vietämme edelleen usein aikaa yhdessä!
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Älä aliarvioi minkään aineen merkitystä tai vähättele asioita, joita lukiossa opetetaan. Lukion jälkeinen elämä voi vaikuttaa selkeältä, mutta harvoin se sitä kuitenkaan on – mitä vaan voi tapahtua. Ole siis valpas ja vilpittömän utelias kaikesta, älä mieti onko sillä merkitystä sinulle juuri nyt. Joskus palo syttyy myöhemmin sellaisiin asioihin, joista aiemmin et ole ollut kiinnostunut ja joskus saatatkin tarvita tietoa, jota et ole ennen kokenut hyödylliseksi.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Lukio on loistava ponnahdusalusta melkeinpä mille tahansa elämän polulle. Siellä ei ainoastaan opi, vaan myös kasvaa. Lukion aikana on mahdollista tunnustella omia vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita, löytää itselleen sopivia opiskelumalleja sekä testata omia rajojaan. Siellä usein sekoittuu ryhmä erilaisia ihmisiä erilaisilla tavoitteilla. Se on suuri rikkaus, josta kannattaa kyllä ottaa kaikki irti.
Lukiovuosista on helppo tehdä itselleen mielekkäitä monipuolisella tarjonnalla: opintojen lisäksi voi esimerkiksi urheilla (Urheiluakatemiassa), harrastaa musiikkia, kokeilla eri projekteja, kilpailla, osallistua hallitustoimintaan, järjestää tapahtumia tai muuten vain kahvitella ja keskustella kavereiden kanssa koulurakennuksessa. Ehkäpä juuri parasta lukio-opinnoissa on se, että ne heijastavat nimenomaan sinua ja sinun valintojasi. Vaikka opiskeluihin liittyy paljon vastuuta, lukiossa on myös mukavasti vapautta tasapainottamassa sitä. Uskallan sanoa varmaksi, että lukioon jos menee niin sieltä lähtee kyllä kiitollisena pois.
“Suunnitelmat saattaa muuttua, ja niiden tulee antaa muuttua”, neuvoisi yliopisto-opiskelija ja Karjaan lukion alumni Valtteri Räty itseään, jos aloittaisi lukio-opinnot nyt.
Valtteri Räty
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Opiskelen Turun yliopistossa lääketiedettä neljättä vuotta.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Oli tiedossa lukion alusta, että jotain vastaavaa haluaisin tehdä koska ihmiskeho ja ihmishengelle merkityksellinen työ kiinnosti. Lääketieteeseen päädyin, koska siinä on haastetta, tavoitteellisuutta, ala on hyvin laaja ja aina voi oppia jotain uutta. Päivät ei käy välttämättä kauhean helposti pitkäksi.
Ammatin voi räätälöidä itselleen juuri sopivaksi: Halutessaan voi tutkia, tehdä töitä muiden kanssa tai yksin, voi tehdä käsillään tai pohdiskella ja kokeilla miten eri lääkkeet auttaisi, tehdä monivuorotyötä tai 9–17-työtä. Kaikissa kaupungeissa on työmahdollisuuksia yksityisellä tai julkisella puolella. Työmahdollisuuksia on myös ulkomailla ja esimerkiksi sota-alueilla ja köyhissä maissa, joissa vapaaehtoistyö ja apu on aina tarpeen.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Lukiossa paljon mukavia tapahtumia kuten Wanhat ja penkkarit, mitkä varmasti kaikki lukion käyneet muistaa pitkään. Toisaalta ulkomaiden ekskursiot mistä itse olin mukana käymässä Saksassa ja Italiassa oli mainioita tapoja tutustua muihin kulttuureihin ja historiaan ja nähdä miten ihmiset muualla elävät arkea, koska itse matkustaessa hotelleista ja vastaavista ei saa läheskään yhtä kattavaa kuvaa arjesta.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Suunnitelmat saattaa muuttua ja niiden tulee antaa muuttua. Kun aikaa ja tietoa karttuu niin ymmärtää itsestäänkin ja omista mielenkiinnon kohteistaan enemmän. Kokeile kaikkia aineita, yllättävistäkin paikoista löytyy mielenkiintoisia asioita. Ota myös mahdollisimman paljon liikuntatunteja, koska yliopistossa niitä ei enää ole.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Kannattaa mennä, opiskelija-aika on ihmisen parasta aikaa ja töitä ehtii kyllä tehdä.
Pitkin syksyä lukutaito ja lukeminen on ollut julkisessa keskustelussa, mm. Finlandia-palkittu kirjailija Iida Rauma käsitteli niitä palkintopuheessaan 30.11.2022. Syksyn 2021 kirjoitustaidon ylioppilaskokeessa lukeminen ja lukutaito olivat kantavat teemat. Lukemiseen tarttuu seuraavassa esseessä abiturientti Edith Spitz.
On meissä runotytöissä muutakin
Mikä tytössä on vialla, kun hän ravaa päivä toisensa jälkeen kirjaston nurkassa lusimassa ja hautoo mielessään kirjan juonia kuin murhaa? Hän on runotyttö ja rustaa runoja, kuten äiti keittää lapsilleen joulupuuroa: täysmaidolla ja täynnä rakkautta. Lukevia lapsia ja nuoria tuomitaan kuin oikeuden edessä, ja harrastuneisuutta kirjallisuuteen pyritään kitkemään kuin rikkaruohoja kukkakedosta. Samalla Yle ilmoittaa, että taas on nuorten poikien lukeneisuus vähentynyt. Prosentit laskevat ja tilastot hälyttävät punaista vaaraa. Ja silti tuohon, joka kirjaston nurkassa lukee, suhtaudutaan kuin loiseen yhteiskunnassa. Mitä Pottereita se käsiinsä hamuaa? Missä sen vanhemmat ovat?
Muistan sen keväisen iltapäivän, kun äiti vei minut arviolta nelivuotiaana kirjastoon hankkimaan ensimmäistä kirjastokorttiani. Nimessä kirjaimet menivät yli allekirjoitukselle varatun alueen rajojen, mutta sillä ei ollut merkitystä. Tärkeintä oli, että äiti seisoi hymyillen vieressä ja antoi lapsen olla luova. Tuona päivänä lainasin myös ensimmäisen kerran itse kirjastosta. Kirjastokäynnit olivat lapsuudessani tavallisia. Arkeen kuuluivat myös veljien kanssa nautitut iltasadut. Oli väistämätöntä, että tällainen arki päättyisi joskus. Myöhemmin veljet hurahtivat ensimmäisinä taiteeseen ja teknologiaan, kuten musiikkiin ja videopeleihin. Itse pidin yhä tiukasti kiinni Maikki HarjanteenMintusta, sekä Mini-kirjoista. Aikanaan kyseinen harrastus kehittyi lukemiseksi ja itsenäisiksi vierailuiksi kirjastoautoon. Ja aina vanhempani kehottivat minua jatkamaan. He antoivat minulle eväät lukemiseen ja lainasivat tietokonettaan, jotta pystyin itse kirjoittamaan. Samanaikaisesti alakoulussa yhteiset tarinatuokiot jatkuivat. Ystäväni painoivat päätä pöytään ja huokailivat tuskastuneina, kun itse vieressä kuvittelin kokonaisen maailman mieleeni. Vasta kuudennella luokalla opin, ettei monilla edelleenkään ollut kirjastokorttia.
Vanhemmat eivät aina ole ne, jotka rohkaisevat lasta lukemaan. Myös sisarukset voivat tutustuttaa toisena lukemisen ihmeelliseen maailmaan, kuten Fernando Aramburu kirjoittaa romaaninsa Äidinmaa (2020, suom. Sari Selander) luvussa. Romaanissa seurataan sitä, miten eri tahot suhtautuvat lukemiseen. Toisaalta vanhemmat nuhtelevat lukevaa lasta, kun taas sisar kehottaa veljeä kaikesta huolimatta toteuttamaan itseään lukemalla. Muut ihmiset ympärillä eivät ymmärrä pojan harrastusta ja lähestyvät häntä kuin mappia väärässä arkistolaatikossa. Miten muut saattaisivatkaan tietää, että lukeva sielu etsii vastauksia sille, mitä ei ymmärrä, mutta toisaalta hakee maailmoja, joihin paeta todellisuutta. Kyseiset ajatukset ilmenevät myös Aramburun romaanista. Teos raapaisee lisäksi sitä pintaa, joka kuvaa puuttumista toisten asioihin. Miksi muut oikeastaan edes välittävät niin paljon toisten lukemisesta? Todellisuudessa ainoastaan itse kirjallisuutta harrastavan suhtautuminen on tärkeää. Jos itse pitää jotain asiaa merkityksellisenä, niin miksi antaa muiden puuttua siihen?
Aramburun romaanin henkilöhahmot tiuskivat lukevalle lapselle tämän uudesta harrastuksesta. Kuten elämässä yleensä, muut kirjoja lukevat ihmiset suhtautuvat toisiin kirjoja lukeviin myönteisemmin kuin ulkopuoliset. He nauttivat yhdessä kirjoista kuin kokaiinista ja sulkevat muut oman fantasiamaailmansa ulkopuolelle. Lukija on ulkopuoliselle todella kuin narkomaani, joka on omien tunteidensa vanki. Usein ajatellaan, että lukijat ovatkin juuri herkkiä ja normaalia tunteellisempia. Lukijat näkevät maailman sinisten silmien läpi ja elävät yksisarvisten ja haltijoiden kanssa pilvilinnoissa seitsemännessä taivaassa. Heillä ei ole mitään käsitystä todellisuudesta. Aramburun romaanissa lukemisen väitetään turmelleen nuoren lapsen muuttamalla tämän herkemmäksi ja teoksen sanoin “kaunosieluksi”. Todellisuus on kuitenkin se, että lukija on alusta saakka ollut herkkä ja tunteellinen. Lukeminen on ainoastaan saanut tämän puolen esille aiempaa vahvemmin.
Kirjallisuuden narkomaaniset vaikutukset esitellään myös Olof Lagercrantzin tietokirjan Lukemisen ja kirjoittamisen taidosta (1986, suom. Timo Hämäläinen) katkelmassa. Lukemisen huumaavuuden lisäksi Lagercrantz käsittelee katkelmassa suhtautumista kirjallisuuteen, sekä tämän suhtautumisen muutosta historiassa. Kuten Aramburu, Lagercrantz kirjoittaa, miten ennen kartettiin kirjoja lukevia, kun taas nykyään heitä hamutaan omaan lähipiiriin. Ja kuitenkin lukijoita käsitellään vähemmistönä. Tällainen näkemys nostetaan esille myös Lagercrantzin katkelman lopussa, kun hän vahvasti toteaa, miten “samalla hetkellä kun lukeminen luokitellaan hienoksi, joksikin joka asettaa lukijan toisia ylempään luokkaan”. Lukijoita käsitellään siis alhaisempina olentoina kuin muita. Olemme juuri niitä keijuja ja lemminkäisiä Tolkienin kirjoista, joissa lohikäärmeet syöksevät kyliä maan tasalle ja sormusten hallussapito mittaa maailman mahtia.
Eräs hyvä ystäväni totesi kerran, että olen muita ihmisiä ilkikurisempi ja tällä tavoin pahempi, koska olen hiljainen runoja rustaava tyttönen. Lisäksi minua kohdellaan harrastukseni takia joissain piireissä sellaisena, kuin en tietäisi mitään todellisesta maailmasta. Jo sekin, että olen aikanaan muuttamassa opiskelemaan toiselle paikkakunnalle saa hälytyskellot soimaan läheisteni mielessä. Miten ikinä saatankaan selvitä kaikesta? Eihän minulla runotytöllä ole lainkaan käsitystä mistään. Ruskea sinisilmäinen katseeni vaeltaa naiivin tytön elinympäristöä ja metsästää vain ympäriltään herra Rochesterin tai Fitzwilliam Darcyn kaltaisia karskeja miehiä. En tiedä muusta, niin se vain on. Vaikka todellisuudessa saattaa olla, että lähimmäiseni eivät halua uskoa, että olen tietoinen ulkoisesta maailmasta. Tiedän, että maailmassa kulkee Ian McEwaninSovituksen Paul Marshalleita. Muun muassa heidän takiaan en halua ajoittain kävellä ilman seuralaista tietyissä paikoissa. Tuolloin elän niissä pimeissä puistoissa vieraiden ihmisten keskellä omien pilvilinnojeni sijasta. En ratsasta yksisarvisella vaan elämän arvaamattomuuden ratsulla. Lagercrantz sivuaa teoksensa katkelmassa juuri sitä, miten vain harvoilla kirjoja lukevilla on todellinen käsitys eri kirjojen käsittelemistä asioista. Vaikka heillä ei suoranaisesti olisi kosketusta tiettyihin todellisuuden tapahtumiin, lukijat saattavat silti ymmärtää ja osata varautua todellisuutta varten. Joskus siniset piilolinssit on yhtä helppo ottaa pois kuin laittaa päälle.
Lukemiseen ei välttämättä puututa, mutta usein sitä tuomitaan. Sivustakatsojat määrittelevät kansien väliin hukkuneen henkilön täysin. Näiden kansien välissä olevat sanat, ne saavat lukijat herkiksi. Tunteet purkautuvat hennon tuulenvireen lailla, eikä tunteitaan tietenkään saa nyky-yhteiskunnassa ilmaista, etenkään herkkyyttä ja haavoittuvaisuutta. Ihmiset katsovat kirjaston nurkassa lusivia lapsia ja kauhistelevat ilmiötä. Todellisuudessa toisen ihmisen lukeminen kuuluu näille propagoijille yhtä paljon kuin se, miten kovasti herra Rochester rakastaa neiti Ingramia: ei lainkaan ja kenties vielä vähemmän.
“Innostuin lukioaikana todella paljon historiasta. Siinä kiinnosti erityisesti maailman ymmärtäminen alusta alkaen ja se, miten olemme päässeet nykyisyyteen”, kertoo historian opiskelija Mandi Malmström alumnitarinassaan.
Mandi Malmström
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Tällä hetkellä opiskelen historiaa Tampereen yliopistossa ja asun myös opintojen vuoksi Tampereella.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Innostuin lukioaikana todella paljon historiasta. Siinä kiinnosti erityisesti maailman ymmärtäminen alusta alkaen ja se, miten olemme päässeet nykyisyyteen. Muistan pohtineeni kaikkia erilaisia alavaihtoehtoja, koska halusin suunnitella tulevaisuuttani mahdollisimman tarkasti heti lukion alkaessa, mutta mikään ala ei vain tuntunut omalta. Onneksi historian tunnit alkoivat, ja kun historian saloihin pääsi syventymään, se vei mennessään, ja tässä sitä ollaan opiskelemassa historiaa.
Minkälaisia muistoja lukioajoista on sinulle jäänyt? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Lukioajoilta on jäänyt erityisen hyviä muistoja, kuten ihanat ja hyvät opettajat, koulukaverit sekä antoisat oppitunnit, jotka avarsivat omaa ajattelua. Myös koulussa toteutettu Berliini-projekti on jäänyt mieleeni oikein onnistuneena ja mahtavana matkana, jolloin pääsin tutustumaan lähemmin Saksan historiaan ja kulttuuriin.
Koin, että Karjaan lukion ilmapiiri oli oikein hyvä. Pienemmän lukion hyvät puolet tulivat esille muun muassa siinä, että opettajat tunsivat oppilaansa ja pystyivät antamaan tätä myöten henkilökohtaisempaa opetusta ja opastusta. Karjaan lukio opetti ja antoi hyviä taitoja jatkaa eteenpäin seuraavaan elämänvaiheeseen.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Jos olisin vasta aloittamassa lukio-opintoja, antaisin itselleni sellaisen neuvon, että kaiken ei tarvitse olla heti valmista tai suunniteltua. Kehottaisin itseäni olemaan avoimin mielin ja uskomaan tulevaisuuteen.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Lue ja opiskele aineita, jotka aidosti kiinnostavat. Jos olet kiinnostunut matematiikasta ja luonnontieteellisistä aineista niin hienoa, lue niitä. Jos olet taas enemmän kiinnostunut humanistisista ja yhteiskunnallisista aineista, panosta niihin! Yhteiskunnassa tarvitaan kaikkien alojen osaajia. Onnea ja menestystä tulevaisuuteen!
Juuri päättyvässä lukuvuoden 2. jaksossa esseitä kirjoittivat niin ensimmäisen vuoden opiskelijat kuin abiturientitkin. Abeilla kirjoittamistaitojen syventäminen on samalla kertauskurssi tuleviin äidinkielen ylioppilaskokeisiin. Merestä nousee sumu -esseessä abiturientti Helmi Yli-Tepsa pohtii, miten media vaikuttaa meihin.
Ykkösiä eli ryhmän 22 opiskelijoita kirjoittamassa ensimmäistä aineistoesseetään lukion äidinkielen tunnilla.
Merestä nousee sumu
Turhautunut tyttö tietokoneensa ääressä, lukuisten elokuvien kuvauksia lukien. Mikä olisi kaikista kiehtovin ja mielenkiintoisin, sellainen, johon voisi sukeltaa, uppoutua kunnolla ja kadota hetkeksi? Yleensä sarjat ovat niitä, jotka vievät katsojan parhaiten mennessään, kuin mustekalan lonkerot, vetäen sukeltajan meren syvyyksiin. Tyttö valitsee sittenkin sarjan. Hän haluaa syvyyksiin. Haluaa vajota pohjaan asti. Pian kuitenkin jokin kiskoo hänet takaisin pinnalle, todellisuuteen. Sarja loppuu. Tyhjyys tunkeutuu tyttöön. Onneksi tyttö tietää, mitä tehdä. Hän täyttää tyhjyyden puhelimensa sovelluksilla, jotka vievät hänet takaisin mereen. Tyttö olen minä. Hän on myös moni muu. Liian moni.
Media tekee ihmeitä ihmismielelle, vangitsee sen niin nopeasti. Niin ovelasti, ettei sitä ehdi edes tiedostaa. Yhtäkkiä tajuaa olevansa jumissa. Tuntuu, kuin irtautuisi omasta kehostaan ja median maailma murtautuisi aivoihin, vallaten mielen ja jättäen jäljelle vain tyhjän katseen. Emma Ainalan taideteoksessa Sad online (2016) esiintyy kaksi naisoletettua henkilöä, jotka istuvat metsässä erilaisten älylaitteiden ympäröimänä. Molemmat henkilöt ovat uppoutuneet median selittämättömään maailmaan. He eivät näe, kuule tai ajattele todellisuutta. On vain lasittuneet katseet ja media. Heidät on vangittu. Vankeja ovat myös teoksessa esiintyvä kala sekä sammakko pyöreissä akvaarioissaan. Vankeudet eroavat kuitenkin toisistaan, nimittäin ihmiset saattavat olla omasta tahdostaan vankeina.
Uppoutuminen on pakokeino. Se on keino paeta todellisuutta, totuutta. Usein valheessa on helpompi elää, kun totuus on liian julma. Mika Waltari kirjoittaa näin, vuonna 1945 julkaistussa romaanissaan Sinuhe egyptiläinen: “Valheen ympärillä parveilevat näet ihmiset kuin kärpäset hunajakakun kimpussa ja sadunkertojan sanat tuoksuvat suitsutukselta hänen istuessaan karjanlannassa kadunkulmassa, mutta totuutta ihmiset pakenevat”. Romaanin katkelmassa päähenkilö Sinuhe puhuu kirjoitetuista teksteistä, jotka ovat kirjoitettu jumalien mairittelemiseksi tai ihmisten pettämiseksi uskomaan valhetta. Media on täynnä tällaista sisältöä. Arvovaltaisia ihmisiä ylistetään ja ihmisille valehdellaan lukuisten keinojen avuin. Mielestäni median voi ajatella kuitenkin myös yhtenä isona valheena. Se on oma maailmansa, epätodellinen maailma. Sellainen, johon piiloutua. Me ihmiset olemme niitä kärpäsiä, joista Waltari kirjoittaa. Parveilemme valheen ympärillä, nauttien ihanasta suitsutuksesta, fiktiosta. Sisällöllä ei edes ole väliä. Tämä käy ilmi Ainalan teoksessa, jossa monien laitteiden ruuduilla esiintyy vain epäselvää suttua. Suttu ja valheet kelpaavat hyvin, kunhan pääsee pakenemaan uuvuttavaa todellisuutta, painavine totuuksineen.
Tyydytys, mielihyvä, turva, niitä haluamme ja niihin pyrimme. Ne ovat niitä, joita lopulta himoitsemme. Waltari kirjoittaa, että Sinuhen mielestä ihmisillä on valtaa tiettyihin asioihin, kuten vihan tyydyttämiseen ja pelon pakenemiseen, mutta valta ei heitä säästä himosta ja pettymyksestä. Koen Sinuhen väitteen pitävän jokseenkin paikkaansa, ainakin himon ja pettymyksen osalta. Kun tyydyttäviä kokemuksia saa liian helposti ja nopeasti, tulevat aivot riippuvaiseksi mielihyvästä, dopamiinista. Riippuvuuden kasvaessa himo yltyy ja muuttuu hallitsemattomaksi. Ainoastaan mielihyvä, pakeneminen ja turva pystyy sen sammuttamaan. Nopea mielihyvä ei kuitenkaan kestä ikuisesti. Sen päättyessä ilmaantuu jälleen tyhjyys ja pettymys, ylitsepääsemätön pettymys.
Mitä siitä seuraa, kun yhä useampi ihminen muuttuu Ainalan teoksen henkilöiksi? Mitä siitä on itse asiassa jo seurannut? Lisääntynyt masentuneisuus ja ahdistuneisuus, elottomuus, tunteettomuus. Mahtaako näiden ongelmien ja mediaan uppotumisen välillä olla vahva korrelaatio? Uskon todella, että on. Aluksi median imeminen itseensä tuntuu uudelta ja kiehtovalta, jopa huumaavalta. Pian se alkaa kuitenkin vaikuttamaan yksilön oikeaan elämään. Ihmisen uppoutuessa median maailmaan, todellisuus alkaa potkia yhä kovempaa kasvoille. Kaikki tuntuu yllättäen haastavammalta, raskaammalta ja raivostuttavalta. Stressi yltyy ja elämä on vain jatkuvaa suorittamista, pakkopullaa. Teknologian syövereissä, maailmassa, jossa ei tarvitse olla muuta kuin median loputtoman datan täyttämä lasittunut hahmo, on helppo viettää aikaa silloin, kun todellisuus kääntyy turhan tuskaiseksi.
Onko syvyyksissä hyvä olla, kun seurauksena on sumu? Vaikka media tuntuukin täyttävän tyhjyyden, tyhjentää se samanaikaisesti osan itsestämme. Elokuvat, pelit ja videot saavat päivittäin aikaan vahvoja tunnereaktioita ihmisille, jolloin todellisen arjen tapahtumat eivät enää nosta tunteita pintaan niin kuin ennen. Mikään ei enää hätkäytä samalla tavalla. Epätoivon ja himon sammuttaminen nopealla mielihyvällä on kuin tukahduttaisi eläväiset liekit sammutusnesteellä. Nämä liekit ovat tunteitamme. Niiden sammuminen tekee meistä elottomampia ja todellisuuskin muuttuu epätodellisemman tuntuiseksi. Elämä alkaa tuntua sumuiselta, ikään kuin mistään ei saisi kiinni, eikä mistään edes jaksaisi tarttua kiinni. Millään ei ole enää suurempaa merkitystä ja hiljalleen huomaa persoonallisuutensa katoavan.
Tyttö haluaa itsensä takaisin. Haluaa olla vielä se iloinen, eloisa ja herkkä lapsi. Hän toivoo, ettei olisi koskaan sukeltanut mereen. Sieltä on niin kovin tuskaisaa nousta takaisin sumuiselle pinnalle. Sukeltaminen on vienyt pienen osan tytöstä, joka muihin osiin yhdistettynä muodostaa tytön identiteetin. Hän haluaa olla kokonainen ja yrittää tehdä sen eteen töitä. Tyttö kirjoittaa esseen, joka on kasaantunut muiden rästitehtävien joukkoon. Hän saa sen valmiiksi. Nyt pinnalla on taas hieman helpompi olla, eikä himo sukeltamiseen olekaan enää niin suuri. Pienin askelin hän tekee elämästään mieluisampaa. Merestä kokonaan eroon pääseminen tuntuu kuitenkin miltein mahdottomalta. “Meri on niin täydellinen piilopaikka”, ajattelee tyttö, joka olen edelleen minä. Hän on myös moni muu. Liian moni.
“Jo lukiossa minua kiinnosti yhteiskunta laajasti ja moni valtiotieteellisen ala oli kiinnostava”, muistelee taloustieteen tohtoriopiskelija Ossi Tahvonen.
Ossi Tahvonen, kuvaaja: Veikko Somerpuro
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan taloustiedettä Helsingin Yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan ja olen edelleen samalla tiellä, nykyisin tohtoriopiskelijana.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Jo lukiossa minua kiinnosti yhteiskunta laajasti ja moni valtiotieteellisen ala oli kiinnostava. Lukiossa olin myös kohtalaisen hyvä matematiikassa ja siksi taloustieteessä viehätti matemaattisuus, jolla oli vähemmän painoa muilla aloilla. Toisaalta kauppiksen monet pakolliset opinnot eivät innostaneet minua, joten valtiotieteellinen oli minulle juuri oikea paikka.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukioajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Lukioajoista on jäänyt hyvät muistot! Jälkikäteen arvostan Karjaan lukion rentoa ilmapiiriä ja sitä, ettei opintoihin (ainakaan tuolloin) kohdistunut niin suuria paineita kuin pääkaupunkiseudulla, jossa monissa lukioissa paineet olivat aivan erilaiset. Tämä antoi aikaa löytää omia kiinnostuksenkohteita. Luonnon keskellä maalla elämisessä on myös paljon hyviä puolia, joita kaupungissa asuessaan alkaa arvostaa.
Lukioajoilta muistan erityisen hyvin kaverien kanssa hengailun hyppytunneilla, mutta tuli sitä myös opiskeltuakin. Pingistaitoni ovat edelleen hyvällä tasolla ja moniin lukioajan kavereihin pidän säännöllisesti yhteyttä. Myös ylioppilaskirjoituksista on jäänyt monia asioita elävästi mieleen, vaikka ne jännittävät niin kannattaa yrittää nauttia ainutlaatuisesta tai ainakin harvinaisesta kokemuksesta.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Lukiossa on nykyään enemmän paineita kuin omana aikanani, mutta silti lukioon kannattaa lähteä uteliaana ja opiskeluun kannattaa ottaa ajoissa hyvä ja rento asenne. Ei kannata hävetä tietämättömyyttä vaan kysyä kysymyksiä ja varmistaa, että todella ymmärtää asiat. Joskus elämässä voi olla tilanteita, joissa tyhmiä kysymyksiä on, mutta lukiossa niitä ei paljoa ole.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Vaikka ammattikoulu onkin monille sopivin valinta, kahden välillä oleville suosittelen lukio-opintoja, koska ne enemmän avaavat ovia kuin sulkevat niitä. Myös vaihtaminen ammattikouluun myöhemmin on mahdollista. Mikäli ei ole tarpeeksi tietoa eri uravaihtoehdoista, löytyy internetistä kokemuksia ja uratarinoita runsaasti.
“Haluan opiskella alaa, jossa voin auttaa ihmisiä ja joka olisi muutenkin ihmisläheistä työtä”, kertoo sosionomiopiskelija Senja Oksanen, ylioppilas Karjaan lukiosta. Hänen haastattelunsa aloittaa Karjaan lukion alumnitarinat.
Senja Oksanen
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Olen kolmannen vuoden sosionomiopiskelija Savonlinnasta. Opiskelen Xamkissa, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
En ollut lukion aikana ollenkaan varma, mitä haluan tehdä koulun päätyttyä. Olin kuitenkin tietoinen siitä, että haluan opiskella alaa, jossa voin auttaa ihmisiä ja joka olisi muutenkin ihmisläheistä työtä. Sosionomi alana on todella laaja, mikä antaa opintojen aikana mahdollisuuden miettiä sitä, mikä olisi se oma juttu.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Lukioaika näin jälkikäteen mietittynä oli todella lyhyt. Päällimmäisenä nousee mieleen suuret työmäärät ja stressitaso koeviikkoja ja kirjoituksia ajatellen. Lukioaikana syntyi niin upeita muistoja kuin uusia kaverisuhteitakin. Kolmeen vuoteen sisältyi niin plussia kuin miinuksiakin, mutta en vaihtaisi niitä mistään hinnasta pois.
Karjaan Lukio on pieni, mutta tiivis lukio. Kyllähän suurimmiksi muistoiksi nousevat Makana-projekti, jonka ansiosta pääsimme matkustamaan Etelä-Afrikkaan, vanhojentanssit sekä penkkarit. Ylipäätään on kiva muisto jäänyt siitä, että kaikki tulivat kaikkien kanssa toimeen pienen lukion ansiosta. Kirjoitimme myös korona-aikana itsemme ylioppilaiksi, minkä takia kirjoituksia jouduttiin mm. aikaistamaan ja ylioppilasjuhlat siirtyivät elokuun loppuun. Osa, mukaan lukien minä, olimme tällöin jo muuttaneet opiskelujen perässä uusille paikkakunnille ja aloittaneet opinnot. Jouduimme palaamaan takaisin Karjaalle vielä viettämään ylioppilasjuhlia.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Älä ota turhaa stressiä kokeista. Aina ei tarvitse olla ”täydellinen” kaikessa. Myös huonompikin arvosana on ok. Painopiste on kuitenkin kirjoituksissa, eikä yksittäisissä arvosanoissa.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Jos säkin kamppailet sen kanssa, mitä tekisit peruskoulun jälkeen, lukiossa on vielä aikaa miettiä. Tuntuuko, että tykkäät opiskella ja jaksat käyttää energiaa kouluhommiin? Lukio on luontevin väylä myös korkeakouluihin ja yliopistoihin, jos sulla on tähtäimessä pyrkiä jatko-opiskelemaan. Pääset myös kokemaan kaikkea hauskaa kolmen vuoden aikana, että ei se vaan pelkkää pänttäämistä ole. Kannattaa siis harkita lukio-opintoja.
Karjaan lukion sivut siirretään pikkuhiljaa Raaseporin kaupungin sivujen alle. Jos et löydä etsimääsi tästä, käy vielä Karjaan lukion com-päätteisillä sivuilla. Siellä on yhä kaikki!
Uusi fi-päätteinen sivu valmistuu loppuvuonna 2022, ja siirrosta tiedotetaan erikseen.
Kiilan koulussa tarjoillaan maksuton aamupuuro arkiaamuisin ruokalassa klo 8.30-8.50.
Aamupuuron tarjoamista jatketaan, jotta kaikilla olisi mahdollisuus aloittaa koulupäivän oppiminen täydellä vatsalla. Puuron voi tulla syömään rauhallisesti ruokalaan ja sen jälkeen mennä vielä välitunnille ennen tuntien alkua. Aamupuuroa on Kiilassa tarjoiltu vuodesta 2020 alkaen.
Koulu alkaa jälleen tiistaina 16.8.2022. Kaikilla oppilailla on koulua klo 9-13. Opettajat hakevat kaikki oppilaat pihalta ja siitä se lukuvuosi sitten pyörähtää luokissa käyntiin.
Keskiviikkona 17.8. toimitaan jo lukujärjestyksen mukaan. Lukujärjestykset löytyvät wilmasta.
Kiilan koulussa on lauantaina 4.9.2021 koulupäivä. Koulupäivän pituus on kaikilla klo 9-13.
Eri luokka-asteilla luokissa on monenlaista toimintaa liittyen monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (MOK). Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa tarkastellaan oppiainerajat ylittäen todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Toiminnan tapa luokissa voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen.
Syyslauantait ovat olleet Kiilan koulun perinteinen päivä tavata huoltajia avoimien ovien tai markkinoiden merkeissä. Emme valitettavasti voi tänäkään vuonna järjestää Kiilan koulu ja koti yhdistyksen markkina- ja kahvilatoimintaa. Syyskuu on ollut valintana myös siksi, että valtakunnallista Kodin ja Koulun Päivää vietetään 24.9.2021. Kiilan koululle on tärkeää aktiivisesti vaalia kodin ja koulun välistä hyvää yhteistyötä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria, joka huomioi kaikki oppilaat sekä heidän perheensä.
Toiveissa onkin, että olosuhteiden muututtua voidaan järjestää avoimet ovet koululle.
Kiitos: Kiilan koulu ja koti -yhdistys Laina Aaltonen -säätiö Aktia-Säästöpankki-säätiö Nordea OP Raasepori Lions Club Varuboden Osla Raaseporin suomalainen seurakunta Pohjola Norden Kiila110 -rahasto HopLop
Wilman mobiilisovellusta käyttävien tulee vaihtaa myös siinä uuteen osoitteeseen alla olevien ohjeiden mukaan:
1. Avaa mobiilisovellus ja valitse Roolit 2. Poista olemassa oleva käyttäjänimet (paina Muokkaa ja poista) 3. Paina “+” ja valitse vaihtoehto “Valitse Wilma” 4. Etsi raseborg.inschool.fi listasta 5. Kirjaudu käyttäjätunnuksellasi 6. Jos olet unohtanut salasanasi, tämän voi palauttaa sivustolta raseborg.inschool.fi “Unohditko salasansi?” -linkin kautta. Voit palauttaa salasanasi sähköpostiosoitteesi avulla. Oppilaat ja opiskelijat pyytävät salasanan palautuksen koululta. 7. Jos salasanan vaihto ei onnistu tai jos muita ongelmia ilmenee Wilman käytössä, ystävällisesti ota yhteyttä koulun.
Kiilan koulun pihalle ilmestyi joululoman aikana uusia keinuja ja liukumäkileikkiteline vanhempaintoimikuntamme Kiilan koulu ja koti yhdistyksen avulla.
Kiitos oppilaille, huoltajille ja Kiilan koulu ja koti yhdistykselle sekä Karjaan Pohjan Säästöpankkisäätiölle.
Pihan uudistukset ovat lähtöisin erityisesti kaikkien lasten toiveista ja ideointi on tapahtunut kuudennen luokan ympäristötiedon rakennettu ympäristömme -kurssista.
Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja, Kiilan koulu ja koti-yhdistyksen puheenjohtaja ja rehtori odottamassa oppilaita paikalle.Viralliset avajaiset pihalla.
Näin se vain joulu tulla jolkottaa ja syyslukukausi on kohta pulkassa.
Joulujuhlapäivänä perjantaina 18.12. koulua on klo 9-13. Luokissa tehdään yhdessä sovittuja asioita, ehkä askarrellaan tai luetaan, ollaan ulkona ja niin edelleen. Joulupuuro tarjoillaan ruokailussa ja joulujuhlavideointi katsotaan etänä luokissa. Välitodistukset ja joulupussit annetaan myös matkaan mukaan.
Koulusta jaetaan tilauslomake, joka tulee palauttaa ennen kuvausta kouluun. Lomake tulisi olla selkeästi täytettynä ja allekirjoitettuna, jos kuvaukseen haluaa osallistua.
Koko koulun yleisurheilupäivä siirretään perjantaille 18.9. myrskyvaroituksen takia.
Yleisurheilupäivä järjestetään Karjaan yleisurheilukentällä. Lähtö ja paluu tapahtuu koululta. Lapset liikkuvat kentällä ryhmissä luokka-tasoittain. Päälle liikuntavarusteet ja juoma-astia tai juomapullo sekä liikkumisen riemua. Ruokailu on järjestetty kentälle, oma juoma-astia kuitenkin tarvitaan.
Kiilan koulun kirjaston kokoelma on mukana kaupungin kirjaston järjestelmässä. Koulun kirjastosta lainataan siis kirjastokortilla.
Kirjastoauto pysähtyy Kiilan koulun portin pielessä torstaisin ja silloin voi käydä oppitunnin aikana hakemassa mieleistä luettavaa. Näihinkin lainauksiin tarvitaan kirjastokorttia. Se kannattaa nyt pakata reppuun mukaan, sillä Karjaan kirjaston lasten kirjallisuudenosasto on toistaiseksi suljettu. Jos korttia ei vielä ole, hakemuksen voi täyttää esimerkiksi Tammisaaren kirjastossa.
”Karjaan kirjasto avataan tiistaina 1.9. klo 10 osoitteessa Nils Grabbenkatu 5, Grabbegården-nimisessä kiinteistössä. Aukioloajat muuttuvat tilapäisesti seuraavasti: maanantai 10-18 , tiistai–perjantai 10–17, lauantai kiinni. Kirjastolla ei ole lastenkirjallisuutta Grabbegårdenissa (hyvin pieni valikoima löytyy) Varata voi toki ihan niinkuin ennen ja saada kirjat Grabbegårdeniin!”
Kirjastoauto pysähtyy Kiilan koululla klo 9.35-10.05 seuraavina torstaipäivinä:
