Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Uudistuksen myötä sekä henkilö- että yritysasiakkaiden työvoimapalveluista tulee osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Valtion työ- ja elinkeinotoimistot eli TE-toimistot lakkautetaan. Samalla reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin.
Hangon, Inkoon ja Raaseporin kunnat muodostavat yhdessä Raaseporin työllisyysalueen. Raasepori toimii vastuukuntana ja johtaa työllisyysalueen toiminnan valmistelua.
Nyt toteutuva historiallinen uudistus vahvistaa kuntien monipuolisia peruspalveluja entisestään ja tuo kunnille toivottuja työkaluja työllisyyden edistämiseen.
Uudistus tuo palvelut lähemmäs kuntalaisia, mikä lisää työvoimapalvelujen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Kaikki nämä tekijät yhdessä tukevat työntekijöiden nopeamman työllistymisen tavoitetta sekä edistävät työllisyyden lisäksi koko alueen elinvoimaa.
Työvoimapalvelujen avulla sekä henkilö- että yritysasiakkaat saavat neuvontaa ja ohjausta työnhakuun ja työntekijöiden rekrytointiin sekä osaamisen kehittämiseen.
Vuoden 2025 alussa astuu voimaan myös uusi kotoutumislaki, jonka myötä kunnille tulee kokonaisvastuu myös kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumispalvelut ovat maahanmuuttaneille tarkoitettuja palveluja, joilla edistetään maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen.
Miksi TE-palvelut siirretään kuntiin?
Uudistus tuo palvelut lähemmäs asiakkaita. Jatkossa työvoimapalvelut löytyvät samasta paikasta kuin kunnan muut palvelut.
Kunnat tuntevat asukkaansa ja elinkeinoelämänsä parhaiten, mikä mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin sopivien ja yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen toteuttamisen. Uudistus on mahdollisuus tehdä asioita uudella tavalla.
Järjestämisvastuun siirto valtiolta kunnille on hyvin mittava uudistus. Henkilöasiakkaiden rinnalla tärkeänä kohderyhmänä uudistuksessa ovat myös yritysasiakkaat.
Uudistuksen tavoitteena ei ole vain siirtää palveluja ja henkilöstöä valtiolta kunnille vaan kehittää työvoimapalveluita entistä vaikuttavammaksi esimerkiksi suuntaamalla ammatillista koulutusta tukemaan paremmin alueen työllisyyttä ja yritysten tarpeita, edistämällä sekä kotoutumisen roolia työllisyyden hoidossa että kuntien roolia osaajien aktiivisessa houkuttelussa, tarvittaessa maan rajojen ulkopuolelta.
Valmisteluissa on pyritty huomioimaan kaikki mahdolliset osatekijät. Kunnissa uudistus nähdään vahvasti mahdollisuutena edistää paikallista elinvoimaa, mikä puolestaan vahvistaa kuntien veto- ja pitovoimaa.
Miten työ tai sen tekijät jatkossa kohtaavat?
Suomeen muodostuu uudistuksen myötä 45 työllisyysaluetta, jotka vastaavat vuoden 2025 alusta työvoimapalveluiden järjestämisestä hallinnollisesti. Suurin osa alueista järjestää palvelunsa vastuukuntamallilla, neljä kuntaa järjestää palvelunsa itse ja kaksi aluetta kuntayhtymämallilla.
Huolimatta TE-palveluiden hallinnollisesta järjestämisestä ja työllisyysalueiden rakenteista, asukkaat voivat jatkossa kääntyä oman kunnan puoleen työvoimapalveluihin liittyvissä kysymyksissä samaan tapaan, kuin etsiessään esimerkiksi teknisiä palveluja tai tietoa päivähoitopaikasta. Omasta kunnasta saa minimissään ohjausta ja neuvontaa. Raaseporin työllisyysalueella palveluista löytyy tietoa kuntien verkkosivuilta, ja yrityspalvelut löytyvät Business Eteläkärjen kautta.
Jo olemassa olevien asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään, vaikka palveluntarjoaja vaihtuu. Heidän asiointikanavansa säilyvät ennallaan ja sähköisenä asiointipaikkana toimii sekä henkilö- että yritysasiakkaiden osalta jatkossakin Työmarkkinatori.
Raaseporin ja Hangon kuntakokeilun toimipiste Hangossa on muuttanut uuteen osoitteeseen, ja palvelee nyt osoitteessa Bulevardi 6.
Uudet tilat ovat sopivammat ja tarjoavat paremmat mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen erityisesti TE2024-uudistusta ajatellen, kun kaikki työ- ja yrityspalvelut (TE-palvelut) siirretään valtiolta kunnille. TE-palvelujen uudistus astuu voimaan 1.1.2025.
Kuntakokeilu palvelee asiakkaitaan Hangon uudessa toimipisteessä ilman ajanvarausta keskiviikkoisin klo 9.00–12.00 ja klo 13.00–16.00.
Raaseporin ja Hangon kuntakokeilu on kokeilu, jossa osa valtion työ- ja yrityspalveluista (TE-palveluista) on siirretty kokeiluun osallistuville kunnille 1.3.2021. 1.1.2025 alkaen kaikki TE-palvelut siirtyvät pysyvästi kuntien vastuulle. Tällä hetkellä Raaseporin ja Hangon kuntakokeilun piirissä on noin 1700 rekisteröitynyttä työnhakijaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on ilmoittanut, että Hangon, Inkoon ja Raaseporin hakemus yhteisen työllisyysalueen perustamiseksi jatkaa valtioneuvoston käsittelyyn. Esitys on tarkoitus käsitellä valtioneuvostossa marraskuun lopussa, jonka jälkeen myös poikkeusluvan saaneet työllisyysalueet pääsevät jatkamaan valmistelua.
Mistä on kysymys?
Pääministeri Sanna Marinin hallitus linjasi keväällä 2021 TE-palveluiden siirrosta paikallistasolle. Linjaus liittyi hallitusohjelman työllisyystavoitteeseen ja kuntien vastuun vahvistamiseen työllisyyspalveluissa. Pääministeri Petteri Orpon hallitus toimeenpanee uudistuksen.
Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.
Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille 1.1.2025.
Miksi yhteinen työllisyysalue Hangosta Inkooseen?
Uudistuksessa palvelut siirretään kunnalle tai useammasta kunnasta muodostuvalle yhteistoiminta-alueelle, jonkatyövoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Hanko, Inkoo ja Raasepori eivät täytä tätä vaatimusta mutta yhdessä muodostamme alueen, jonka työvoimapohja on lähes riittävä ja jossa on tarpeeksi selkeitä tarpeita ja etuja yhteistyölle. Syitä yhteistyölle ovat muun muassa etäisyydet, kaksikielisyys, saaristokysymykset ja yhteistyö muilla alueilla, muun muassa elinkeinokysymyksissä.
Nuorten virtalähde eli Digivirtaa! -hanke tarjoaa nuorille digitaalisen tapahtumatuotannon koulutusta verkko-oppimisympäristössä. Koulutuksen keskiössä ovat oman tuotantoprojektin rakentaminen sekä perehtyminen digitaalisuuden mahdollisuuksiin tuotannon eri vaiheissa. Hankekoulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla asuvat 18-29-vuotiaat nuoret aikuiset, jotka eivät opiskele tai työskentele päätoimisesti. Muutkin voivat osallistua, jos jää vapaita paikkoja. Koulutukseen mahtuu mukaan 30 osallistujaa.
Koulutuksen aikana nuoret oppivat tapahtumatuotannon perusteita, projektinhallintataitoja sekä tutustuvat digitaalisuuden mahdollisuuksiin tuotannoissa. Näiden opittujen taitojen ja suoritettujen osaamismerkkien sekä koulutukseen sisältyvän uraohjauksen tavoitteena on sujuvoittaa nuorten hakeutumista ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Osallistujat pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan oman tapahtuman, joka toteutetaan verkkoympäristössä. Ennakko-osaamista tapahtumatuotannosta ei tarvita.
Projektin koulutuskokonaisuuksista vastaavat kulttuurituotannon ja digitaalisen tuotannon ammattilaiset. Syksyn Digivirtaa!- koulutus starttaa 30.9 ja loppuu 9.12. Koulutus toteutetaan etäopetuksena, tapaamisia on kaksi kertaa viikossa ja näiden lisäksi on tarjolla valmennusta oman tuotannon toteuttamiseen. Ensimmäisen koulutuksen ilmoittautuminen on avoinna 11.8-10.9.2021. Toteutus on osallistujille maksuton. Toinen koulutusjakso on 9.3.-26.5.2022. Koulutuksen sisältö on sama molemmilla toteutuksilla eli tule mukaan joko syksyn tai kevään koulutukseen.
Projektin toteutuksesta vastaa Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak. Hankeen toteutusaika: 12.4.2021-18.11.2022. Rahoittajana hankkeessa on Hämeen ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto (ESR).
Suomen työllisyyspalveluissa eletään monella tapaa jännittäviä aikoja. Maaliskuun 1. päivä alkaa työllisyyden kuntakokeilu, jossa suuri osa TE-toimiston asiakkaista siirtyy kokeilukuntien työllisyyspalvelujen piiriin. Kokeilulla etsitään keinoja tehostaa työnhakijoiden pääsyä töihin, koulutukseen ja muihin palveluihin. Lisäksi tavoitteena on päästä paremmin kiinni pitkäaikaistyöttömyyden syihin. TE-toimisto ilmoittaa kuntakokeiluun siirtyville asiakkaille siirrosta henkilökohtaisesti, eikä siirtyminen edellytä asiakkaalta toimenpiteitä.
Uudeltamaalta kokeilussa mukana ovat Helsinki, Vantaa-Kerava, Espoo, Porvoo sekä Raasepori-Hanko. Uudellamaalla viiden kuntakokeilun asiakkaaksi siirtyy kaiken kaikkiaan 92 000 asiakasta. Esimerkiksi Helsingissä hieman alle 50 000 työnhakijaa siirtyy kunnan työllisyyspalvelujen piiriin. Vantaalla ja Keravalla kunnan työllisyyspalvelujen piiriin siirtyy yli 21 000 työnhakijaa, Espoossa 18 000 ja Raasepori-Hankon alueella noin 1800.
Kuntien asiakkaiksi siirtyvät työnhakijat, jotka ovat alle 30-vuotiaita, vieraskielisiä tai eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan. Uudenmaan TE-toimiston asiakkaiksi taas jäävät ansiopäivärahaa saavat työttömät työnhakijat, työssä olevat työnhakijat, yritykset sekä tietenkin kaikki Uudenmaan työnhakijat, joiden kotikunta ei ole mukana työllisyyden kuntakokeilussa.
TE-palveluja ja kunnan palveluja joustavasti samalta luukulta
Kokeilun asiakkaat saavat kunnalta ne palvelut, jotka he aiemmin saivat TE-toimistolta. TE-toimiston tutut, työllistymistä edistävät palvelut eivät sinällään muutu, mutta palveluiden saanti helpottuu ja nopeutuu. Asiakas voi siis saada TE-palveluja, muita työllistymistä edistäviä palveluja sekä terveys-, sosiaali-, koulutus- ja yrittäjyyspalveluja saman katon alta. Asiakkaat saavat työnhaun tueksi kunnalta myös oman vastuutyöntekijän, joka auttaa heitä kokonaisvaltaisesti.
– Kokeilu on tarpeellinen, sillä työttömyyden syyt ovat yhä moninaisemmat. Tarvitsemme yksilöllisempiä ratkaisuja työllistymiseen. Kokeiluun siirtyvät työnhakijat pääsevät täysin uudenlaisen palvelusuunnittelun piiriin, sanovat Espoon työllisyyspalvelujen päällikkö Hilla-Maaria Sipilä, Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtaja Ilkka Haahtela sekä Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorinen.
Uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen
Kunnat ovat valjastaneet palvelumalliin mittavat verkostonsa, mm. Kelan, oppilaitoksia, yrityksiä, järjestöjä ja palveluntuottajia. Kokeilu tarjoaakin kunnille oivan mahdollisuuden sovitella ketterämmin yhteen työnantajien osaamis- ja työvoimatarpeita, paikallista koulutustarjontaa sekä työnhakijoiden työllistymis- ja koulutustarpeita.
Uudenmaan TE-toimisto ja ELY-keskus tukevat kuntakokeiluja uudessa tehtävässä
TE-toimistolle jää kuntakokeiluun siirtyvien asiakkaiden osalta joitakin tehtäviä, muun muassa työttömyysturvaa koskevia lausuntoja ja työvoimakoulutusten koulutusvalinnat. – Kaikki uudet työnhakijat ilmoittautuvat myös jatkossa työnhakijoiksi Oma asiointi -palvelussa tai TE-toimistossa , myös kuntakokeiluihin siirtyvät asiakkaat, projektipäällikkö Hilkka Koukkunen Uudenmaan TE-palveluista kertoo.
Myös Uudenmaan ELY-keskus tukee monin tavoin kuntakokeilujen ja TE-toimiston työtä. – ELY-keskus muun muassa hankkii useita valmennus-, koulutus- ja arviointipalveluja, jotka ovat sekä TE-toimiston että kuntakokeilujen asiakkaiden käytössä, kehittämispäällikkö Henna Koivula Uudenmaan ELY-keskukselta sanoo. Lisäksi ELY -keskus tukee kuntakokeilujen toimintaa tuottamalla tilastotietoa työllisyystilanteen kehityksestä kuntien käyttöön.
Tähtäimessä tehokkaampi palvelumalli
Kokeilun tavoitteena on kehittää myös uudentyyppisiä palveluja ja tehostaa palvelumalleja. Konkreettinen työ alkaa maaliskuussa ja palveluita kehitetään koko kokeilun ajan, kertovat Sipilä, Haahtela ja Taipale-Vuorinen. Kokeilu kestää kesäkuun 2023 loppuun asti. Hallitus linjaa työvoimapolitiikan pysyvästä palvelurakenteesta hallituskauden aikana.
Raasepori ja Hanko osallistuvat yhdessä työllisyyden kuntakokeiluun, joka alkaa 1.3.2021 ja päättyy 30.6.2023. Kokeilussa osa valtion TE-toimistojen tehtävistä siirtyy kunnille. Työllisyyskokeilun tavoitteena on parantaa ja tehostaa työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutusohjausta sekä löytää uusia ratkaisuja pätevän ja osaavan työvoiman saatavuuteen.
Raaseporin ja Hangon kuntakokeilualueella Te-palveluista siirretään noin 1800 asiakasta kunnalle. Muutos ei vaadi toimenpiteitä asiakkailta. Kuntakokeilun piiriin kuuluville asiakkaille tiedotetaan henkilökohtaisesti asiakassuhteen muutoksesta.
Ketkä kuuluvat kuntakokeilun piiriin?
Kuntakokeilun piiriin kuuluvat seuraavat Raaseporissa ja Hangossa asuvat asiakkaat:
työttömät työnhakijat, työllistettynä olevat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan
kaikki alle 30-vuotiaat riippumatta siitä, saavatko he työmarkkinatukea, työttömyysturvan peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa
kaikki, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame tai joiden, kansalaisuus on muu kuin Suomi, riippumatta iästä tai työttömyyteen liittyvistä etuuksista.
Kokeilun aikana työnhakija ilmoittautuu normaalisti TE-toimistoon, joka ohjaa kuntakokeilun piirissä olevat asiakkaat kuntaan. Asiakkuus on voimassa koko kuntakokeilun ajan. Kuntakokeilun asiakkaat saavat oman valmentajan, joka antaa henkilökohtaista ohjausta eri palveluihin liittyen.
Mitä muutos tarkoittaa Raaseporille ja Hangolle?
Kuntakokeilun asiakkaana sinut siirretään TE-palveluista kunnan asiakaspalvelun piiriin. Se tarkoittaa sitä, että vastaisuudessa asiakaspalvelua hoitaa kunta ja asiakaspalvelupisteen osoite muuttuu. Lisätietoa asiakaspalvelupisteistä ja muut yhteystiedot löydät Kuntakokeilun verkkosivuilta.
– Olemme hyvin iloisia siitä, että saamme osallistua kuntakokeiluun. Tämä avaa meille mahdollisuuden auttaa jo aiemmassa vaiheessa mm. pitkäaikaistyöttömiä ja heitä, jotka tarvitsevat apuamme eniten, kertoo Raaseporin työllisyyspalvelujen päällikkö Stefan Fri.
Kokeilun myötä työllisyyspalveluiden asiakaspalvelu paranee, sillä Hankoon avataan pian uusi asiakaspalvelupiste. Raaseporin ja Hangon kuuluessa samaan kokeilualueeseen, Raaseporin asukkaat voivat halutessaan asioida Hangon palvelupisteessä, ja toisin päin.
Raaseporille kuntakokeilu tarkoittaa ainutlaatuista mahdollisuutta olla mukana pilotoimassa koko Suomelle tärkeää kehityshanketta. Raasepori ja Hanko edustavat kaksikielisiä kaupunkeja, jotka saavat kokeilun myötä äänensä kuuluviin, kun toimia Suomen työllisyyden parantamiseksi kehitetään. Käytännössä kuntakokeilu tarkoittaa kunnalle sitä, että kuntaan luodaan uusi palvelukokonaisuus. Henkilöstöä siirretään osin TE-palveluista ja/tai rekrytoidaan uusien asiakkaiden palvelemiseksi kunnalla.
