Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue teki syksyllä 2024 kyselyn hyvinvointialueelle kuuluvien kuntien päihdetilanteesta. Kyselyssä tutkittiin yli 13-vuotiaiden asukkaiden mielipiteitä päihdetilanteesta heidän asuinalueellaan. Vastaukset kerättiin erikseen nuorilta (13–17-vuotiaat) ja aikuisilta (18 vuotta täyttäneet). Raaseporissa kyselyyn osallistui 77 nuorta ja 171 aikuista, mikä tarkoittaa, että vastausprosentti oli melko alhainen. Kyselyn tuloksia ei siten voida pitää edustavina Raaseporin osalta kokonaisuudessaan, mutta vastaukset voivat silti tarjota arvokasta tietoa kaupungin ehkäisevään päihdetyöhön.
Raaseporissa 40–50 % sekä nuorista että aikuisista vastaajista kokee, että heidän asuinalueillaan käytetään yleisesti liikaa alkoholia ja erilaisia nikotiinituotteita. Aikuisten keskuudessa suunnilleen yhtä suuri osuus kokee, että käytetään liikaa muita huumeita, kun taas nuorten keskuudessa tämä osuus on hieman pienempi. Yli puolet vastaajista on viimeisen vuoden aikana nähnyt tilanteita, joissa alaikäiset ovat käyttäneet alkoholia tai nikotiinituotteita julkisilla paikoilla. Jotkut ovat myös viimeisen vuoden aikana nähneet tilanteita, joissa alaikäisille on välitetty alkoholia ja nikotiinituotteita. Useat sekä nuoret että aikuiset Raaseporissa katsovat, että päihtyneiden henkilöiden käyttäytyminen julkisilla paikoilla voi tuntua uhkaavalta ja heikentää turvallisuuden tunnetta.
Päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Raaseporin nuoret pitävät tärkeänä lisätä tietoa ja tiedotusta päihteiden käytön riskeistä, tehdä päihteistä vähemmän saatavilla olevia ja tarjota hyviä mahdollisuuksia järkevään vapaa-ajanviettoon. Myös aikuiset korostavat muun muassa hyvien harrastusmahdollisuuksien tärkeyttä, eri kohderyhmille suunnattua tiedotusta, ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista sekä useampia turvallisia aikuisia nuorten lähellä. Sekä nuoret että aikuiset katsovat, että he voivat itse toimia hyvänä esimerkkinä olemalla käyttämättä päihteitä ja kannustamalla läheisiään tekemään samoin. On myös tärkeää, että kaikki tietävät, mihin voi kääntyä, jos tarvitsee apua päihdeongelmissa, ja että apua todella saa, kun sitä tarvitsee.
Raaseporin kaupunki ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue selvittävät yhteistyössä miten päihteet näkyvät omalla asuinalueellasi. Kyselyn avulla saadaan tietoa eri asuinalueilla koetuista päihdehaitoista, alaikäisten päihteiden käytöstä ja asukkaiden turvallisuuden tunteista. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Länsi-Uudenmaan kuntien ehkäisevässä päihdetyössä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut kaksi erillistä kyselylomaketta. Toinen kysely on suunnattu yli 13–17 -vuotiaille ja toinen kysely on 18 vuotta täyttäneille. Kysely on saatavilla myös paperilomakkeena Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kirjastoissa.
Kysely on käynnissä 23.9-13.10.2024 välisen ajan ja se on suunnattu kaikille yli 13-vuotiaille. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja luottamuksellisesti suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Tulokset julkaistaan kaupungin ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen verkkosivuilla marraskuussa 2024.
Netin perusteet, s-postiohjelman käyttö, asiointi eri tahojen verkkosivuilla, ostokset, turvallisuus yms. Ensimmäisellä kerralla jaetaan henkilökohtaiset neuvonta-ajat. Kurssi on ilmainen maahanmuuttajille.
Asiakkaat hoidetaan syyskuun alusta alkaen Karjaan terveysasemalla.
Karjaan terveysasema palvelee osoitteessa Bulevardi 21, 10300 Karjaa. Puhelinnumero on 09 47636 410. Soita terveysasemalle kiireettömissä asioissa arkisin maanantaista perjantaihin klo 8-15.30. Kiireellisissä asioissa linjamme on avoinna ma-pe klo 8-16. Hyvinvoitialueella on käytössä on takaisinsoittopalvelu.
Hammashoitolan ja neuvolan toiminta Pohjassa jatkuu normaalisti.
Näytteenoton lähipalvelu jatkuu Pohjassa
HUS-diagnostiikkakeskuksen näytteenoton lähipalvelu jatkuu Pohjassa syyskuusta eteenpäin. Näytteitä otetaan ajanvarauksella tiistaisin klo 8-12. Ohjeet ajanvaraukseen sekä lisätietoa näytteenotosta ja tutkimuksiin valmistautumisesta löydät HUSin sivuilta(ulkoinen linkki).
“Suomikerho” on keskustelukerho kaikille aikuisille maahanmuuttajille, jotka haluavat harjoitella ja kehittää suomen kielen taitoa ja saada uusia ystäviä. Ryhmä kokoontuu joka tiistai klo 17:30-19:00 Agorassa, Keskuskatu 59, Karjaa. Yhteyshenkilö Anneka Pitkänen 0503259792
Tammisaaren Kielikahvila on rento paikka harjoitella suomen kielen puhumista. Kaikki maahanmuuttajat ovat tervetulleita mukaan. Etsimme myös Suomessa syntyneitä henkilöitä, joilla on vahvaa suomen kielen taitoa, toimimaan keskustelukumppanina. Tapaamme joka torstai klo. 18-20, Betesdan tiloissa, Pitkäkatu 19, Tammisaari. Yhteyshenkilö Olena Dniprovska.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjestää asukasillan, jossa esitellään hyvinvointialueen palvelujen verkoston esitysluonnos. Esitysluonnokseen voi tutustua etukäteen hyvinvointialueen verkkosivuille (ulkoinen linkki).
Asukasilta järjestetään maanantaina 22. huhtikuuta 2024 klo 18 ent. sairaanhoito-oppilaitoksessa, Raaseporintie 5, Tammisaari.
Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30, ei ennakkoilmoittautumista.
Punaisen Ristin Rasisminvastaisella viikolla tapaamme kolme raaseporilaista, jotka ovat tulleet tänne pakolaisina. Kaupunginjohtaja Petra Theman ja kotouttamispalveluiden päällikkö Karin Ljung-Hägert keskustelevat Francoise Uwingeneyen, Musawar Shahzadin ja Souman Ahmadin kanssa heidän kokemuksistaan ja elämästään Raaseporissa. Rataskuvaketta klikkaamalla voit valita videon tekstityskielen. Video on tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi.
Maahanmuuttajapalvelut on osa kaupungin elinkeinoelämä- ja työllistämisyksikköä ja vastaa Raaseporin ja Hangon kotouttamistyön koordinoinnista. Yksikkö on tärkeä linkki maahanmuuttajien ja suomalaisen yhteiskunnan välillä. Karjaalla Elina Kurjenkadulla työskentelee tiivis kuuden hengen tiimi, johon kuuluu maahanmuuttajakoordinaattori, neljä maahanmuuttajaohjaajaa ja sairaanhoitaja. Avoimella ja kannustavalla lähestymistavalla he auttavat maahanmuuttajia luomaan sujuvan siirtymisen uuteen elämään Raaseporissa ja Hangossa.
Raaseporin kaupunki toimii lainsäädännön mukaisesti kotoutumisen edistämiseksi: “Kotoutumisen edistämiseksi ja sektorien välisen yhteistyön vahvistamiseksi kunnan tai useamman kunnan tulee yhdessä laatia yhdentymisen edistämisohjelma, jonka kunkin kunnan valtuusto hyväksyy ja joka tarkistetaan vähintään neljän vuoden välein. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja rahoitussuunnitelmaa laadittaessa.”
Ensimmäinen Läntisen Uudenmaan integraatio-ohjelma laadittiin vuonna 1996 ja koski Hankoa, Tammisaarta, Karjaa, Pohjaa ja Inkoota. Uusin integraatio-ohjelma oli voimassa vuosina 2019–2023. Ohjelmaa päivitetään parhaillaan kaudelle 2024–2026, ennen kotouttamislain tulevaa uudistusta, joka tulee voimaan 1.1.2025. Tämä heijastaa kaupungin sitoutumista integraatiotyön kärjessä pysymiseen ja muuttuvien tarpeisiin vastaamiseen.
Raaseporiin voi tulla maahanmuuttajana eri tavoin. Monet tulevat avioliiton ja perheiden kautta, jotka ovat jo integroituneet tänne, kun taas toiset tulevat turvapaikanhakijoina. Raaseporilla on suhteellisen pitkä historia kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ja yhteiskuntaan integroimisesta. Vuodesta 1990 lähtien, jolloin ensimmäinen ryhmä saapui silloiseen Karjaan kaupunkiin, Raasepori on vastaanottanut ja integroinut noin 480 ihmistä eri puolilta maailmaa. Raasepori on siis pisimpään yhtäjaksoisesti kiintiöpakolaisia vastaanottanut kunta Suomessa.
– Ensimmäiset kiintiöpakolaiset olivat 33 hengen ryhmä, joka pakeni sotaa ja vainoa Irakin kurdiosasta. Olemme vuosien varrella vastaanottaneet Kosovon albaaneja, pakolaisia Myanmarista (Burmasta), irakilaisia, syyrialaisia, ihmisiä Pakistanista, Ruandasta, Eritreasta ja Sudanista, Raaseporin kaupungin maahanmuuttajakoordinaattori Karin Ljung-Hägert kertoo.
Nykyisen kiintiöpakolaisten vastaanottoa koordinoivan ELY-keskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Raaseporin kaupungin tulee ottaa vastaan noin 25 kiintiöpakolaista joka kolmas vuosi. Sopimus solmittiin vuonna 2014, jolloin kaupunki vastaanotti 25 hengen ryhmän Syyriasta. Koronapandemian vuoksi kiintiöpakolaisten vastaanotto viivästyi ja vaikeutui vuonna 2020. Viimeinen kiintiöpakolainen saapui siten vasta keväällä 2023, samana vuonna, kun kaupunki valmistautuu ottamaan vastaan seuraavaa pakolaiskiintiötä.
– Viime kerralla saapui 26 henkilöä muun muassa Sudanista ja Eritreasta. Tänä syksynä otamme vastaanryhmän samoista lähtömaista kuin viimeksikin. Ruandan pakolaisleiriltä saapuu näinä päivinä 19 henkilöä, ja valmistelut heidän vastaanottamiseksi ovat loppuvaiheessa, Ljung-Hägert toteaa.
Kuvassa vasemmalta oikealle: Camilla Wallén, Laura Malin, Fehmi Bushi ja Karin Ljung-Hägert. Tiimiin kuuluu myös sairaanhoitaja Mirja Koponen (LUVN:in kautta) ja Tiina Kinnunen (kuntakokeilu).
Vaihtelevia integraatiopalveluita
Maahanmuuttajaohjaajat ovat keskeisessä roolissa pakolaisten ja maahanmuuttajien ensimmäisenä kontaktina Raaseporissa ja Hangossa. He tarjoavat tukea muun muassa yhteydenpidossa viranomaisiin, avustavat oleskelulupa-asioissa sekä neuvovat ja ohjaavat elämää ja asumista Suomessa koskevissa asioissa. Maahanmuuttopalveluihin voi ottaa yhteyttä oleskeluluvan tyypistä tai Suomessa oleskelun pituudesta riippumatta.
Maahanmuuttajien kotouttamispalvelujen tarpeet vaihtelevat. Kiintiöpakolaisena suoraan Raaseporiin saapuva tarvitsee yleensä kattavampia tuki- ja kotoutumispalveluita verrattuna henkilöön, joka on saapunut Suomeen työvoimaperäisen maahanmuuton kautta tai turvapaikanhakijana. Perhesiteiden perusteella oleskeluluvan saaneet henkilöt tarvitsevat ensisijaisesti ohjausta ja tietoa erilaisten kuntien ja valtion palvelujen käytössä. Tuen tarve arvioidaan aina yksilöllisesti ja se voi vaihdella kotoutumiskauden aikana ja kotoutumiskauden päätyttyä. Kaikille maahanmuuttajille on yhteistä se, että kotoutumiskauden alussa heille tulee tarjota mahdollisuus opiskella suomea tai ruotsia ja tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Matalan kynnyksen palvelut ja yhteistyön voimin
Maahanmuuttajapalvelut pyrkivät tarjoamaan palvelujaan matalalla kynnyksellä. Tiistaisin on ns. drop-in-vastaanotto, jolloin palvelupisteeseen voi tulla asioimaan ilman ajanvarausta. Muina aikoina vierailut tehdään pääsääntöisesti ajanvarauksella, joko saapumalla palvelupisteeseen ja pyytämällä aika tai ottamalla yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse.
Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat aina mahdollisuuden tulkkaamiseen, joko paikallisen tai välittömän puhelintulkkauksen kautta. Puhelintulkkaus on halvempaa ja helpommin järjestettävissä, varsinkin jos tulkilla on pitkä matka Hankoon tai Raaseporiin. Muissa tilanteissa, joissa esimerkiksi useat ihmiset tai lapset tarvitsevat tulkkausapua, suositaan yleensä läsnä olevaa tulkkia.
Integraatiokoulutuksessa opiskelet yhtä äidinkielistä ja tutustut suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaiseen työelämään. Paikan tällaiselle kurssille saa kuntien työharjoittelujen henkilöstön kanssa laadittavan kotoutumissuunnitelman päätöksillä. Kurssit voivat olla joko työvoimapoliittisia tai Lärkkullassa järjestettäviä vapaaehtoisopintoja. Niille, joilla ei ole latinalaisten aakkosten luku- ja kirjoitustaitoa, järjestetään suomen kielen LUKI-koulutusta Raaseporin kaupungin kulttuuriopistossa. Maahanmuuttajilla on mahdollisuus valita suomen tai ruotsin opiskelun välillä mieltymystensä ja aikaisempien kielenyhteyksiensä mukaan. Suurin osa maahanmuuttajista valitsee kotoutumisen suomeksi, koska se tarkoittaa esimerkiksi parempia koulutusmahdollisuuksia. Jos valitsee ruotsin, on yleensä jo jonkinlainen yhteys kieleen, kuten perhe, tuttavat tai tukihenkilöt.
Agora Raasepori edistää integraatiota
Agora Raasepori -yhdistyksen toiminnan sydän on kokoustila Agora osoitteessa Keskuskatu 59 Karjaalla. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kotoutumista ja lisätä eri toimintamuotoihin osallistuvien psykososiaalista hyvinvointia. Vakiintuneena kohtaamispaikkana Agora toimii olohuoneena, joka helpottaa pakolaisten ja maahanmuuttajien kanssakäymistä paikallisväestön kanssa ja edistää yhteenkuuluvuutta heidän uudessa elinympäristössään.
Keväästä 2019 lähtien Agora on pyörittänyt Suomikerhoa, joka kerran viikossa avaa ovensa pakolaisille, maahanmuuttajille ja maahanmuuttajataustaisille auttaakseen heitä oppimaan uuden kotimaansa kieltä.
– Yksi Agora Raaseporin aktiivisimmista ryhmistä on Suomikerho, joka toimii kohtauspaikkana ja kotouttaa tulokkaat uuteen kotipaikkakuntaan ja tuo yhteen uussuomalaiset ja paikalliset asukkaat. Samalla vapaaehtoiset tukevat heitä suomen kielen oppimisessa. Se tapahtuu esimerkiksi keskustelujen ja läksyissä avustamisen kautta, Raaseporin maahanmuuttajaohjaaja Laura Malin kertoo.
Maahanmuuttajaohjaaja Laura Malin Agora Raasepori –järjestön tiloissa.
Kielikoulutuksen lisäksi tiistaikokouksissa Suomikerho on järjestänyt myös kesäretkiä, järjestänyt kokkauskursseja talvella 2023 ja liikuntaryhmän syksyllä 2023. Suomikerho on osoittanut olevansa tärkeä yhteisö maahanmuuttajille, ei vain ryhmän tarjoaman kielellisen tuen, mutta myös sosiaalisen kontekstin ja luotujen kontaktien vuoksi. Anneka Pitkänen toimii Suomikerhon yhteyshenkilönä.
Tammisaaressa on alkanut Ukrainan sotaa paenneiden ihmisten aloitteesta keskustelukahvila maahanmuuttajille, jotka haluavat harjoitella suomen kieltä. Sekä Karjaan että Tammisaaren ryhmä on avoin uusille osallistujille, niin suomalaiset kuin maahanmuuttajataustaiset ovat tervetulleita kokouksiin.
Agoran vuokrahuoneisto on maksuttomasti kolmannen sektorin samanhenkisten yhdistysten ja ryhmien käytettävissä niiden järjestäessä kokouksia ja tapaamisia. Siellä järjestetään monia erilaisia aktiviteetteja Punaisen Ristin kansainvälisestä kahvilasta URA-yhdistyksen lapsiystävällisiin perhetapaamisiin, muutamia mainitaksemme.
Agora-kerhotalon toiminnan taustalla on kaksivuotinen EU:n tukema hanke nimeltä Resurssipankki, joka päättyi vuonna 2020. Tavoitteena oli tukea maahanmuuttajien kotoutumista ja parantaa yhteistyötä kolmannen sektorin ja Raaseporin, Lohjan, Vihdin ja Karkkilan välillä. EU-hankkeen päätyttyä toiminnot jatkuivat ja kattojärjestön ja juridisen roolin otti RATA ry. Kokoustilan käytön kasvaessa ja eri toimijoiden lisääntyessä oli aika perustaa oma yhdistys, Agora Raasepori ry,joka rekisteröitiin lokakuussa 2023. Yhdistys tekee läheistä yhteistyötä Raaseporin maahanmuuttajapalveluiden kanssa ja toiminnan mahdollistavat Svenska kulturfondenin, Sophie von Julinin säätiön, Karjaa-Pohjan säästöpankkisäätiön ja Raaseporin kaupungin tuki.
Kokonaisvastuu tapahtumapaikasta on yhdistyksellä, mutta varaukset hoitaa Raaseporin maahanmuuttopalvelut. Tietoa Agoran toiminnasta löytyy Facebook-sivulta Järjestötila – Föreningshuset Agora.
Yhteistyö vapaaehtoisten kanssa avain onnistuneeseen kotouttamiseen
Tärkeä osa kotouttamistyötä on ystävinä tai ystäväperheinä toimivien vapaaehtoisten osallistuminen. Maahanmuuttajapalvelut järjestävät myös koulutusta vapaaehtoisille, jotka voivat toimia ystävinä, pakolaisten tukihenkilönä. Viimeinen kurssi järjestettiin keväällä 2023 ja uusilla “ystävillä” on nyt mahdollisuus tutustua ryhmään, joka saapuu tänä syksynä Raaseporiin.
– Uusia ystäväperheitä tarvitaan aina. Ystävänä toimit yhteyshenkilönä uuteen asuinpaikkaan ja uuteen kulttuuriin. Voit esimerkiksi ottaa maahanmuuttajan mukaan harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan, kehottaa maahanmuuttajaohjaaja Laura Malin.
Kolmannen sektorin yhdistyksillä ja järjestöillä on keskeinen rooli maahanmuuttajien yhteisöllisyyden luomisessa. Raaseporissa ja Hangossa mm. Emmaus, Punainen Risti, RHL, Lions, evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat Tammisaaressa, Tenholassa ja Karjaa-Pohjassa, Folkhälsan, Martta ry ja eri yhdistykset ovat tärkeässä roolissa integroitumisen ja sopeutumisen edistämisessä. Erilaisten toimintojen ja tapahtumien kautta luodaan mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin ja suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämiseen. Liikuntayhdistysten kautta maahanmuuttajataustaiset voivat tutustua Raaseporin ja Hangon vapaa-ajan aktiviteetteihin.
Raaseporin kaupunki pyrkii olemaan aktiivinen osa yhteiskuntaa, jossa monimuotoisuus nähdään voimavarana. Kaupungin organisaatiouudistuksen myötä Maahanmuuttajapalveluiden nimi vaihtuu vuodenvaihteessa Kotouttamispalveluiksi. Kotoutumisohjelman, vapaaehtoisten tuen ja eri toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta kaupunki pyrkii olemaan osallistava ja kannustava paikka, jossa monimuotoisuus nähdään voimavarana ja jossa maahanmuuttajat ja pakolaiset voivat tuntea itsensä tervetulleiksi.
Fakta
Raaseporissa on yhteensä noin 1 645 maahanmuuttajataustaista, eli muualla kuin Suomessa syntynyttä henkilöä. Näitä ihmisiä on noin 6 prosenttia Raaseporin väestöstä.
Raaseporin suurimmat kieliryhmät äidinkielten jälkeen ovat viro (213 henkilöä), venäjä (204), arabia (153), englanti (114), kurdi (113), thai (70), ukraina (51) ja albania. (47).
Maahanmuuttajapalvelut koskee Raaseporin ja Hangon asukkaita. Hangon kaupunki ostaa palvelut Raaseporilta.
Raaseporin kaupungissa on ollut maahanmuuttajaneuvosto vuoden 2017 lopusta lähtien. Valtuusto nimitetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja siinä on seitsemän jäsentä. Maahanmuuttajakoordinaattori toimii valtuuston sihteerinä ja ehdottaa jäseniä maahanmuuttajaneuvostoon. Neuvoston tehtävänä on toimia asiantuntijana monikulttuurisissa kysymyksissä, edistää eri kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja osallistua aktiivisesti ennakkoluulojen, syrjinnän ja rasismin ehkäisemiseen.
Kotouttamisohjelma on päivitetty kaudelle 2024–2026 ja Maahanmuuttajapalveluiden nimi muutetaan Kotouttamispalveluiksi kaupungin organisaatiomuutoksen yhteydessä. Maahanmuutossa ja kotouttamisessa on myös kyse elinvoimaisuudesta, jota kunnat tarvitsevat. Kotouttamislaki muuttuu, mikä vaikuttaa toimintaan vuonna 2025.
Terminologia
Maahanmuuttaja – henkilö, joka muuttaa toiseen maahan.
Pakolainen – Vainoa pakeneva henkilö. Pakolaisstatus myönnetään henkilölle, joka saa turvapaikan jossakin valtiossa tai jota UNHCR:n mukaan pidetään pakolaisena. Ulkomaalainen, joka pelkää perustellusti vainoa alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa tai tiettyyn yhteiskuntaryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteensä vuoksi.
Kiintiöpakolainen – henkilö, jonka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR katsoo pakolaiseksi ja jolle on myönnetty oleskelulupa valtion budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön rajoissa. Suomen pakolaiskiintiö on viime vuosina ollut 750–1 050 henkilöä. Hallitus on päättänyt 500 henkilön pakolaiskiintiöstä vuodelle 2024.
Turvapaikanhakija – henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraassa valtiossa. Tällaisella henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa. Turvapaikanhakija saa pakolaisstatuksen, jos hänelle myönnetään turvapaikka.
Integraatio – maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteinen kehittäminen, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot sekä tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan. (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 3 §)
Kausirokotuksia annetaan marraskuusta alkaen. Talvella 2023-2024 kausirokotukset kattavat kausi-influenssarokotuksen ja koronarokotuksen tehosteannoksen. Samalla sinun on mahdollista saada pneumokokkirokotus, mikäli kuulut sen kohderyhmään. Sinun ei tarvitse varata kolmea eri rokotusaikaa, vaan yksi ajanvaraus riittää.
Tammisaaren terveyskeskuksen tietokoneet vaihdetaan 10.-11.5.2023 hyvinvointialueen koneiksi. Pyydämme, että ottaisitte yhteyttä terveyskeskukseen ei-kiireellisissä asioissa vasta seuraavalla viikolla.
Minkälaisia palveluja tulevaisuuden Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjestää?
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella suunnitellaan nyt tulevaisuuden hyvinvointialuetta – millä periaatteilla hyvinvointialue järjestää ja uudistaa asukkaidensa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluja tulevina vuosina.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue kutsuu asukkaat, hyvinvointialueen henkilöstön ja tärkeimmät kumppanit mukaan suunnittelemaan tulevaisuuden sote- ja pelastuspalveluja. Mitä hyvinvointialueen palveluissa pitäisi sinun mielestäsi jatkossa huomioida?
Lue lisää osallistumisen tavoista Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta:
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategia | Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Raaseporin terveyskeskus siirtyi käyttämään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen potilastietorekisteriä keskiviikkona 1.3.2023. Muutoksen vuoksi takaisinsoittojärjestelmä on ruuhkautunut. Pahoittelemme tilannetta ja teemme parhaamme, jotta toiminta saataisiin sujumaan normaalisti mahdollisimman nopeasti.
Raaseporin terveyskeskus siirtyy käyttämään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen potilastietorekisteriä keskiviikkona 1.3.2023. Rekisterimuutoksen vuoksi toiminnassamme odotettavissa viiveitä torstaista 23.2. – perjantaihin 3.3.2023.
Muutoksen vaikutukset toimintaan:
reseptien uusintapyynnöt eivät välity apteekeista eivätkä Kannasta Raaseporin potilastietojärjestelmään 24.-28.2.2023 välisenä aikana. Pyydämme ystävällisesti tekemään reseptien uusintapyynnöt apteekeissa ja Omakannassa viimeistään 23.2. tai 1.3. jälkeen.
22.2.23 lähtien voimme tehdä vain rajoitetusti ajanvarauksia maaliskuulle.
Puhelinpalvelussamme voi esiintyä viiveitä 1.-3.3.2023. Jos asiasi ei ole kiireellinen, pyydämme ottamaan meihin yhteyttä 6.3.2023 alkavalla viikolla.
Kiitämme asiakkaitamme ymmärryksestä ja pahoittelemme muutoksen mahdollisesti aiheuttamia muutoksia tai hitauksia palveluissa.
Hyvinvointialueuudistuksen johdosta tiedotetaan jälleen Kanta-palveluista, niihin tallennetuista tiedoista ja siitä, miten tietojasi voidaan käyttää sosiaali- ja terveydenhuollossa, apteekissa ja Kanta-palvelussa.
Kirjaudu Kanta-sivuillesi (ulkoinen linkki) ja lue päivitetty teksti. Vahvistamalla, että olet vastaanottanut Kanta-tiedot, ilmaiset, että olet saanut tietoa Kanta-palveluista, tietojen käsittelystä ja oikeuksistasi vaikuttaa tietojen käsittelyyn.
Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestettäväksi vuoden 2023 alussa. Palvelut löytyvät samasta tutusta paikasta kuin aiemminkin. Palveluissa käytössä olevat puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet vaihdetaan porrastetusti uusiin.
Katso ajantasaiset tiedot Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta osoitteesta www.luvn.fi.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimen palvelut sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut 1.1.2023 alkaen Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin asukkaille.
Asukkaiden ja henkilöstön näkökulmasta suuri osa asioista säilyy täysin ennallaan. Palveluja saa samasta tutusta paikasta kuin ennenkin. Huomioi kuitenkin, että vuodenvaihteessa voi joissakin palveluissa ilmetä tilapäisiä viiveitä ja häiriöitä.
Hyvinvointialueella on viisi palvelualuetta:
ikääntyneiden palvelut,
lasten, nuorten ja perheiden palvelut,
yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut,
vammaispalvelut ja
pelastuslaitos.
Mikä säilyy ennallaan?
Palvelut asukkaille tuotetaan samalla tavalla kuin tähänkin saakka.
Digitaaliset palvelut ovat asukkaiden käytössä sellaisena kuin nyt.
Siirtymän aikana kiireettömissä asioissa ohjataan hakeutumaan pääosin oman kunnan alueella oleviin palveluihin.
Vuoden 2023 alussa käytössä ovat pääosin nykyiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät.
Psykologi- ja kuraattoripalvelut järjestetään jatkossakin oppilaitoksissa.
Kiireellisiä terveyspalveluita saa kaikilta hyvinvointialueen terveysasemilta.
Pelastustoimen palvelut säilyvät ennallaan, samoin vapaaehtoisten palokuntien toiminta.
Hätäkeskustoiminta ei muutu – yleinen hätänumero on 112.
Mikä muuttuu?
Keskeisimpiä lähiajan muutoksia asukkaiden näkökulmasta ovat:
Asiakkaiden käyttämien palvelujen puhelinnumerot muuttuvat vaiheittain.
Palvelut löytyvät jatkossa www.luvn.fi verkkosivustolta suomeksi ja ruotsiksi sekä englanniksi.
Asukkaille tulee yhtenäiset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sekä tukien myöntämisen periaatteet. Asiakasmaksut on säädetty lailla ja maksut sovitetaan maksukykyyn. Asiakasmaksuista päätetään joulukuussa.
Seniori-info palvelee jo nyt – tietoa ja tukea saa yhdestä paikasta. Raasepori (sekä Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Siuntio ja Vihti) kuuluu läntiselle aluelle, puh. 029 1512 280.
Puhelinnumeroihin tulevat muutokset
Hyvinvointialueelle siirryttäessä 09- ja 019-alkuisten puhelinnumerojen tilalle tulee 029 151 -alkuinen puhelinnumero.
Hyvinvointialueella otetaan käyttöön yksi yhtenäinen asiakaspalvelupuheluiden hoitamiseen tarkoitettu järjestelmä.
Vanhojen järjestelmien ja puhelinnumeroiden käyttö päättyy, kun uusi puhelinjärjestelmä tulee käyttöön. Siirrot uuteen järjestelmään tehdään vaiheittain ja palvelulinjoittain.
Asiakaspalvelunumeroon soittavat asukkaat soittavat jatkossa uuteen numeroon. Vanhoihin numeroihin tulee siirtohetkenä ”numero on muuttunut”-tiedote.
Hyvinvointialue informoi uusista puhelinnumeroista ensisijaisesti luvn.fi-verkkosivujen kautta.
Minne otan ensi vuonna yhteyttä, jos sairastun?
Voit ottaa yhteyttä terveysasemalle aikaisempaan tapaan. Puhelinnumerot muuttuvat vaiheittain ensi vuoden alussa. Tiedotamme puhelinnumeroiden vaiheittaisesta muuttumisesta www.luvn.fi –sivustolla sekä uuteen puhelinnumeroon ohjaavin äänittein vanhassa puhelinnumerossa.
Olen varannut ajan hoitajan vastaanotolta, säilyykö se ennallaan?
Kyllä, kaikki nykyiset palvelut ja annetut ajanvaraukset säilyvät ennallaan vuodenvaihteen jälkeen.
Loka- ja marraskuussa Raaseporin kaupungin terveysasemilla on tavallista vähemmän lääkäreitä, jonka vuoksi teemme väliaikaisia muutoksia palvelujen tarjontaan.
– Ei ole uusi ilmiö, että lääkärit viipyvät vain lyhyitä aikoja terveyskeskuksessa, mutta uutta tänä vuonna edelliseen vuoteen verrattuna on se, että sekä lääkäreiden rekrytointi että sairaanhoitopalvelujen ostaminen yksityisiltä toimijoilta on ollut vaikeampaa. Korkeamman työmäärän vuoksi perusterveydenhuollon on vaikea kilpailla lääkäreistä erikoissairaanhoidon ja yksityisen sektorin kanssa. Tämä on valtakunnallinen ilmiö, tehtävät ovat lisääntyneet koko ajan, vaikka resurssit eivät ole olleet riittäviä, kertoo johtava lääkäri Tove Wide.
Kesäkuukausien aikana Raaseporissa on työskennellyt useita kesälääkäreitä, sekä lääketieteen opiskelijoita että valmiita lääkäreitä, jotka nyt palaavat toiselle paikkakunnalle töiden tai opintojen pariin. Lokakuusta lähtien Raaseporin terveysasemilla on aktiivisista rekrytointitoimenpiteistä huolimatta liian vähän lääkäreitä. Tästä johtuen Raaseporin kaupungin on rajoitettava, priorisoitava sekä keskitettävä palvelua niin, että kaikki lääkärinpalvelut keskitetään loka-marraskuussa Tammisaaren terveysasemalle. Myös terveysasemien aukioloaikoihin tulee muutoksia seuraavasti:
Terveysasemat sulkeutuvat perjantaisin klo 14.15 mutta puhelinpalvelu 019 289 3000 palvelee klo 16 saakka. Jos tarvitsee hoitoa työajan ulkopuolella, voi kääntyä Päivystysavun 116 117 puoleen.
Myös neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa on lokakuussa rajoitetusti lääkäriresursseja mutta raskaana olevien loppuraskauden lääkärintarkastukset sekä vastasyntyneiden lääkärintarkastukset järjestetään.
Ota yhteyttä terveyskeskukseen tavalliseen tapaan
Asukkaille tilanne tarkoittaa sitä, että jossain tapauksissa hoitoa voidaan tarjota Lohjan terveyskeskuksessa. Asukkaiden tulee ottaa yhteyttä Raaseporin terveyskeskukseen tavalliseen tapaan puhelimitse ja valita soittaessaan Karjaan tai Tammisaaren. Sairaanhoitaja arvioi hoidontarpeen tavalliseen tapaan ja voi asiasta riippuen ohjata eri ammattilaisten, etälääkärin tai lääkärin vastaanotolle. Joissain tapauksissa potilaalle voidaan sovittujen kriteerien mukaan tarjota hoitoa Lohjan terveyskeskuksessa.
– Olemme erittäin kiitollisia yhteistyöstä Lohjan kanssa tämän jakson aikana, että pystymme varmistamaan välttämättömimmät palvelumme, sanoo sosiaali- ja terveysjohtaja Benita Öberg.
– Terveyskeskuksessa teemme aktiivista kehitystyötä, jotta meihin olisi helpompi ottaa yhteyttä ja jotta saisimme resurssimme riittämään paremmin. Tulemme tarjoamaan seurantaa tarvitseville potilaille yhteyshenkilön, joka koordinoi hoitoa. Pyydämme asukkailta ymmärrystä siihen, että palvelumme ovat tulevana ajanjaksona rajatut. Pyrimme järjestämään työn niin, että työssä olevat jaksavat ja ehtivät hoitaa tärkeimmät työtehtävänsä, kunnes saamme lisää resursseja jakamaan työtehtäviä, Wide jatkaa.
Kaupunki tiedottaa heti, kun tilanne terveysasemilla palaa normaaliksi.
Tervetuloa tutustumaan Raaseporintie 5:n toimintaan, keskiviikkona 7. syyskuuta 2022 klo 14–18!
Osa Raaseporin kaupungin lapsille, nuorille ja perheille palveluita tarjoavista toiminnoista on äskettäin muuttanut uuteen osoitteeseen Raaseporintie 5:een. Nyt järjestämme avoimien ovien päivän, jolloin luvassa on kivaa ohjelmaa lapsille ja lapsiperheille (mm. kasvomaalausta).
Sydämellisesti tervetuloa tutustumaan toimintaamme ja uusiin tiloihimme!
Äitiys-, lasten- ja ehkäisyneuvola
Perhesosiaalityö (sosiaali- ja perheohjausta, lapsiperheiden kotipalvelu, palvelukoordinaattori)
Lasten ja nuorten vastaanotto (perheterapeutit, psykologit)
Lasten kuntoutuspalvelut (puhe-, fysio- ja toimintaterapia)
Hyvinvointialueen strategiatyö on käynnistynyt ja tässä vaiheessa haluamme kuulla ajatuksiasi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen arvoista ja toiminnan painopisteistä.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään strategiatyössä. Vastauksesi onkin erittäin tärkeä, sillä strategia tulee olemaan hyvinvointialueen palveluiden kehittämisen ja toiminnan johtamisen tärkein työkalu.
Pyydämme vastaustasi viimeistään 26.8.2022. Kyselyyn vastanneiden asukkaiden ja työntekijöiden kesken arvotaan Finnkinon leffalippuja. Mikäli haluat osallistua arvontaan, muistathan jättää kyselyn lopussa yhteystietosi.
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen uudistus on parhaillaan käynnissä ja 1.1.2023 lähtien Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa edellä mainittujen palveluiden järjestämisestä. Hyvinvointialue tulee jatkossa vastaamaan samoista sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimen palveluista, joita kunnat tällä hetkellä järjestävät.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue luodaan yhdessä hyvinvointialueen asukkaiden, työntekijöiden, järjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Hyvinvointialueen tavoitteena on palvella alueensa asukkaita mahdollisimman hyvin sekä uudistuksen siirtymävaiheessa että pitkällä aikavälillä.
Länsi-Uudenmaan alueen ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden kuljetuspalveluja suunnitellaan parhaillaan.
Alueen asukkaille on avattu kysely, jossa pyydämme kertomaan uusiin kuljetuspalveluihin liittyviä toiveita. Kysely on auki 22.4.-20.5. Vastaamaan pääsee tästä. (ulkoinen linkki)
Hoitajajärjestöt Tehy ja SuPer ovat antaneet lakkovaroituksen, joka koskee myös HUSia. Lakko on ilmoitettu alkavaksi 1.4.2022 klo 6. Lakon vuoksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS joutuu perumaan aikoja kiireettömään hoitoon.
Jos olet antanut luvan tekstiviestien lähettämiseen, HUS lähettää sinulle tiedon ajan peruutuksesta tekstiviestitse.
Muille potilaille soitamme. Vastaathan myös tuntemattomasta numerosta tuleviin puheluihin ja tarkistathan vastaajasi viestit.
HUOM! Lakon alkaessa kaikki kohdunkaulasyövän seulonnan näytteenottoajat peruutetaan.
Tärkeää huomioida on myös, että lakko vaikuttaa 116 177 -päivystysapuun!
Hoitajajärjestöjen lakon aikana sairaaloiden yhteispäivystyksissä hoidetaan vain erittäin kiireellistä hoitoa vaativia potilaita. Odotettavissa on ruuhkia.
Uudenmaan päivystysapu 116117:n takaisinsoittopalvelu ei toimi. Hätätilanteessa hakeudu suoraan päivystykseen.
Oman terveysaseman aukioloaikoina apua saat omalta terveysasemalta.
Henkeä uhkaavissa hätätilanteissa soita 112. Muissa asioissa hätäkeskukseen ei tule soittaa.
Raaseporin kaupungin osalta perusterveydenhuollon paine kasvaa selkeästi erikoissairaanhoidon lakosta johtuen.
– Potilasvirrat kasvavat päivä päivältä lakon aikana. Perusterveydenhuollossa ei voida hoitaa sellaisia potilaita, jotka tarvitsevat erikoissairaanhoitoa. Raaseporin yksiköt ovat jo täynnä ja henkilöstöresurssit ovat rajoitetut. Lakko vaikuttaa siis myös perusterveydenhuoltoon sekä potilasturvallisuuteen, sanoo sosiaali- ja terveysjohtaja Benita Öberg.
Ukrainasta tulevien pakolaisten määrä kasvaa päivä päivältä. Joka päivä Suomen viranomaisille ilmoittautuu 200–300 pakolaista, jotka ovat joko turvapaikanhakijoita tai tilapäisen suojelun hakijoita.
Tämän lisäksi Suomeen saapuu myös suuri joukko pakolaisia, jotka eivät ole vielä ilmoittautuneet. Pakolaisista huolehtii pääasiassa maahanmuuttovirasto, jolla on myös päävastuu järjestää pakolaisille tarvittavat palvelut. Maahanmuuttovirasto keskustelee kuntien kanssa, miten tarjota paras apu sekä tuki tässä vaikeassa tilanteessa. Myös Raaseporin kaupunki keskustelee jatkuvasti maahanmuuttoviraston kanssa valmistautuessaan ottamaan vastaan pakolaisia. Monet tarjoavat apuaan pakolaisten kuljettamisessa Suomeen, mutta kaupunki haluaa muistuttaa, että maahanmuuttovirastolla on päävastuu koordinoida pakolaisten vastaanottoa Suomessa ja pyytää tarvittaessa apua kunnilta. Raaseporin kaupunki tarjoaa tietysti pakolaisille myös koronarokotuksen. Koska Suomessa jo olevat tai vielä matkalla olevat pakolaiset pääosin ovat lapsia, naisia sekä vanhuksia on myös kaupungin koulut valmistautuneet uusiin oppilaisiin, mikä on tapa normalisoida lasten arkea.
Raaseporin maahanmuuttajapalveluista saa tarvittaessa lisätietoa sekä neuvontaa. Maahanmuuttajakoordinaattori: Karin Ljung-Hägert puh. 019 289 2291 karin.ljung-hagert@raasepori.fi
Mietitkö, miten ruotsinkieliset kehitysvammaisten erityispalvelut jatkuvat ja järjestyvät tulevaisuudessa? Sote-lakien mukaan hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023 ja samalla Kårkullan kuntayhtymä lakkaa. KEPA Uusimaa -projektin tehtävänä on suunnitella sekä suomen- että ruotsinkielisten kehitysvammaisten erityispalvelujen uudelleen organisointia ja järjestämistä Uudellamaalla.
Miten palveluja tulisi järjestää, jotta ne olisivat sinulle sopivia? Mikä on sinulle ja perheellesi tärkeintä? Vastaa lyhyeen kyselyyn ja vaikuta! Vastausaikaa sinulla on 9.3. saakka. Vastaaminen vie noin kaksi minuuttia.
Terveysviranomaiset suosittelevat koronarokotuksen ottamista. Rokotuksen ottaminen suojaa paitsi työntekijää itseään, myös hänen läheisiään, työkavereita ja avustettavia henkilöitä. Aiemmin rokotusten ottaminen on ollut avustajille viime kädessä aina vapaaehtoista.
Tartuntatautilakia on kuitenkin nyt väliaikaisesti muutettu lisäämällä siihen uusi koronarokotuksiakin koskeva pykälä 48 a. Lakimuutos on voimassa ajalla 1.1.–31.12. 2022, voimaantulon siirtymäaika kestää 31.1.2022 asti. Lakimuutos koskee myös henkilökohtaisen avun palvelua.
Lakimuutoksen myötä vakavan koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvaa vammaista henkilöä lähikontaktissa avustavalla henkilökohtaisella avustajalla tulee lähtökohtaisesti olla joko:
koronarokotteen antama suoja tai
enintään 6 kuukautta aikaisemmin sairastetun ja laboratoriovarmistetun taudin antama suoja COVID-19-tautia vastaan.
Työnantaja voi käyttää avustajana vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei näitä edellytyksiä täytä.
Jatkossa henkilökohtaisen avustajan (tai henkilökohtaisen avun työtä hakevan) tulee esittää riskiryhmään kuuluvalle vammaiselle työnantajalleen selvitys COVID-19-tautia vastaan saamastaan suojasta. Työnantaja voi pyytää rokotusta ja/tai sairastettua tautia koskevat kirjalliset selvitykset avustajalta. Jos työntekijällä ei ole edellä kuvattua suojaa COVID-19-tautia vastaan, tilanne voi johtaa palkanmaksun keskeytykseen.
Raaseporin terveyskeskus päivitti 20.10.2021 potilastietojärjestelmänsä. Päivityksen huomattiin myöhemmin aiheuttaneen virheen, jonka takia reseptien uusimisessa on ollut katkos 20.-27.10.2021.
Pyydämme henkilöitä, jotka ajalla 20.-27.10.2021 ovat pyytäneet reseptinsä uusimista joko Omakanta-sivujen tai apteekin kautta tarkistamaan, että resepti on uusittu! Voit tarkistaa reseptisi Omakanta-sivujen kautta tai apteekistasi.
Jos reseptiä ei ole uusittu, ota yhteyttä terveyskeskukseen, puh. 019 289 3000 arkisin klo 8–16.
Järjestelmävirhe on korjattu, ja pahoittelemme viasta mahdollisesti aiheutunutta vaivaa!
Raaseporin kaupunki on kilpailuttanut vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetuspalveluun liittyvät taksimatkat ja niiden tilausvälityspalvelut yhteiskilpailutuksessa Perusturvakuntayhtymä Karviaisen, Siuntion kunnan (mukaan lukien Inkoon kunta) ja Lohjan kanssa. Muutokset astuvat voimaan maanantaina 1.11.2021. Kuljetuspalvelutuottajina toimivat jatkossa Menevä Oy sekä Lähitaksi Oy. Taksisaatavuuden parantamiseksi tarjotaan uudessa kaavassa luokseajolisä kuljettajille tietyillä alueilla. Asiakasmaksulain muutosten takia matkojen omavastuu laskutetaan jatkossa asiakkaalle jälkikäteen.
Vuosittainen rokottaminen kausi-influenssaa vastaan alkaa Raaseporissa viikolla 44. Kausi-influenssarokote annetaan Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen suositusten mukaisesti maksutta
24.11.2021 klo 15–18 Tammisaaressa, Tammikuja 2, (ent. Hagakodin tilat)
Milloin saan rokotukseni?
• Äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaiden rokotukset alkavat viikolla 44. Rokotus annetaan neuvolakäynnin yhteydessä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkaat voivat varata rokotusajan suoraan omasta neuvolastaan. • Koulu- ja oppilasterveydenhuollon rokotukset alkavat myös viikolla 44. Aika varataan koulun terveydenhoitajalta. Kouluterveydenhoitajat ovat tiedottaneet ajanvarauksesta Wilman kautta!
Yleinen ajanvaraus maksuttomaan rokotukseen oikeutetuille (katso ryhmät yltä) avautuu 28.10.2021 klo 09 numerossa 019 289 3141. Huom! Ajanvaraus verkon kautta ei ole tässä vaiheessa mahdollista.
Puhelinpalvelussa on takaisinsoittopalvelu, ja soitamme kaikille takaisin järjestyksessä. Olemme varautuneet suureen määrään puheluja ja yritämme soittaa takaisin mahdollisimman pian. On kuitenkin hyvä varautua siihen, että takaisinsoitossa voi kestää, emmekä välttämättä voi pitää puhelinpalvelussa annettua takaisinsoittoaikaa.
Österbyn koulu, ent. avovastaanotto, Pohjanlahdentie 18
Ohjeita rokotusta varten saapuville
Ota KELA-korttisi mukaan.
Tule paikalle noin 5 min. ennen varattua aikaasi.
Käytä kasvomaskia ja desinfioi kätesi ennen vastaanotolle tuloa ja sieltä lähtiessäsi.
Tule rokotukseen vain terveenä.
Rokote annetaan käsivarren yläosaan, pukeudu siten, että saat käsivarren helposti esille.
* Riskiryhmät: Säännöllistä lääkitystä vaativa krooninen sydänsairaus, toistuvaa tai säännöllistä lääkitystä vaativa krooninen keuhkosairaus, krooninen aineenvaihduntasairaus, joka vaatii tabletti- tai insuliinihoitoa, krooninen maksasairaus tai munuaisten vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä sairaus tai lääkitys. Lue lisää THL:n sivuilta.
Vapaaehtoisena tukiperheenä tai tukihenkilönä toimit tukena lapselle, nuorelle tai vammaiselle henkilölle, jonka katsotaan hyötyvän perheen ulkopuolisen aikuisen antamasta ajasta ja huomiosta. Olet lapselle turvallinen ja luotettava aikuinen, joka kuuntelee, puuhastelee yhdessä lapsen kanssa ja toimii aikuisen mallina.
Tukiperheeksi/tukihenkilöksi voivat hakeutua täysi-ikäiset henkilöt, joilla on tasapainoinen elämäntilanne, ja joilla on mahdollisuus sitoutua toimintaan. Perhekeskuksen toiminnasta lisätetoa saatavilla tästä sekä vammaispalveluiden toiminnasta tästä.
Mikäli kiinnostuit, tule mukaan tukihenkilö- ja tukiperhekoulutukseen syksyllä!
Tukihenkilö- / tukiperhekoulutus järjestetään seuraavasti:
Lauantai 20.11.2021 live-tapaaminen Tammisaaressa klo. 10.00-15.00 (tarjoamme brunssia ja kahvia)
Torstai 25.11.2021 klo. 17.00-19.30 etänä
Torstai 2.12.2021 klo. 17.00-19.30 etänä
Kysy lisää ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 5.11!
Eduskunta on hyväksynyt lait sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksesta 23.6.2021.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen perustaminen koskee Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Siuntion, Raaseporin ja Vihdin sosiaali- ja terveyspalveluja sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta. Länsi-Uudenmaan kunnat ovat jo pitempään tehneet vapaaehtoisesti yhteistyötä sote-palvelujen kehittämiseksi. Lisäksi kunnat ovat vastanneet pelastustoimen palvelujen järjestämisestä yhteistoiminnassa jo vuodesta 2004 lähtien.
Sote-palvelut säilyvät ennallaan ja kunnat vastaavat niiden järjestämisestä 31.12.2022 saakka. Sen jälkeen palvelujen järjestäjänä jatkaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue.
Jotta länsiuusimaalaiset voivat hyvin
Lokakuussa 2020 käynnistyneen Länsi-Uudenmaan sote -hankkeen aikana Länsi-Uudenmaan kuntien yhteinen tahtotila on kiteytynyt: Haluamme palvella asiakkaitamme entistä paremmin ja tuottaa terveys- ja hyvinvointihyötyä asukkaille. Hanke on aktiivisesti kehittänyt sote-palveluja ja toimintamalleja yhdessä asukkaiden ja henkilöstön kanssa. Ensimmäisenä tuotoksena valmistui Länsi-Uudenmaan hoivakotiportaali. Asukkaille avoin Unelmien sote-palvelut -yhteisö jatkaa toimintaansa myös kesän jälkeen.
Länsi-Uudenmaan sote -hanke on myös valmistellut rakenneuudistusta yhteistyössä kuntien, järjestöjen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Uudenmaan muiden hyvinvointialueiden kanssa.
Aikataulu, rahoitus ja resurssit haasteina – asukkaiden palvelut turvataan
Länsi-Uudenmaan kuntien hyvä yhteistyö jatkuu ja tiivistyy, kun ryhdymme rakentamaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta. Edessä on kuitenkin merkittäviä haasteita.
”Kymmenen kunnan sote-palvelujen yhdistäminen on suuri hallinnollinen muutos. Uusi organisaatio ei rakennu hetkessä, ja aikaa on vain puolitoista vuotta. Muutoskustannukset tulevat olemaan merkittäviä. Pelkästään tietojärjestelmien yhdistämiseen ja kilpailutuksiin menee arviolta 70 milj. euroa. Lisäksi meillä on koronatilanteen jäljiltä runsaasti hoitovelkaa. Alueellamme on aikatauluun, rahoitukseen ja resursseihin liittyviä kysymyksiä. Varmistamme että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue saa riittävät resurssit muutoksen tekemiseen, jotta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen muodostaminen on realistista ja kansallisen sote-uudistuksen tavoitteet saavutetaan”, sanoo Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan sote -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja Espoon perusturvajohtaja.
Länsi-Uudenmaan väliaikainen valmistelutoimielin asetetaan elokuussa
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) aloittaa syksyllä 2021. Suunnitellussa kokoonpanossa on yhdeksän jäsentä, joista neljä on Espoosta, neljä Länsi-Uudenmaan muista kunnista alueen kunnan- ja kaupunginjohtajien sopiman jaon mukaisesti ja yksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksesta.
Suunniteltu kokoonpano on päätettävänä kunnan- ja kaupunginhallituksissa, erityishuoltopiirien hallituksissa ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa kesän aikana. Suunnitelmassa ehdotetaan, että Espoon kaupunginhallitus asettaa VATE:n lakisääteisen määräajan puitteissa elokuussa ja että Espoo vastaa VATE:n hallinnollisesta tuesta.
Länsi-Uudenmaan sote -hanke jatkaa VATEn tukena
VATE vastaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta, kunnes aluevaltuusto on valittu ja aluevaltuuston asettama aluehallitus aloittaa toimintansa. VATE voi perustaa tuekseen valmisteluorganisaation, jonka jaostoihin voidaan nimetä laajasti Länsi-Uudenmaan kuntien edustajia.
Länsi-Uudenmaan sote -hanke toimii VATE:n tukena hyvinvointialueen johtamisen, organisaation ja rakenteiden sekä yhteisten digi- ja ict-ratkaisujen kehittämisessä vuoden 2021 loppuun asti. Sote-palvelujen kehittäminen jatkuu Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa vuoden 2022 loppuun.
Henkilöstön palvelussuhteet jatkuvat
Länsi-Uudenmaan kuntien henkilöstön palvelussuhteet jatkuvat toistaiseksi nykyisessä muodossaan. Sote-henkilöstö, pelastuslaitoksen henkilöstö, opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalvelutehtävissä työskentelevät siirtyvät Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen 1.1.2023.
Pelastuslaitos toimii jo nyt alueellisesti, mutta sen toiminnan ja henkilöstön siirtäminen osaksi uutta hyvinvointialuetta käynnistyy VATE:n määrittelemässä toimeenpanon aikataulussa.
Lapsi- ja perhepalvelut, perhekeskus, vammaispalvelut ja aikuissosiaalityö ovat auki arkipäivisin pienemmällä henkilökunnalla. Suljettu juhannusaattona.
Kriisitilanteessa kun toiminta on suljettu, ota yhteyttä:
Hätätilanteessa soita 112
Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystys puh. 09 8164 2439
Länsi-Uudenmaan sote -hanke on suunnittelemassa perhekeskuspalveluja Länsi-Uudellemaalle. Perhekeskuksista saat kaikki lasten ja perheiden hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävät palvelut sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Palveluihin kuuluvat mm. äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perheneuvola, kotipalvelu, perhetyö ja lasten terapiapalvelut. Palveluja on tarjolla paikan päällä ja verkossa, ja joitakin palveluja tuomme myös kotiisi.
Tule sinäkin mukaan kehittämään perhekeskusten palveluja!
Haluamme tarjota sujuvia ja helposti saavutettavia palveluja, jotka tukevat perheesi arkea. Siksi kartoitamme, millaisia toiveita ja tarpeita sinulla on. Vastaathan siis kyselyymme – haluamme kuulla mielipiteesi!
Raaseporin kaupunki etsii henkilökuntaa koronarokotuksiin ajalle 8.3-31.8.2021, jatko mahdollinen.
Haemme sinua, joka olet laillistettu sairaanhoitaja/terveydenhoitaja osallistumaan asukkaidemme koronarokotuksiiin.
Vaadimme todistusta voimassa olevasta rokotusluvasta. Jos lupasi on vanhentunut, voimme auttaa sinua saamaan uuden luvan. Tarjoamme perehdytyksen tehtävään.
Sekä kokopäivä-, että osa-aikatyöstä voidaan neuvotella.
Kiinnostuitko?
Ole yhteydessä terveyspalvelupäällikö Annika Rehniin s-postitse annika.rehn@raasepori.fi, niin keskustellaan lisää.
Nyt saa unelmoida ja samalla vaikuttaa! Millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja Länsi-Uudellamaalla pitäisi olla? Ensimmäinen asukaskysely on avoinna 15.2.2021 saakka. Vastaa kyselyyn tästä linkistä.
Matka kohti Länsi-Uudenmaan yhteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja on alkanut. Mukana ovat Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Siuntio, Raasepori ja Vihti. Näin alkutaipaleella on hyvä hetki pohtia sote-palvelujen olemusta ja mainetta, ja myös sitä, mitä länsiuusimaalaisuus oikeastaan tarkoittaa.
– Jokaisella organisaatiolla on maine, joka syntyy palvelujen ja kohtaamisten kautta. Olemme pohtimassa, millaisen maineen haluaisimme sote-palveluilla olevan täällä Länsi-Uudellamaalla. Emme voi päättää sitä itse, mutta voimme miettiä, millaista mainetta haluamme tavoitella ja mitä siihen pääseminen meiltä vaatii, Länsi-Uudenmaan sote -hankkeen hankejohtaja Jutta Tikkanen sanoo.
Sukellamme ensin pintaa syvemmälle ja mietimme, millaista on länsiuusimaalaisuus: Mikä meitä yhdistää ja toisaalta mikä meidät erottaa myönteisesti muista alueista? Siitä pääsemme kysymykseen, miten länsiuusimaalaisuus voisi näkyä sote-palveluissa ja kohtaamisissa.
Unelmien sosiaali- ja terveyspalvelut -kysely on avoinna 15.2. saakka
Kutsumme kaikki Länsi-Uudenmaan asukkaat kertomaan näkemyksensä ja vaikuttamaan tulevaisuuden palveluihin. Unelmien sosiaali- ja terveyspalvelut -kysely on avoinna 2.–15.2.2021. Vastaa kyselyyn tästä linkistä.
– Tämä on ensimmäinen kyselymme, jolla pääsemme hyvään alkuun. Lisää vaikuttamisen mahdollisuuksia on tulossa vuoden mittaan. Yhdessä löydämme sellaiset ratkaisut, joka tukevat meidän kaikkien terveyttä ja hyvinvointia ja joista voimme olla ylpeitä, Jutta Tikkanen kertoo.
Samoista teemoista kysytään myös Länsi-Uudenmaan kuntien sote-henkilöstön näkemyksiä. Lisäksi viritteillä on yhteistyötä Länsi-Uudenmaan järjestöjen, vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä nuorisovaltuustojen kanssa.
Asukkaan ääni kuuluu Unelmien sote-palvelut -yhteisössä
Unelmien sote-palvelut -yhteisöön voit ilmoittautua joko yllä olevan kyselyn päätteeksi tai suoraan tästä:
Unelmien sote-palvelut -yhteisöön ovat lämpimästä tervetulleita kaikki 16 vuotta täyttäneet asukkaat ja järjestöjen edustajat. Yhteisössä saa ideoida, ehdottaa ja kysyä. Yhteisön jäsenet pääsevät vuoden mittaan kertomaan näkemyksiään ja toiveitaan esimerkiksi sähköisistä terveyspalveluista, mielenterveyspalveluista, lapsiperheiden palveluista ja senioripalveluista sekä siitä, millaisia yhteydenottokanavia palveluissa pitäisi olla.
Koronatilanteen vuoksi toimimme tällä hetkellä sähköisissä kanavissa. Myöhemmin tänä vuonna on tulossa myös muunlaisia osallistumisen mahdollisuuksia.
Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0111 suomen kielellä 24/7.
Oletko vaikeassa elämäntilanteessa tai kokenut järkyttävän tapahtuman? Onko elämäsi juuri muuttunut ja tuntuuko se ylivoimaiselta? Koetko, ettet jaksa enää yksin huolen tai murheen kanssa? Onko sinulla itsetuhoisia ajatuksia?
Kriisipuhelimeen voi soittaa nimettömänä ja luottamuksellisesti. Puhelimessa vastaavat kriisityön ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset ympäri Suomea. Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisissä oleville ja heidän läheisilleen.
Kriisipuhelin-keskustelun tavoitteena on helpottaa henkistä hätää sekä ehkäistä itsemurhia. Päivystäjä auttaa soittajaa pohtimaan keinoja oman tilanteen helpottamiseksi, omien voimavarojen löytämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi.
KRIISIPUHELIMEN ARABIANKIELINEN LINJA, soittaa voi myös englanniksi päivystää numerossa 09 2525 0113 ma ja ti klo 11-15, ke klo 13-16 ja klo 17-21 sekä to klo 10-15.
Terveysasemat pahoittelevat puhelinlinjojen ruuhkautumista. Syynä tähän ovat lukuisat koronavirusta koskevat puhelut, jotka ovat pitkiä ja vaativat paljon työtä hoitohenkilökunnalta.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys lakkaa 30.9.2020 Raaseporin sairaalassa ja sen tilalle tulee 1.10. klo 8.00 alkaen HUSin järjestämä ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys.
Sen myötä hoitoon hakeutuminen Länsi-Uudenmaan alueella muuttuu merkittävästi.
Hoitoon hakeutuminen 1.10. alkaen
Ennen päivystykseen hakeutumista alueen asukkaiden tulee soittaa Päivystysavun maksuttomaan puhelinnumeroon 116 117, joka ohjaa oikeaan hoitopaikkaan tai antaa itsehoito-ohjeita.
Hätätilanteessa (kuten voimakas rintakipu, hengitysvaikeus tai halvausoire) tulee kuitenkin aina soittaa suoraan hätänumeroon 112.
Päivystyksellisen hoidon tarve arvioidaan siis aina ensin puhelimitse. Suoraan Raaseporin sairaalaan ei hoitoarviointia varten enää pidä mennä, koska 1.10. alkaen siellä ei enää ole hätätilanteiden vaatimaa hoitokapasiteettia.
Raaseporin päivystyksen palvelut 1.10 alkaen
Raaseporin sairaalaan uudessa perusterveydenhuollon päivystyksessä hoidetaan 1.10. alkaen vain sellaisia äkillisesti sairastuneita ja loukkaantuneita potilaita, joiden tulee päästä päivystykselliseen hoitoon vuorokauden sisällä sairastumisesta tai vammasta.
Tällaisia terveysongelmia ovat esimerkiksi:
Äkillinen toisen alaraajan turpoaminen
Äkillisesti noussut kuume
Sietämätön selkäkipu
Tapaturman aiheuttama vamma, joka aiheuttaa oireita, joiden kanssa et pärjää kotona. Esimerkiksi verenvuoto, kova kipu tai kävelyvaikeus
Nenäverenvuoto, joka ei lakkaa
Äkillisesti vaikeutunut ahdistus tai masennus
Akuutimpaa ja vaativampaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevat Länsi-Uudenmaan alueen päivystyspotilaat hoidetaan jatkossa Lohjan sairaalan yhteispäivystyksessä tai hoidon tarpeen arvion perusteella muissa HUSin päivystyksissä.
Raaseporin vammaispalvelu haluaa muistuttaa kaupungissa toimivia taksinkuljettajia ilmoittamaan yrityksensä toimittajarekisteriin, koskien Kulkukeskuksen hankintoja.
Raaseporin vammaispalveluilla on koronaviruspandemian aikana käytössä kaksi lähihoitajaa, jotka voivat tarvittaessa auttaa alle 65-vuotiaiden omaishoitajia. Linkki infokirjeeseen:
Toimintaohje alle 65-vuotiaiden omaishoitajille koronaviruspandemian aikana.
Raaseporiin on tulossa uusia kiintiöpakolaisia, jotka tarvitsevat
apua kaupunkiin tutustumiseen ja asettumiseen. Haluaisitko sinä tai perheesi
toimia heille ystävänä? Pääset tutustumaan mahtaviin tyyppeihin, heidän
tapoihinsa ja kulttuuriinsa sekä tutustuttamaan heitä omaasi. Aikaa tähän voit
käyttää pari tuntia kuussa tai viikossa, aivan miten itsellesi sopii.
Raaseporin
Järjestötilassa toteutetaan kahden illan mittainen kurssi kotoutumista
tukevasta vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille.
Kurssipäivät ovat maanantait 16.3. ja 6.4. klo 17-19.
Koulutuksen toteuttavat yhteistyössä Raaseporin
maahanmuuttajatoimisto ja Resurssipankki-hanke. Mahdollisia kysymyksiä
koulutusta ajatellen voi lähettää etukäteen osoitteeseen jarjestotila@gmail.com.
Kuntouttava Parkinson-ryhmä, jossa keskitytään ilmehdintään, äänenkäyttöön ja yhteisöllisyyteen, aloittaa toimintansa Seniorikeskuksessa, osoitteessa Raaseporintie 5, Tammisaari. Ryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran keskiviikkona 1.4.2020 klo 9.30–11.
Ryhmä koostuu 4–6 osallistujasta ja kokoontuu kerran
viikossa. Toiminta on ruotsinkielistä, mutta siihen voi osallistua, vaikka ei
puhuisikaan ruotsia. Ryhmä sopii myös muista rappeuttavista
(degeneratiivisista) ääneen ja puheeseen vaikuttavista sairauksista kärsiville.
Kiinnostuneet voivat ilmoittautua puheterapeutti Marie
Laxellille sähköpostitse, marie.laxell@raseborg.fi, tai puhelimitse, 019 289 3450
(ma–ti klo 12–13), viimeistään 17.3.
Raaseporin kaupunki valmistelee parhaillaan asuntopoliittista ohjelmaa sekä hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa, jotka kaupunginvaltuusto saa käsiteltäväkseen myöhemmin tänä vuonna. Ohjelmien työryhmät haluavat nyt osana tätä valmistelua selvittää raaseporilaisten mielipiteitä asumisesta, viihtyisyydestä ja hyvinvoinnista kotikaupungissaan.
Työryhmät ovat luoneet verkkokyselyn, jossa kaupunkilaiset saava kertoa toiveitaan ja tulevaisuuden suunnitelmiaan asumisesta ja viihtyisyydestä.
Kysely auki 9.3.2020 asti
Kysely toteutetaan verkkokyselynä osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/A8117DC5F14FA26B, ja vastauksia
kerätään maanantaihin 9. maaliskuuta 2020 asti. Vastaukset ovat anonyymejä, ja
kyselyyn vastaaminen kestää noin viisi (5) minuuttia.
Raaseporin kirjastojen henkilökunta auttaa mielellään, jos kyselyn täyttämisessä tarvitsee apua tai jos omaa internetyhteyttä ei ole käytettävissä.
Järjestötila Raasepori ja maahanmuuttajapalvelut etsii vapaaehtoisia läksykerhoon tiistaisin klo. 13-15 25.2 alkaen. Läksykerhon vapaaehtoisena pääset ohjaamaan ja neuvomaan lapsia koulutustehtävissä ja jakamaan onnistumisen sekä oppimisen kokemuksia. Tarkoitus on että kerho toimisi yhteisprojektina Karjaan lukiolaisten kanssa. Toimintaan tarvitaan kuitenkin myös muita aikuisia.
Tule suunnittelemaan ryhmän toimintaa maanantaina 24.2 klo. 15 Järjestötilaan, Keskuskatu 59 (Karjaa).
Lisäätietoja: vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Laura Malin 0440421613 laura.malin@vihti.fi tai maahanmuuttpkoordinaattori Karin Ljung-Hägert 019 2892291 karin.ljung@raseborg.fi
Sosiaali- ja terveyslautakunta myöntää kohdennettuja
avustuksia yhdistyksille ja järjestöille toimintaan, joka tukee mielenterveys- ja
päihdetyön ehkäiseviä ja täydentäviä palveluja tai työttömien aktivointia.
Sosiaali- ja terveyslautakunnalle osoitetut hakemukset tulee toimittaa 28.2.2020 klo 16.00 mennessä. Hakemukset tulee jäättää sähköisesti alla olevan linkin kautta.
Mahdolliset
tiedustelut Stefan Fri, puh. 019-289 2288, sähköposti
stefan.fri@raasepori.fi.
Sinustako vapaaehtoinen?
OLETKO POHTINUT RYHTYVÄSI VAPAAEHTOISEKSI?
OLETKO KIINNOSTUNUT MUISTA KULTTUUREISTA?
ONKO SINULLA JOKIN TAITO TAI HARRASTUS,
JOTA VOISIT OPETTAA MYÖS MUILLE?
Tervetuloa mukaan Raaseporin kotoutumista tukevan
vapaaehtoistoiminnan porukkaan!
Vapaaehtoisena voit itse määritellä kuinka usein,
millaista toimintaa ja kuinka paljon teet.
Tekemistä ja toimintaa riittää monenlaisille ihmisille tai vaikka koko
perheelle kaupungissa asuvien maahanmuuttajien parissa.
Vapaaehtoisena voit olla mukana joko yksittäisissä
tapahtumissa tai säännöllisemmässä toiminnassa.
Tällä hetkellä toimintaa on esimerkiksi kielen opetuksessa,
koululaisten läksyapuna, harrastuskavereina, perheystävänä ja
erilaisilla retkillä. Mahdollisuuksia kehittää juuri ”oman näköistä”
tekemistä on paljon!
JOS ET PÄÄSE TULEMAAN PAIKALLE,
MUTTA SILTI HALUAT KUULLA LISÄÄ, OTA YHTEYTTÄ
VAPAAEHTOISTOIMINNAN OHJAAJA LAURA MALINIIN,
P. 0440 421 613, LAURA.MALIN@VIHTI.FI
TAI
MAAHANMUUTTAJAKOORDINAATTORI KARIN LJUNG-HÄGERT
P. 019 289 2291, KARIN.LJUNG@RASEBORG.FI
Raaseporissa on todettu yksittäisiä hinkuyskätapauksia koululaisilla ja aikuisilla. Mikaelskolan-koulussa on havaittu pienempi epidemia. Epidemia-käsitettä käytetään silloin, kun on ilmeinen riski, että useampi samaan ryhmään kuuluva voi saada tartunnan, vaikka todettuja tapauksia on vähän.
Hinkuyskä
aiheuttaa yskänkohtauksia ja yöllistä yskää
Hinkuyskän ensimmäinen vaihe muistuttaa normaalia
flunssaa. Tätä seuraa tyypillisesti yskänkohtauksia ja yöllistä yskää.
Ärsytysyskä voi jatkua pitkään. Hinkuyskän itämisaika on 1–3 viikkoa. Henkilö,
jonka yskä on jatkunut yli neljä viikkoa, ei tartuta muita henkilöitä.
Hinkuyskä voi olla vaarallinen erityisesti imeväisikäisillä.
Kansallisen rokotusohjelman mukaan hinkuyskärokote
annetaan muiden rokotteiden yhteydessä 3, 5 ja 12 kuukauden iässä sekä 4, 14–15
ja 25 vuoden iässä. Rokotteen suoja heikkenee 3–4 vuoden jälkeen, joten myös
rokotetut voivat sairastua. Rokotettujen henkilöiden tauti on lievempi ja
tartuttaa vähemmän.
Kaupungin
infektioryhmä seuraa tilannetta
Kaupunki tutkii kaikki todennetut hinkuyskätapaukset. Potilaille, joiden yskä on kestänyt alle 4 viikkoa, tarjotaan antibioottia. Lähipiiriä selvitetään erityisesti imeväisikäisten ja tulevien vastasyntyneiden suojelemiseksi. – –
– Kartoituksella, nopeilla toimenpiteillä sekä hyvällä yhteistyöllä perheiden kanssa olemme voineet rajata taudin leviämisen toistaiseksi. Kaupungin infektioryhmä seuraa tilannetta ja informoi tarvittaessa asianosaisia, kertoo johtava lääkäri Tove Wide.
Suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystys siirtyy HUSin vastuulle lauantaista 7.12.2019 alkaen. Suun terveydenhuollon päivystyksessä hoidetaan kiireelliset ja äkilliset särky- ja tapaturmatapaukset. Suun terveydenhuollon kiireellisen ensiavun kriteerit
Päivystykseen hakeudutaan soittamalla ajanvarauksen puhelinnumeroon 09 471 71110. Soitathan aina ennen kuin hakeudut päivystykseen.
Ajanvaraus on auki arkisin klo 14 – 21 ja viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 8-21. Käyntiosoite on Haartmaninkatu 4, rakennus 12 (Meilahden sairaala-alue)
Vuodenvaihteessa päivystystoiminta käynnistyy myös Hyvinkäällä. Tuolloin sama puhelinnumero jatkaa ja hoidontarpeenarvion mukaisesti potilaat ohjataan 1.1.2020 alkaen joko Haartmanin tai Hyvinkään sairaalaan.
RYHMÄSSÄ PUHUTAAN ELÄMÄSTÄ SUOMESSA: Työelämästä, vanhemmuudesta, koulutuksesta, suomalaisesta kulttuurista, kotoutumisesta, vapaa-ajan harrastuksista, jne. Arabiankielinen tulkkaus.
Maanantaina 2.12.2019 klo 18.30 Teema: Suomen historia ja suomalainen kulttuuri
Syksystä 2015 lähtien monet ihmiset ovat tukeneet turvapaikanhakijoita eri tavoin – mitä kuuluu aktivismille nykyisin? Mitä tehdään turvapaikanhakijoiden ja paperittomien auttamiseksi, kuka tekee, ja missä? We see you-kampanjan aktiivit Turusta ja Helsingistä vierailevat Raaseporin järjestötilassa ja kertovat toiminnastaan lauantaina 23 marraskuuta klo. 15-17. Keskustelun aiheena turvapaikkaprosessiin liittyvät kysymykset, käännytykset ja paperittomuus. Tilaisuus on monikielinen ja siinä on pienimuotoiset tarjoilut. Lämpimästi tervetuloa! Osoite: Keskuskatu 59, Karjaa (pizzeria Toron vieressä).
Terveysasema toimii normaalisti arkisin klo 8.00–16.00 kesän aikana. Terveysaseman palvelupiste on 3.6.–31.8.2019 suljettu arkisin klo 11.00–13.00.
Pohjan terveysasema puh. 019 289 3000
Pohjan terveysasema on avoinna torstaisin 3.6.–20.6.2019 ja 1.8.–29.8.2019. Terveysasema on suljettu 21.6.–31.7.2019.
Karjaan terveysasema puh. 019 289 3000
Terveysasema toimii normaalisti arkisin klo 8.00–16.00 kesän aikana. Terveysaseman palvelupiste on 3.6.–31.8.2019 suljettu arkisin klo 11.00–13.00.
Päivystystoiminta
Päivystys
ainoastaan HUS Raaseporin sairaalan yhteispäivystyksessä, Itäinen Rantakatu 9,
10600 Tammisaari, arkisin klo 8.00–16.00, puh. 019 289
3000 ja iltaisin sekä viikonloppuisin puh.019 224 2800. Ennen
päivystykseen hakeutumista suositellaan soittamaan maksuttomaan
päivystysapunumeroon 116 117.
Hätätilanteissa soita 112.
HUSLAB
Pohjan laboratorio (HUSLAB) on suljettu 21.6.–31.7.2019.
Ajalla 3.6.–20.6.2019 ja 1.8.–29.8.2019
laboratorio on auki ainoastaan torstaisin klo 8.00-13.30.
Karjaan laboratorio (HUSLAB) on auki
normaalisti koko kesän ajan, arkisin klo 7.45–11.00 ajanvarauksella.
Laboratorio (HUSLAB), HUS Raaseporin
sairaalassa, on auki normaalisti arkipäivisin klo 7.30–14.00.
Sosiaalipalvelut
Lapsi- ja perhepalvelut, Raaseporintie 37 (Tammisaari), Pikku
kaupungintalo, tavoitettavissa kaupungin puhelinkeskuksen kautta, puh. 019 289 2000 tai suoranumerolla,
joka löytyy osoitteesta www.raasepori.fi.
Perhekeskus, Raaseporintie 37 (Tammisaari), Porttitupa,
tavoitettavissa kaupungin puhelinkeskuksen kautta, puh. 019 289 2000 tai suoranumerolla, joka löytyy osoitteesta
www.raasepori.fi/perhekeskus.
Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa
myös Raaseporin alueesta numerossa 09 816 424 39.
Aikuissosiaalityö ja vammaispalvelu, Raaseporintie 37 (Tammisaari), Torppa,
on auki normaalisti kesän aikana.
Maahanmuuttajatoimiston
palvelupisteet Karjaalla
ja Tammisaaressa toimivat normaalisti kesän aikana, yhteydenotot puhelimitse 019 289 2295.
Mielenterveyshoito ja päihdehuolto
Mielenterveyshoidon ja päihdehuollon
toimintaa on rajoitettu kesän aikana. Mielenterveyshoitoon liittyvissä asioissa
pyydetään soittamaan puhelinkeskuksen kautta puh. 019 289 2000 tai suoranumerolla, joka löytyy osoitteesta
www.raasepori.fi.
Päihdehuollon liikkuva yksikkö on auki
koko kesän ja tavoitettavissa arkisin klo 8.00–16.00 puh. 019 289 2395.
Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan
ajanvarausvastaanotot ovat suljettuina 15.7.–11.8.2019. Liikkuva tiimi vastaa
mahdollisiin tiedusteluihin.
Ehkäisevä terveydenhoito
Ehkäisevä terveydenhoito keskittää
lomakaudella resurssit ensi kädessä hoitamaan raskaana olevia sekä alle 1-vuotiaita
lapsia. Kaikkien toimipisteiden toimintaa on rajoitettu. Karjaan, Pohjan ja
Tammisaaren (Ystadsgården) neuvolatoiminta on avoinna koko kesän
ajanvarauksella. Puhelinsoittoihin vastaa neuvolan terveydenhoitaja klo
11.00–12.00. Neuvoloiden lääkärintarkastukset on keskitetty Karjaalle, Pohjaan
ja Tammisaareen.
Bromarvin vastaanotto on suljettu
1.7.–31.8.2019. Mustion vastaanotto on suljettu 1.7.-29.7.2019. Tenholan
vastaanotto on avoinna ajanvarauksella torstaisin 1.7.–28.7.2019. Aloittavien
ensiluokkalaisten terveystarkastukset tehdään kesäkuun alussa ja elokuun alussa
ennen koulun alkua. Kutsuntatarkastukset tehdään toukokuun lopulla ja kesäkuun
alussa.
Kuntouttava toiminta
Puhe- ja toimintaterapiatoiminta on suljettu heinäkuussa. Karjaan ja
Tammisaaren fysioterapiat ovat avoinna koko kesän, mutta toimintaa on
rajoitettu. Pohjan fysioterapia on suljettu 24.6.–29.7.2019. Villa Anemonen
seniorikuntosali on suljettu heinäkuussa.
Hammashoito
ja hammaslääkäripäivystys
Tenholan
vastaanotto on suljettu 13.6.–11.8.2019. Pohjan,
Tammisaaren ja Karjaan hammashoito on avoinna koko kesän. Päivystystoiminta
toimii Raaseporissa normaalisti virka-aikana.
Virka-ajan
ulkopuolella akuutti hoito kuntalaisille on järjestetty Helsingissä,
lisätietoja numerosta 044 494 3198.
Haluaisitteko toimia tukiperheenä? Tulkaa
mukaan koulutukseen! Tukiperhekoulutus järjestetään syksyllä 2019.
Tukiperheenä toimisitte yksi tai kaksi
viikonloppua kuukaudessa. Näin voitte
toimia turvallisina aikuisina tukiperhelapsille. Tukiperheviikonloppuna lapset
ovat teidän luona.
