Onko kotikaupunkisi vetovoimainen? Entä onko se imagoltaan vireä, turvallinen tai omaleimainen?
Seutukaupungit, 57 seutukaupungista koostuva verkosto, toteuttavat yhdessä vetovoimatutkimuksen, jolla selvitetään seutukaupunkien tunnettuutta ja niihin liittyviä mielikuvia. Seutukaupungit ovat oman talous- ja palvelualueensa keskuksia tai keskuspareja. Kyselytutkimus toteutetaan tammi-helmikuussa.
Oheisen linkin kautta voit arvioida oman kotikaupunkisi vetovoimaisuutta ja imagoa sekä myös naapuriseutukaupunkeja. Lomakkeen täyttämiseen kuluu noin 5 minuuttia.
Tutkimuksen avulla autetaan seutukaupunkeja kehittämään niiden tunnettuutta ja vetovoimaa – ja sitä kautta elinvoimaa. Tutkimuksen sisältö noudattaa pitkälti aiempaa vetovoimatutkimusta, mutta lisäksi mukana on kysymyksiä, joilla kartoitetaan vastaajien näkemyksiä pandemia-ajan vaikutuksista seutukaupunkien houkuttelevuuteen mahdollisina asuinpaikkoina.
Seutukaupunkien vetovoimatutkimus tehtiin viimeksi keväällä 2019, ja nyt alkava tutkimus on seurantaa aiemmalle. Tutkimus on tilattu seutukaupunkiverkoston puitteissa ja sen toteuttaa Innolink.
Lisätietoja antaa:
Kyselyyn liittyvät tekniset kysymykset: tutkimusvastaava Ville Ottela, Innolink, puh. 010 633 0200
Raaseporin kaupunki on teettänyt tutkimuksen selvittääkseen asukkaiden tunteita Raaseporia ja sen eri kaupunginosia kohtaan. Tutkimus on ainutlaatuinen ja yksi kahdesta isommasta kaupungin brändiprojektissa toteutetusta tutkimuksesta, joiden tarkoituksena on kartoittaa Raaseporin brändin tilannekuvaa. Brändiprojekti on kaupungin strateginen panostus tunnettuuden lisäämiseksi. Tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään myös kaupungin strategiatyössä ja muussa kehitystyössä.
Enemmistö tuntee positiivisia tunteita Raaseporia kohtaan
Empatiatutkimuksen mukaan enemmistö eli 60 % raaseporilaisista tuntee positiivisia tunteita Raaseporia kohtaan. Jos tuloksia vertaa muihin samankokoisiin kaupunkeihin Suomessa, negatiivisia tunteita on Raaseporissa hieman enemmän. Raaseporilaiset tuntevat Raaseporia kohtaan pääosin pettymystä (28%), tyytyväisyyttä (18%) ja mielihyvää (12%).
Tutkimuksessa vastausvaihtoehtoina oli 10 positiivista ja 10 negatiivista tunnetta sekä ei tunnetta -vaihtoehto.
– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kokemus Raaseporista jakaa kaupunkilaisia. Taustalla ovat muun muassa kuntaliitokset ja kaksikielisyys. Pettymys kertoo odotuksista, jotka eivät ole täyttyneet. Tyytyväisyys puolestaan kuvaa tarpeiden riittävää täyttymistä, NayaDaya Oy:n toimitusjohtaja Timo Järvinen sanoo.
Sisäinen ylpeys ruokkii ihailua ulkopaikkakuntalaisten keskuudessa
Tutkimuksessa vertailtiin Raaseporia sen suurimpiin yhdeksään kaupunginosabrändiin. Tuloksissa nähdään, että asukkaat tuntevat yllättävänkin paljon positiivisia tunteita omia kotikontuja kohtaan. Esimerkiksi Fiskars herättää ylpeyttä sekä fiskarilaisten, että kaikkien raaseporilaisten keskuudessa. Ulkopaikkakuntalaiset taas tuntevat Fiskarsia kohtaa ihailua ja kiinnostusta.
– Asukkaat tuntevat voimakkaita positiivisia tunteita omia kaupunginosia kohtaan, jotka ovat myös vahvoja brändejä. Tämä on voimavara koko alueelle, toteaa Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist.
Raaseporilaisten positiiviset ja negatiiviset tunteet Raaseporia ja kaupunginosia kohtaan.
Tuloksissa on myös havaittavissa yksittäisiä poikkeuksia. Raaseporilaiset tuntevat pääasiassa myötätuntoa Pohjaa kohtaan. Pohjalaiset itse tuntevat kuitenkin pääosin ylpeyttä, tyytyväisyyttä ja rakkautta.
– Myötätunto kertoo tyypillisesti toisten ahdingosta. Myötätuntoiset ihmiset ovat myötätunnon kohteen puolella ja haluavat auttaa. Myötätunto on tunteena positiivinen ja osallistava – kaiken kaikkiaan kokoava, yhteiskunnallinen voima, Timo Järvinen korostaa.
Monet ovat positiivisia, mutta passiivisia
Tutkimuksessa on analysoitu matriisin avulla, minkälaiseen käyttäytymiseen ihmisten kokemat tunteet johtavat. Tutkimuksen mukaan raaseporilaisista 29 % on positiivisia ja sitoutuvia. Voidaan olettaa, että tämä ryhmä jakaa ja kertoo Raaseporista positiivisessa hengessä. 31 % raaseporilaisista on positiivisia, mutta passiivisia ja 38 % negatiivisia ja lamaantuvia. Koko Suomeen verrattuna tämä ryhmä on Raaseporissa keskimääräistä suurempi. Viimeinen ja pienin ryhmä on negatiivisesti sitoutuvat vastustajat, joita Raaseporissa on vain 2 %. Tämä ryhmä voi käyttäytyä jopa hyökkäävästi sosiaalisessa mediassa.
– Sosiaalinen media voi usein antaa meille vääristyneen kuvan todellisuudesta. Voi helposti luulla, että siellä jaetut mielipiteet edustavat enemmistöä ja heijastavat yleistä totuutta. On kiinnostava huomata, että itse asiassa vastustajia on yllättävän vähän, pohtii Raaseporin kehityspäällikkö Jennifer Gammals. Muihin samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna Raaseporissa on jopa vähemmän vastustajia.
Vakiintuneet teoriat tutkimuksen taustalla
Empatiatutkimuksen malli perustuu Geneven yliopiston tutkimukseen ja tutkimusmetodiin (Geneva Emotion Wheel). Vastausvaihtoehtoina on kymmenen negatiivista ja kymmenen positiivista tunnetta sekä ei tunnetta -vaihtoehto. Tutkimukseen vastasi 717 henkilöä, josta 620 asuvat Raaseporissa ja 97 olivat ulkopaikkakuntalaisia. Tutkimuksessa hyödynnettiin empatia-analytiikkaa, joka perustuu tieteelliseen tunneteoriaan, -tutkimukseen ja -algoritmiin. Koska ulkopaikkakuntalaisia vastauksia oli vähän, tämän osan tulokset voi nähdä vain alustavina viitteinä. Tutkimus toteutettiin kyselyllä maaliskuussa 2021 empatia-analytiikkayhtiö NayaDayan toimesta.
Tutkimuksen raportti
Oheisessa raportissa löydät lisää tutkimustuloksia.
Raaseporin uusi markkinointisuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa tammikuussa 2021. Markkinointisuunnitelma selkeyttää kaupungin markkinointiorganisaatiota, vastuunjakoa ja esittelee markkinoinnin strateegiset painopisteet tuleville vuosille. Markkinointisuunnitelmaan liitetään Tone of voice – käsikirja, joka syntyy kaupungin brändiprojektin lopputuotteena. Käsikirja valmistuu syksyn 2021 aikana. Lue lisää kaupungin brändityöstä brändisivustolla.
Keväällä tutkimme mitä tunteita Raasepori ja sen eri kaupunginosat herättävät. Nyt jatkamme tutkimalla Raaseporin brändiä yksityiskohtaisemmin asukkaiden näkökulmasta. Auta meitä hahmottamaan Raaseporin brändiä vastaamalla kyselyyn.
Tutkimus tehdään Taloustutkimuksen toimesta sekä puhelinhaastattaluiden, että kyselyn avulla. Tutkimus on osa Raaseporin kaupungin brändityötä. Voit seurata projektia, sekä lukea tähänastisista havainnoista brändisivustoltamme.
Kysymme ihmisten tunteita Raaseporia ja sen alueita kohtaan yhteistyössä empatia-analytiikkayhtiö NayaDaya Oy:n kanssa. Tunteiden kautta voimme ymmärtää kuntalaisten ja muualla asuvien erilaisia kokemuksia Raaseporista.
Osallistumalla anonyymiin kyselyyn saat äänesi kuuluviin aivan uudella tavalla!
Kysely on avoinna 23.3.2021 asti. Kiitos osallistumisestasi!
Vinkki! Jaa kyselyn linkkiä mielellään perheellesi ja tutuillesi. Voit myös auttaa esim. vanhempiasi tai lapsia täyttämään kyselyn. Mitä enemmän vastauksia, sen tarkempi tulos. Linkki: https://link.webropol.com/s/raasepori
Vuoden 2017 marraskuussa tehtiin Muuttajatutkimus Raaseporin kaupunkiin viime vuosina muuttaneiden asukkaiden kokemuksista. Kohderyhmän muodostivat Raaseporiin viimeisen kolmen vuoden aikana muuttaneet henkilöt. Muuttajatutkimusta käytetään kaupungin brändityön yhtenä taustamateriaalina. Voit lukea joko raportin kokonaisuudessaan tai poimia rusinat pullasta tästä alla olevasta koosteesta.
Raaseporiin muutetaan Helsinginstä, Espoosta ja Lohjalta
Raaseporin muuttajatutkimus (2017) perustuu 300 vastaukseen. Vastaajista oli yhtä paljon naisia ja miehiä, heidän ikänsä rajautui 25-45 vuoteen ja vastaajista suurin osa asui Raaseporin Karjaalla, Tammisaaressa sekä Tenholassa. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat suurimmilta osin joko työssäkäyviä tai eläkeläisiä. Eniten uusia asukkaita muutti Helsingistä, Espoosta ja Lohjalta ja puolella vastaajista oli työ- tai opiskelupaikka Raaseporissa.
Mitä mielikuvia muuttajilla oli Raaseporista?
Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin kertomaan spontaaneja mielikuvia, joita heillä oli Raaseporista asuinpaikkana ennen muuttoa ja vastaukset olivat seuraavanlaisia: viihtyisä, idyllinen, rauhallinen, luonto, kaunis, hiljainen. Suurimmalla osalla vastanneista oli säilynyt samanlainen mielikuva Raaseporista muuton jälkeen, mutta iso osa kertoi mielikuvien muuttuneen positiivisesti. He kertoivat myös ajatuksistaan muuton jälkeen: Luonto ihastutti, viihtyisä kaupunki, heikot kulkuyhteydet, huono asuntotilanne.
Suurin osa muuttajista tuntee Raaseporin jo ennestään
Kysyimme asukkailta mikäli he tunsivat Raaseporin ennen muuttoa ja mistä lähteistä he saivat tietoa. Eniten vastanneista kertoi tunteneensa kaupungin erittäin hyvin tai melko hyvin ja syinä tähän heillä oli kesämökkeily, aikasempi vierailu tai entinen kotikaupunki. Raaseporin kaupungin omat kotisivut toimivat suosituimpana lähteenä, mutta tietoa saatiin myös ystäviltä, sukulaisilta ja tuttavilta sekä muualta internetistä.
Mikä Raaseporissa yllätti?
Tutkimukseen osallistuneet kertoivat asioista, jotka yllättivät heidät positiivisesti Raaseporin kaupungissa ja joiden suhteen heillä oli suuremmat odotukset. Ihmisten avoimuus, luonto ja turvallisuus sekä terveydenhuoltopalvelut nousivat esille vahvasti. Asukkaat odottivatparempaa julkista liikennettä ja olivat yllättyneitä oman auton tarpeesta. He toivoivat myös useampia erikoisliikkeitä ja palveluitaRaaseporiin.
Tutkimuksen avulla saimme selville seuraavia asioita. Raaseporin kaupungin suosittelun tulos oli erinomainen. Vastaajista 89 % ei miettinyt muita vaihtoehtoja kuin Raaseporia muuttaessaan. Harkitut vaihtoehdot sijaitsivat lähinnä Etelä-Suomessa. Raaseporiin muuttaneita on vetänyt puoleensa myös paikan luonnonläheisyys sekä sen sijainti lähellä pääkaupunkiseutua.
