28. elokuuta 1984 pidettiin avajaiset Pohan kirkonkylän nykyisessä kirjaston tiloissa, osoitteessa Keskusraitti 4.
Keskiviikkona 28.8.2024 kirjaston lukusalissa on kahvitarjoilu, tervetuloa!
Historiaa
Kirjasto toimi alusta asti kirkossa. Postinkuljettaja Mathias Weckström perusti ensimmäisen kirjaston Pohjassa vuonna 1837. Syyskuussa 1877 se siirrettiin alakouluun, jossa toimi myös oppilaskirjasto. Vuonna 1925 kirjasto muutti kuntataloon ja vuonna 1955 kirjasto sai omat tilat entiseen suomalaiseen alakouluun kirkkokylässä. Vanha koulu peruskorjattiin kirjastokäyttöön, jolloin kirjastossa oli 5320 nidettä ja lainausmäärä noin 8000 lainaa vuodessa.
1970-luvun lopulla oli nousukausi Pohjan kirjastotoiminnassa. Nykyisen rakennuksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1983. Kirjasto sai nyt vihdoin kirjastotoiminnalle tarkoitetut tilat, arkkitehti Heikkisen suunnitteleman noin 700 neliömetrin rakennuksen, josta noin puolet on kirjaston tiloja. Toisessa puoliskossa on mm. nuorisotila sekä kansalaisopiston kurssitiloja.
Pohjan kirjaston ja työväenopiston julkisivuluonnos.
Pohjan kirjasto tänään
Tällä hetkellä Pohjan kirjastolla on noin 22 000 lainaa vuodessa. Kävijätilastot olivat vajaat 10 000 vuonna 2023. Aineistomäärä Pohjan kirjastossa on tänään noin 29 500. Kirjasto kuuluu Helle-kirjastokimppaan.
Itä- ja Länsi-Uudellamaalla siirrytään kuntien järjestämään asumislietteiden keräykseen alue kerrallaan vuosina 2024–2026. Vastuu saostus- ja umpisäiliöiden tyhjennysten ja lietekuljetusten järjestämisestä siirtyy kiinteistön haltijalta kunnalliselle jäteyhtiölle. Rosk’n Rollin kilpailuttamat kuljetukset alkavat toimialueen länsiosista ja etenevät kahden vuoden siirtymäaikana alue kerrallaan kohti itää. Ensimmäisenä kunnallisiin kuljetuksiin siirrytään Hangossa lokakuussa 2024.
Kuntien omistama Rosk’n Roll vastaa lietesäiliöiden tyhjennyksistä ja lietteen kuljetuksista Raaseporissa 1.1.2025 alkaen. Asukkaat voivat vielä syyskaudella tilata lietesäiliöidensä tyhjennykset suoraan valitsemaltaan yritykseltä.
Lietesäiliöiden omistajien kannattaa olla loppuvuodesta valppaina. Rosk’n Rolliin on hyvä olla yhteydessä ja varmistaa lietesäiliöiden tyhjennykset hyvissä ajoissa ennen toivottua tyhjennysaikaa, jotta siirtymästä tulee mahdollisimman sujuva.
Kunnan järjestämisvastuulle siirtyviä lietekuljetuksia on Raaseporissa valittu hoitamaan paikallinen perheyritys Sjöbloms Tankservice. Urakkasopimuksen kesto on kolme vuotta. Keräyksen järjestämistä edesauttaa, että valittu kuljetusyritys on hoitanut tyhjennyksiä alueella ennenkin ja tuntee asiakkaat sekä kohdekiinteistöt.
Aluehallintovirasto on myöntänyt Raaseporin kaupungille vesitalousluvan rakentaa Mustionkosken voimalaitospatoon kalatie. Mustionkoski sijaitsee Mustion linnan kupeessa ja on neljäs ja viimeinen voimalaitos Mustionjoella ennen Lohjanjärveä. Kahdessa alimmaisessa voimalaitospadossa, Åminneforsissa ja Billnäsissä on jo toimivat kalatiet ja Peltokosken kalatielle aluehallintovirasto myönsi vesiluvan joulukuussa 2023. “Mustionkosken kalatieluvan myötä unelma vaellusesteettömästä Mustionjoesta ja vaelluskalojen paluusta Karjaanjoen vesistöön on taas merkittävän askeleen lähempänä”, iloitsee Raaseporin kaupungin projektipäällikkö Oskar Sjöberg.
Kalatien suunnittelu ja luvan saaminen ovat olleet monivaiheinen prosessi, ja lupakäsittelyyn on kulunut hieman yli vuosi. Seuraava vaihe on kalatiesuunnitelmien yhteensovittaminen ja sopiminen voimayhtiön kanssa, rakennesuunnitteluvaiheen aloittaminen sekä tarvittavan kokonaisrahoituksen varmistaminen. Kalateiden rakennustyöt suunnitellaan käynnistettäväksi aikaisintaan vuonna 2025.
Lupapäätös Mustionkosken kalatielle ja sen rakentaminen ovat merkittäviä askelia vaelluskalojen palauttamiseksi ja yksi alueen keskeisistä hankkeista. “Projektin eteneminen on saavutus, jossa pystyimme onnistumaan vain yhdessä alueen kuntien kanssa”, kertoo LUVYn toiminnanjohtaja Jaana Pönni.
Kalatien hyödyt jokihelmisimpukalle ovat merkittäviä, sillä lohikalat toimivat jokihelmisimpukan väli-isäntinä. Mustionjoessa vaeltavien lohikalojen, kuten taimenen ja lohen, luontaisen elinkierron onnistuminen edistää myös jokihelmisimpukan lisääntymisen mahdollisuuksia. Kalateiden toteuttaminen luo lisäksi mahdollisuuksia matkailun ja yritystoiminnan kehittämiselle ja parantaa joen virkistyskäyttöä.
Lisätietoja: Projektipäällikkö Oskar Sjöberg 019 289 2529
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos uusii väestöhälytinlaitteistoja Raaseporin, Hangon ja Inkoon alueilla syksyn 2023 aikana. Vuosihuollon yhteydessä vaihdetaan Hangonkylän koulun, Hangon paloaseman, Inkoon vesitornin ja Karjaan paloaseman alueilla sijaitsevat laitteistot. Lisäksi Tenholan uudelle paloasemalle Raaseporissa asennetaan väestöhälytin. Hälyttimet vaihdetaan uuteen, entistä tehokkaampaan malliin, jolloin hälyttimen kuuluvuus paranee ja sen ääni kattaa aiempaa suuremman alueen. Uusien laitteistojen huoltovarmuus on myös entisiä parempi. Asennustyöt tehdään viikoilla 39 ja 40.
Kuukausittainen koesoitto kuuluu aiempaa voimakkaammin
Muutos kuuluu alueen asukkaille ja muille hälytinten läheisyydessä oleville viimeistään asennustyön jälkeisenä kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina, jolloin on kuukausittainen, valtakunnallinen väestöhälytinten testaus aina klo 12. Hälyttimistä kuuluu silloin seitsemän sekuntia kestävä tasainen kokeilumerkki. Samalla voidaan testata myös puhetiedotetta ”hälyttimien kokeilu, provalarm, testing sirens”.
Hälytinlaitteiston vaihtotyön jälkeen koesoitto kuuluu uusien hälyttimien alueella huomattavasti aiempaa voimakkaammin ja kantautuu aiempaa etäämmälle. Muutos ei edellytä toimenpiteitä asukkailta, mutta asia on hyvä tietää ja huomioida koesoittoaikojen osalta.
Väestöhälyttimet varoittavat ulkona liikkuvia
Väestöhälyttimillä voidaan antaa yleinen vaaramerkki esimerkiksi, jos ilmassa on vaarallista savua tai kaasua, joka uhkaa asukkaita. Vaaramerkki on minuutin mittainen nouseva ja laskeva ääni. Yleinen vaaramerkki kertoo, että ulkona olevien tulee suojautua sisätiloihin. Sisätiloissa suljetaan ovet, ikkunat ja tuuletusaukot sekä pysäytetään ilmanvaihto, jos mahdollista. Vaara ohi -merkki on minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se ilmoittaa, että uhka tai vaara on ohi.
Väestöhälyttimet on tarkoitettu ensisijaisesti ulkona liikkuvien varoittamiseen. Niiden ääni ei siis välttämättä kuulu sisätiloihin. Maastonmuodot, rakennettu ympäristö ja säätila vaikuttavat myös hälyttimien kuuluvuuteen. Väestöhälytinjärjestelmä ei kata kaikkia alueita. Hälyttimet on sijoitettu ensisijaisesti sinne, missä asuu tai liikkuu eniten ihmisiä.
Osa monikanavaista hälytysjärjestelmää
Väestöhälyttimellä soitettavan yleisen vaaramerkin lisäksi annetaan aina vaaratiedote, joka luetaan radiossa ja näytetään teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa myös televisiossa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedote näkyy myös muun muassa sivustoilla pelastustoimi.fi ja 112.fi. Vaaratiedote lähetään lisäksi 112 Suomi -sovelluksen kautta. Pelastuslaitokset suosittelevat 112 Suomi -sovelluksen lataamista puhelimiin.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella on noin 80 väestöhälytintä. Hälyttimiä uusitaan ja huolletaan tarpeen mukaan. Pelastuslaitos myös kartoittaa onko rakennettu uusia asuinalueita, joihin väestöhälytin olisi hyvä sijoittaa.
Lisätiedot:
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, viestimestari Juha Sundqvist
Lokakuussa Tammisaaren ja Karjaan kirjastot tarjoaa pakopelin Kirottu amuletti. Kerää porukka ja tule mukaan!
Harvinainen kirottu amuletti on kadonnut ja sotkenut taikatarvikeliikkeen mullin mallin. Kaupan apulainenkin on hävinnyt teille tietämättömille. Onnistuuko ryhmänne löytää amuletti ajoissa ja palauttaa se paikoilleen ennen kuin kirouksen vaikutuspiiri kasvaa?
Kohderyhmä: 9-vuotiaasta ylöspäin, jos ryhmässä on vanhempiakin pelaajia, voi nuorempiakin pelaajia ottaa hyvin mukaan.
Ryhmäkoko jopa 14 henkilöä
Pelin kesto: noin 30 min
Pelin tekijä on Ääres eduEscape.
Tammisaaren kirjasto, Torni
Torstai 19.10. ja perjantai 20.10. klo 9–16 (viimeinen ryhmä aloittaa klo 15.15).
Tarvitsetko apua älypuhelimen,tabletin tai tietokoneen käytössä?
ENTER ry:n ja EKL ry:n vapaaehtoiset seniorit antavat henkilökohtaista ja maksutonta vertaisopastusta. Opastusta voi saada sekä suomeksi että ruotsiksi. Opastukset toteutetaan yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n kanssa.
Raasepori Pride-viikkoa vietetään 21.-27.8. Tervetuloa juhlimaan ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta, luvassa on värikästä ja monipuolista ohjelmaa!
Raasepori Pride järjestetään tänä vuonna seitsemättä kertaa ja ensimmäistä kertaa oman yhdistyksen, Raaseporin Sateenkaaren, alla. Viikon aikana järjestetään pienempiä ja suurempia tapahtumia eri puolilla Raaseporia. Kaikki tapahtumat ovat maksuttomia.
Prideviikon ohjelma koostuu monipuolisesta yhdistelmästä luentoja, taidetta, esityksiä, liikuntaa, askartelua, elokuvaa, sateenkaarimessua – Pridekulkuetta unohtamatta. Tulevana lauantaina 26.8. Pride tarjoaa ohjelmaa koko perheelle Kulttuuritalo Fokuksen ulkopuolella kulkueen jälkeen. Illalla nähdään upea show TryckeriTeaternin lavalla.
Merivoimien vuosipäivää juhlistetaan sunnuntaina 9. heinäkuuta Raaseporissa. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua Merivoimien aluksiin jo lauantaina 8. heinäkuuta Pohjoissatamassa. Juhlapäivänä tarjolla on kalustoesittelyjen ohella myös musiikkia. Tapahtuman järjestelyistä vastaa Uudenmaan prikaati.
Merivoimien vuosipäivä juontaa historiansa 9.–10. heinäkuuta vuonna 1790 käytyyn Ruotsinsalmen toiseen meritaisteluun. Meritaistelu käytiin Ruotsin ja Venäjän laivastojen välillä. Taistelu on yhä suurin Itämerellä koskaan käyty meritaistelu. Suomen merivoimien vuosipäivä on Ruotsinsalmen toisen meritaistelun vuosipäivä.
Sunnuntai käynnistyy perinteisin juhlamenoin; yleisöllä on mahdollisuus seurata lipunnostoa sekä vuosipäivän paraatikatselmusta kenttähartauksineen Pohjoissatamassa. Jurmo-luokan joukkojen-kuljetusvene ajeluttaa yleisöä päivän aikana Pohjoissatamasta käsin. Yleisöllä on myös mahdollisuus tutustua Merivoimien kalustoon Stallörin puistossa.
Laivaston soittokunta järjestää vuosipäivän yhteydessä perinteisen puistokonsertin. Stallörin puistossa soittokuntaa johtaa kapellimestari Matti Laiho ja solistina laulaa Maria Tyyster, joka tulkitsee konsertissa kesäistä kevyttä musiikkia Suomesta ja maailmalta. Konsertissa kuullaan myös reserviläisistä koostuvan Merileijonat-rumpuryhmän rumpusaluutti.
Ohjelma
Lauantaina 8.7. Avoimet ovet aluksille klo 13-17 Pohjoissatama, Raasepori
Sunnuntaina 9.7. Vuosipäivä Raaseporissa • Lipunnosto klo 8, Pohjoissatama • Seppeleenlasku klo 9, Tammisaaren uusi hautausmaa • Merivoimien joukkojen katselmus klo 10, Pohjoissatama • Jurmo-ajelut yleisölle klo 11-18, Pohjoissatama • Laivaston soittokunnan puistokonsertti klo 12-13, Stallörinpuisto • Kalustonäyttely klo 11-18, Stallörinpuisto
Paraatia komentaa Merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali JukkaAnteroinen. Katselmuksen suorittaa Merivoimien komentaja, kontra-amiraali JoriHarju. Kenttähartauden pitää sotilaspastori MarkusWeckström.
Alueelta löytyy Sotilaskodin myyntipisteitä. Merivoimien vuosipäivän tapahtumiin on vapaa pääsy.
Ukrainasta tulevien pakolaisten määrä kasvaa päivä päivältä. Joka päivä Suomen viranomaisille ilmoittautuu 200–300 pakolaista, jotka ovat joko turvapaikanhakijoita tai tilapäisen suojelun hakijoita.
Tämän lisäksi Suomeen saapuu myös suuri joukko pakolaisia, jotka eivät ole vielä ilmoittautuneet. Pakolaisista huolehtii pääasiassa maahanmuuttovirasto, jolla on myös päävastuu järjestää pakolaisille tarvittavat palvelut. Maahanmuuttovirasto keskustelee kuntien kanssa, miten tarjota paras apu sekä tuki tässä vaikeassa tilanteessa. Myös Raaseporin kaupunki keskustelee jatkuvasti maahanmuuttoviraston kanssa valmistautuessaan ottamaan vastaan pakolaisia. Monet tarjoavat apuaan pakolaisten kuljettamisessa Suomeen, mutta kaupunki haluaa muistuttaa, että maahanmuuttovirastolla on päävastuu koordinoida pakolaisten vastaanottoa Suomessa ja pyytää tarvittaessa apua kunnilta. Raaseporin kaupunki tarjoaa tietysti pakolaisille myös koronarokotuksen. Koska Suomessa jo olevat tai vielä matkalla olevat pakolaiset pääosin ovat lapsia, naisia sekä vanhuksia on myös kaupungin koulut valmistautuneet uusiin oppilaisiin, mikä on tapa normalisoida lasten arkea.
Raaseporin maahanmuuttajapalveluista saa tarvittaessa lisätietoa sekä neuvontaa. Maahanmuuttajakoordinaattori: Karin Ljung-Hägert puh. 019 289 2291 karin.ljung-hagert@raasepori.fi
Raaseporin kaupunginvaltuusto on 14.3.2022 valinnut diplomaatin ja valtiotieteiden maisteri Petra Themanin Raaseporin uudeksi kaupunginjohtajaksi. Hän sai 24 ääntä yhteensä 43:sta. Theman aloittaa tehtävässään, kun nykyinen kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist jää eläkkeelle tänä syksynä. Petra Theman työskentelee tällä hetkellä ulkoministeriössä tasa-arvoasioiden parissa. Theman on kirjoilla Helsingissä, mutta asuu Kirkkonummella.
Theman valittiin niiden neljän hakijan joukosta, jotka olivat edenneet rekrytointiprosessin loppusuoralle. Muut hakijat olivat:
• Barbara Heinonen Paraisilta, hallintovouti Turussa ja Maarianhaminan entinen kaupunginjohtaja. Heinonen ei saanut yhtään ääniä.
• Frank Hoverfelt Tammisaaresta, Raaseporin Energian toimitusjohtaja. Hoverfelt sai vaaleissa 18 ääntä.
• Robert Nyman Espoosta, kunnanjohtaja Inkoossa. Nyman sai yhden äänen.
Kaupunginjohtajan työ on viiden vuoden määräaikainen virkasuhde, kuitenkin kolmen vuoden jatkomahdollisuudella. Ragnar Lundqvist on tänä syksynä hoitanut kaupunkijohtajan tehtävää viisi vuotta, hän aloitti työnsä Raaseporissa vuonna 2017.
Ihana, noin 27 500 asukkaan Raasepori etsii innostavaa kaupunginjohtajaa kehittämään ja johtamaan kuntaa innovatiivisella otteella. Yhdessä noin 1 850 hengen henkilöstön, päättäjien ja asukkaiden kanssa kehitämme Raaseporista entistä elinvoimaisemman ja kestävämmän kunnan, jossa viihtyvyys, hyvinvointi ja kukoistava elinkeinoelämä luovat puitteet hyvälle elämälle.
Nykyinen kaupunginjohtajamme siirtyy eläkkeelle, ja siksi haemme nyt uutta kaupunginjohtajaa. Etsimme pelotonta, aloitteellista ja ulospäinsuuntautunutta verkostoitujaa, joka hahmottaa kokonaisuuksia ja haluaa kehittää kaupunkiamme pitkäjänteisesti ja strategisesti. Sinulla on kokemusta johtamisesta, tuntemusta kunnan toiminnasta ja hyvä taloudellinen osaaminen. Edustat Raaseporia eri yhteyksissä, ja siksi olet myös tärkeä lähettiläs profiilimme vahvistamiseksi.
Meillä saat tehdä töitä kaupungissa, jossa on upeat puitteet, monipuoliset kehitysmahdollisuudet ja kiinnostavat tulevaisuudennäkymät. Raaseporissa elämä sujuu historiallisen hienoissa miljöissä vaikkapa pikkukaupungissa, kotoisassa kylässä, elävällä maaseudulla, saaristossa tai ruukkiympäristöissä. Myönteinen muuttoliike, viihtyvät asukkaat, kasvava matkailu ja työpaikat kertovat vetovoimastamme. Raaseporin kaupunginjohtajana saat työkavereiksesi osaavan tiimin, joka työskentelee laaja-alaisesti luodakseen hyvät edellytykset elinvoimaiselle elinkeinoelämälle, toimivalle elinympäristölle ja monipuolisille palveluille – sekä asukkaille, että vapaa-ajan asukkaille. Raaseporissa kannamme vastuumme ilmastosta.
Pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja julkishallinnon hyvä tuntemus. Hallitset ruotsin ja suomen kielen suullisesti ja kirjallisesti. Muu kielitaito luetaan ansioksi.
Viiden vuoden määräaikaisessa virassa on kolmen vuoden jatkomahdollisuus.
Hakemukset palkkavaatimuksineen lähetetään Kuntarekryyn 28.1. klo 12.00 mennessä.
Millaista on vapaa-ajan asuminen Raaseporissa? Raaseporin kaavoitusyksikkö haluaa kuulla näkemyksesi ja sinä voit auttaa vastaamalla kyselyyn. Kuulut kohderyhmään, jos sinulla on Raaseporissa kakkosasunto, vapaa-ajan asunto tai kesämökki. Kotikunnallasi ei ole väliä, myös raaseporilaiset voivat vastata kyselyyn.
Kysely on auki 5.12.2021 asti. Kyselyyn vastaamiseen menee noin 10 minuuttia. Vastaajien kesken arvotaan 50 €:n lahjakortti vapaavalintaiseen, Raaseporissa sijaitsevaan päivittäistavaraliikkeeseen.
Selvitys vapaa-ajan asumisesta on osa maankäytön kehityskuvatyötä. Maankäytön kehityskuvan tavoitevuosi on 2050 ja sitä laaditaan vuosina 2021-2023. Kehityskuvaa tehdään vuorovaikutuksessa Raaseporin asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Maankäytön kehityskuvatyöstä ja siihen liittyvästä vuorovaikutuksesta on luvassa lisätietoa vuodenvaihteen tienoilla. Seuraa siis sivujamme!
Lisätietoja antaa: kaupunginarkkitehti Johanna Backas; 019 289 3843.
Ulkoilumahdollisuudet Raaseporissa kehittyvät entisestään Billnäsin uuden kävely- ja pyöräilyreitin myötä. Karjaan Rantapuistosta Billnäsiin ruukille vievä uusi ulkoilureitti tarjoaa käyttäjille hienoja luontokokemuksia Mustionjoen varrella ja Kulttuurivalli-infokyltit avaavat alueen rikasta historiaa kävijöille. Reitin kruunaa uusi kelluva silta, jonka päädyssä olevalta katselutasanteelta kävijät pääsevät ihailemaan ruukkimaisemia keskeltä Mustionjokea viime vuonna valmistuneen Billnäsin kalatien yläpuolelta.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls piti puheen avajaisissa.
Raaseporin kaupungin rakentama kalatielle johtava ponttoonisilta kätkee alleen vaelluskalojen ohjausaidan, jonka tarkoituksena on ohjata ylävirrasta saapuvia kaloja turvallisesti kalatiehen, voimalaitosturbiinien sijaan. Ohjausaidalle kaupunki on saanut rahoitusta Maa-ja metsatalousministeriön NOUSU-ohjelmasta, joka parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyrkii palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä. Kävelysillan päässä olevalta katselutasanteelta kävijät pääsevät seuraamaan kalojen matkaa ja lukemaan kalarappusista ja mm Mustion joessa elävistä jokihelmisimpukoista. Patosilta avaa uusia näkymiä kaikille paikallisille ja vieraille.
Skyltarna är placerade runt kulturvallen.
Kävelyreittien kehittelyä Billnäsin alueella jatketaan vielä ensi vuonna yhdessä maanomistajan kanssa.
”Raaseporin kaupunki ansaitsee jokaisen alueen asukkaan mutta myös alueen vieraiden kiitokset sekä patosillasta että alueelle rakennetuista pyöräteistä, tien uudistamisesta sekä katuvalaisimista.” toteaa Olli Muurainen Billnäsin ruukista.
Kim Björklund ja Aapo Roselius kertovat Billnäsin uniikista historiasta.
Kulttuurivalli yhtenäistää alueen ainutlaatuisen kulttuuri- ja ruukkihistorian uuden reitin ja Ratavallin kautta. Yhdeksän suuren informatiivisen ja tyylikkään taulun välityksellä Billnäsin ruukin rikas historia avautuu kävijöille. Hankkeen takana on historioitsijat Kim Björklund ja Aapo Roselius.
“Haluamme nostaa esille ja kertoa alueen suurenmoisesta historiasta. Kaikki jotka kävelevät ruukissa ja sen lähialueilla ovat Suomen teollisuushistorian tärkeimmissä paikoissa. Tämä on ehdottomasti yksi meidän suurimmista teollisuutemme ja Suomen nykyaikaistamisen symboleista” he kertovat.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Piia Nordström tutkivat uutta näköalapaikkaa kalatien yllä.
Kulttuurivalli on saanut tukea kylttien sisällön tuottamiseen Karjaa-Pohja Säästöpankkisäätiöltä ja Svenska Kulturfondenilta. Raaseporin kaupunki ja Billnäsin ruukki ovat yhdessä kustantaneet kylttien painon ja tuottamisen. ELY keskus on ollut mukana tukemassa kylttien ja taukopaikkojen hankintaan uudelle Rantapuiston ja Billnäsin väliselle reitille. Paikallinen Kaviva Graphics on suunnitellut kylttien ulkonäön ja graafisen työn ja Mr Media on painattanut ja asentanut ne.
Uudelta reitiltä löytyy myös taukopaikkoja, penkkejä ja pöytiä, jotka ovat hankittu myös osittain ELY keskuksen tuella. Reitin varrelta löytyy myös Billnäsissä vasta avattu terassiravintola Scarlett O Karis, josta vierailijat voivat ihastella ruukki- ja jokimaisemia ja nauttia juomista sekä Yhdysvaltain etelävaltioiden grilliruuista.
“Olemme yhdessä kehittäneet uuden vielä vetovoimaisemman kokonaisuuden Billnäsin ruukin alueelle ja nykyään Billnäs lukeutuu kotimaisten ja Suomeen matkustaneiden kansainvälisten matkailijoiden must see kohteisiin” toteaa Raaseporin Matkailupäällikkö Ville Vuorelma.
Raaseporin kaupungin kunniamerkkitoimikunta on päättänyt jakaa nk. Raaseporin mitalin, “Comitatus Raseburgensis Sigillum” vuonna 2020.
Mitalin jakoperiaatteiden mukaan kaupunginjohtaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja voi antaa ehdotuksia mitalin saajaksi. Arvioitaessa ansiomerkkiehdotuksen taustalla olevaa panosta on kiinnitettävä huomiota panoksen merkitykseen, laatuun ja jatkuvuuteen. Päätöksen tekee kunniamerkkitoimikunta.
Vuonna 2020 ansiomitali jaettiin Henrik Ekblomille.
Vasemmalta kunniamerkkitoimikunnan puheenjohtaja Henrik Lindholm, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Linnéa Henriksson, Henrik Ekblom, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls ja kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist.
Koronapandemian vuoksi jouduimme lykkäämään tilaisuutta kesäkuuhun 2021. Ansiomitali luovuttivat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls, kunniamerkkitoimikunnan puheenjohtaja Henrik Lindholm ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Linnéa Henriksson torstaina 17.6.2021 järjestetyssä tilaisuudessa Raaseporin kaupungintalolla.
Perustelut
Henrik Ekblom
Karjaan Puhelimen toimitusjohtaja Henrik Ekblom on johtanut satavuotiasta yhtiötä vuodesta 1996 lähtien. Ekblomin aikana telealalla ja yrityksessä on tapahtunut suurempia muutoksia kuin koko yhtiön olemassaolon aikana. Ekblomin näkemys ja ote yhtiöstä ovat mahdollistaneet sen, että Karjaan Puhelin on moderni, vahva, paikallinen ja menestyvä yritys. Muutos on ollut suuri, mutta yhtiö tyydyttää edelleen asukkaiden ja alueen tiedonvälitystarpeet. Yhtiön strateginen päätös investoida kuituun on ollut erittäin tärkeä Raaseporin kaupungille. Nopeiden yhteyksien turvaaminen yrityksille ja asukkaille on nykyään, ja vielä enemmän tulevaisuudessa, lähes kaiken toiminnan perusedellytys. Yrityksen menestyksen ansiosta alue on saanut vahvan kortin tämän välttämättömän ja kattavan infrastruktuurin muodossa, jota kukaan muu ei todennäköisesti olisi toteuttanut, ellei Karjaan Puhelin olisi sitä tehnyt. Henrikin roolia kehityksessä ei voida missään tapauksessa aliarvioida, olipa sitten kyse alan tietämyksestä tai Henrikin rakentamasta suuresta henkilökohtaisesta verkostosta. Ne ovat olleet ratkaisevia yhtiön strategian laatimisessa ja yrityksen johtamisessa. Kaikki yritystoiminta hyödyttää kaupunkia, mutta harvat yritykset onnistuvat vaikuttamaan niin monin tavoin ja laaja-alaisesti myönteiseen yhteiskunnan kehitykseen kuin Karjaan Puhelin. Sen vuoksi Henrik Ekblom ansaitsee erityishuomion. Raaseporin kaupunki haluaa huomioida yllä mainitut korvaamattomat teot sekä tunnustuksena niistä myöntää Henrik Ekblomille Raaseporin mitalin.
Bisnesideakilpailu Game of Ideas järjestetään kolmatta kertaa. Nyt etsimme taas uusia bisnesideoita! Ensimmäisessä vaiheessa hakijat esittävät bisnesideansa verkon välityksellä Novagon tuomaristolle ja loppukilpailun juontajalle Reidar Waseniukselle. Näistä lupaavimmat valitaan 21.9.2021 klo 17.00 – 20.00 pidettävään loppukilpailuun, joka striimataan ja tallennetaan. Tarjoamme tarvittaessa sparrausta ideasi ja esityksesi kehittämiseen 30.6. asti. Kilpailussa parhaat ideat palkitaan kolmessa eri kategoriassa; houkuttelevin investointi, vahvin tiimi ja lupaavin liikeidea. Myös yleisö pääsee äänestämään omaa suosikkiaan!
Kilpailuun voi ottaa osaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Mikäli luova idea kutkuttaa mieltä ja sen esittely bisnesenkeleille houkuttaa, kilpailuun voi osallistua myös muualta päin Suomea.
Hae rohkeasti mukaan:
1. Pääset sparraamaan liikeideaasi! 2. Testata ideasi todellisten ammattilaisten edessä! 3. Saat näkyvyyttä tuotteellesi tai palvelullesi! 4. Myös isoille tuotteille ja ideoille on tilaa Ruukissa! 5. Mahdollisuuden enkelisijoitukseen!
Bromarvin sivukirjasto on avoinna kesälauantaisin 15.5.-28.8.2021* klo 10-13 omatoimista asiointia varten.
Paikalla kirjastossa on Bromarv Biblioteks Vänner-yhdistyksen jäseniä auttamassa laina-automaatin kanssa. Kirjoja, pelejä ym. on mahdollista lainata hyllyistä sekä etukäteen varatut kirjat voi noutaa.
Rantaradan varrella sijaitseva Billnäsin ruukki on yksi Raaseporin kehittyvistä alueista.
Vain muutaman kilometrin päässä Karjaan juna-asemalta, sijaitsee Billnäsin vanha ruukkimiljöö. Lumen verhoama rauhallinen idylli luo ensivaikutelman raukeasta pikkukylästä, mutta todellisuudessa pinnan alla kuhisee elämää. Vuonna 2019 avattu Ratavallin pyöräilyreitti on saanut ihmiset liikkeelle – nyt junaan voi hypätä oman pyörän kanssa ja polkea Karjaan asemalta Billnäsin sekä Åminneforsin ruukin kautta aina Fiskarsin ruukkiin saakka. Pyöräilijöiden lisäksi, viime vuonna Billnäsiin saapuivat kauan odotetut vaelluskalat. Toukokuussa 2020 avatut kalaportaat mahdollistavat kalojen nousun Mustionjokeen, yli 60 vuoden tauon jälkeen.
Billnäsin idyllinen ruukkimiljöö vaikuttaa rauhalliselta mutta todellisuudessa kylä on täynnä elämää. KUVA: JOHAN LJUNQVIST/MULTIFOTO
Yksi iso, tänä vuonna starttaava projekti, on noin 2 kilometrin pituisen ulkoilureitin rakentaminen ruukkialueen ympäri. Reitin varrelle sijoitetaan opastekylttejä mistä voi lukea ruukin historiasta, sen rakennuksista ja luontoaiheista. Reitin kohokohta on kalaportaiden yläpäähän rakennettava näköalatasanne, josta voi seurata kalojen jokavuotista vaellusta ensin ylös Mustionjokeen ja sitten taas takaisin mereen. Näköalatasanteen ja sinne johtavan ponttonisillan on suunniteltu valmistuvan kesään 2021 mennessä.
Kalaportaat ovat olleet jo itsessään iso rakennusurakka. Kaloille rakennettu voimalaitoksen ohittava kalatie mahdollistaa sen, että vaelluskalat pääsevät nousemaan luontaisille kutualueilleen. Viime vuonna vaelluskalaseurannassa havaittiin mm. lohien löytäneen tiensä kalatiehen. Lohen nousu takaisin Mustionjokeen on edellytys erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan, eli raakkukannan elvytykselle, sillä raakkujen toukat kehittyvät vaelluskalojen kiduksissa. Koko Mustionjokilaakso onkin luontoarvoiltaan arvokas kohde, johon kannattaa tulla tutustumaan kauempaakin.
Billnäsin ruukki on toiminut lähes 400 vuotta suomalaisen teollisuuden ja liike-elämän näyttämönä ja on tätä nykyä erittäin suosittu kokous- ja hääpaikka. Nyt kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue avautuu myös etätyöläisille, kun Billnäs Ruukki Oy ottaa askeleen kohti uutta.
– Ruukissa on pandemian aikaan remontoitu useita tiloja vieraiden käyttöön. On loogista, että tässä uudessa muuttuvassa ajassa kehitämme etätyömahdollisuuksia ja uusia kokousmuotoja. Etätyö Billnäsin kulttuurimaisemassa, sille tarkoitettuine tiloineen ja palveluineen, voi olla lähitulevaisuutta,kertoo Olli Muurainen Billnäsin ruukista.
Muurainen on myös satsannut alueen kokonaisviihtyisyyteen, muun muassa istuttamalla suuren määrän japanilaisia kirsikkapuita, joiden kevätkukinnasta voi nauttia kaikki.
Billnäs kiinnostaa myös asuinalueena
Ison, yli 100-vuotiaan punatiilikerrostalon ikkunoista on hieno näkymä kalaportaille. Neljä vuotta sitten, Jenna ja Janne Aronen muuttivat taloon Tampereelta. Ruukkiin pariskunnan toi oma yritys, Wood Mind, jolle etsivät verstastilaa inspiroivasta, luovasta ja luonnonläheisestä paikasta. Sellainen löytyikin netti-ilmoituksen perusteella Billnäsin ruukista. Vaikka pariskunta ei ollut aiemmin edes käynyt alueella, rakastuivat he oitis ruukin tunnelmaan. Sopimus tehtiin ja pian kotipaikka vaihtui Billnäsiin.
– Kaikki paikat mitä olemme täällä Raaseporissa tähän mennessä nähneet, ovat valloittaneet meidät ja kyllä täällä on vielä paljon tutkittavaa jäljellä,Janne kertoo.
Tunnissa junalla Helsinkiin ja Turkuun, ruukkimiljöön ainutlaatuinen tunnelma ja maallemuuttotrendi on nostanut Billnäsin houkuttelevuutta myös pysyvänä kotipaikkana.
– Kiinnostus Billnäsiä kohtaan on kasvanut viime aikoina, ja alueen saavutettavuuteen sekä viihtyvyyteen tulemme jatkossakin panostamaan,kertoo Raaseporin kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Piia Nordström.
Se tarkoittaa muun muassa sitä, että uusia asuintontteja kaavoitetaan alueelle, tieverkostoa kunnostetaan ja ulkoilureittejä kehitetään edelleen nykyisiä ja uusia asukkaita mielessä pitäen.
Raaseporin alustava tulos vuodelle 2020 esiteltiin tänään lehdistötilaisuudessa. Paikan päällä olivat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto, kaupunginjohtaja sekä talouspäällikkö.
Talouspäällikkö Jeanette Bäckström esitteli alustavan tuloksen ja kertoi, että alustava tulos vuodelle 2020 näyttää noin 9,9 miljoonan euron ylijäämää.
– Ilahduttavinta on, että saavutimme nyt alhaisimman kumulatiivisen alijäämän tason, 1,3 miljoonaa euroa, sitten Raaseporin perustamisen, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls. – Olemme saaneet enemmän valtionosuuksia ja verotuloja, mitä olimme budjetoineet, ja olemme myös tehneet parempaa tulosta toiminnassamme.
Kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist on samaa mieltä: – Tilannehan näytti maaliskuussa suoraan sanoen surkealta, mutta nyt voimme olla tyytyväisiä: vaikka olemme saaneet lisää valtionosuuksia, niin olemme mös pystyneet tehostamaan toimintaamme ja olemme menossa oikeaan suuntaan.
– On helppoa olla samaa mieltä ja olla tyytyväinen tulokseen, sanoo myös hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Mats Lagerstam ja jatkaa, – Että lainakanta nyt pienenee on myös osoitus oikeaan suuntaan kulkemisesta. Olen myös henkilökohtaisesti iloinen siitä, että Knipnäsin myynti saatiin vietyä maaliin sekä nettoinvestoinneistamme muun muassa Fokus-taloon, Mustion koulurakennukseen ja liikenneväyliin.
– On huomattavasti helpompi hengittää, kun teemme tällaisen tuloksen ja alijäämä pienenee, kertoo myös hallituksen toinen varapuheenjohtaja Anita Westerholm. – Emme ole vielä maalissa ja meidän täytyy jatkaa määrätietoista työtä talouden parantamiseksi. Minua ilahduttaa kuitenkin myös se, että nettomuuttomme oli vuonna 2020 positiivinen, + 129 henkilöä!
Kuvassa ylärivissä vasemmalta kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist ja kaup.hallituksen puheenjohtaja Anders Walls. Alarivissä vasemmalta kaup.hallituksen toinen varapuheenjohtaja Anita Westerholm, toimittaja Kai Jauhiainen Länsi-Uusimaa-lehdestä sekä oikealla talouspäällikkö Jeanette Bäckström.
Åminneforsin kalatien ensimmäinen seurantavuosi antoi mukavia tuloksia, kun noin 2300 kalaa todettiin vaeltaneen kalatiessä. Näiden joukossa oli 10 eri lajin edustajia mikä osoittaa, että vaellushaluiset kalat löytävät kalatiehen ja jopa ne jotka lajit eivät ole kaikkein voimakkaimpia uimareita kykenevät uimaan sen läpi. Vimpa jopa aloitti kudun kalatiessä.
Seurantahanke on Raaseporin kaupungin tilaustyö, jonka toteuttavat Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö LUVY ry:n tutkijat ja joka perustuu kalatalousviranomaisen asettamiin vaatimuksiin. Ensimmäinen toimintavuosi sisälsi paljon testausta, muutoksia ja myös teknisiä ongelmia. Lue lisää LUVY ry:n julkaisemasta raportista. Raportin oheen on koottu myös kuvaliite, josta voi katsella millaisia kuvia laskuri on tuottanut vuonna 2020.
DUUNI 2021 virtuaalitapahtuma ke 10.3.2021 klo 9.00 – 15.00
Kohtaa tulevaisuuden osaajat nopeasti ja vaivattomasti – tarvitsitpa sitten kokoaikaista, osa-aikaista tai kesätyöntekijää! Länsi-Uudenmaan ensimmäisillä digitaalisilla rekrymessuilla profiloidut nykyaikaisena työnantajana.
Duuni 2021 -rekrymessut järjestetään tänä vuonna virtuaalisesti viiden kunnan alueella. Tarkoitus on saada työnhakijoille ja yrittäjille turvallinen kohtaamispaikka ja mahdollisuus uusien työsuhteiden solmimiseen.
Aamupäivällä klo 9-12 päälavalla on mielenkiintoisia puheenvuoroja, iltapäivällä messuhuoneet avautuvat ja työnhakijat ja yritykset pääsevät kohtaamaan! Kontaktit järjestyvät maksuttomasti, eikä sinun tarvitse edes lähteä toimistostasi – tai mökiltäsi! Tapaat työnhakijat livenä kameran välityksellä ja/tai chatissä. Osallistuminen on tehty äärimmäisen helpoksi, mutta tarvittaessa apua löytyy.
Tilaisuuden järjestää Novago Yrityskehitys Oy yhteistyössä TE-palveluiden, Hangon, Inkoon, Lohjan, Raaseporin ja Siuntion kanssa ESR:n tuella.
VARAA VIRTUAALINEN STÄNDI TÄSTÄ LINKISTÄ10.2.2021 MENNESSÄ.
Raaseporin kaupungin Karjaa-Tammisaari pyörätiehanke on
saanut valtion (Traficomin) kävelyn ja pyöräilyn investointituen, täydet
650 000 euroa.
Hankkeen kokonaisarvo on 1,3 milj€ ja se kattaa VT25
pohjoispuolella kulkevan 5,5 km pitkän valaistun pyöräilytien Karjaan
Tammisaarentieltä Langansböleen Tammisaaressa.
Hanke sisältää yhden kevyen liikenteen alikulun joka
sijoittuu Horsbäckin kohdalle. Hankkeessa myös poistetaan Kodin tavaratalon
vaarallinen risteys VT25:ltä.
Työt alkavat tänä vuonna ja hanke valmistuu ensi vuonna
2022.
Hankkeessa merkittävää ja ainutlaatuista on maanomistajien tuki hankkeelle. Alue on lähes kokonaan yksityisomistuksessa ja alueen maanomistajat ovat mukana tukemassa hanketta siten, että ovat luovuttaneet ilman korvausta kaupungille oikeuden rakentaa pyörätie heidän maalleen. Kaupunki esittää tässä yhteydessä kiitoksen heille, sillä heidän mukaantulonsa mahdollistaa kauan tavoitellut Karjaan ja Tammisaaren välisen kevyen liikenteen yhteyden toteuttamisen.
Raaseporin kaupunki palkkaa tänä kesänä nuoria eri tehtäviin kaupungin yksiköissä.
Työsuhteen kesto on yksi (1) kuukausi. Kyse voi olla eri tehtävistä, kuten esim. puistotyöntekijä, siivooja, keittiöapulainen, museo-opas, urheilukentän hoitaja, uimavalvoja, kirjastotyöntekijä, hoitoapulainen, leiriohjaaja, kulttuurityöntekijä tai kiinteistönhoitaja.
Nuoret, jotka tarvitsevat työharjoittelua opintojaan
varten, ovat etusijalla kesätyöläisiä palkattaessa. Nuorten tulee olla syntyteitä 2005 tai sitä ennen.
Korkeakoulussa ja
ammattikorkeakoulussa opiskelevien palkka on 1 700 €/kk, ammatti-oppilaitoksissa
ja lukiossa opiskelevien 1 450 €/kk sekä muiden nuorten 1 300 €/kk.
Kaikki kesätyöhakemukset tehdään sähköisesti. Hakuaika
jatkuu 5.3.2021 klo.12:00 saakka. Pyrimme ilmoittamaan sinulle viimeistään
huhtikuun puolivälissä mikäli olet saanut kesätyötä vai et.
Haluatko olla mukana nimeämässä Mustion uutta koulu- ja
päiväkotikeskusta?
Raaseporin sivistyslautakunta järjestää nimikilpailun
uudelle koulu- ja päiväkotikeskukselle, joka on käyttövalmiina syksyllä 2022. Uudessa
kiinteistössä tulee toimimaan Mustion koulu, Svartå skola, Svartå
daghem/Mustion päiväkoti, sivukirjasto, nuorisotoiminta ja neuvolatoiminta.
Nimiehdotukset perusteluineen jätetään joko sähköisesti tämän linkin kautta: NIMIKILPAILU tai paperiversiona kaupungin kirjastoille.
Sivistyslautakunnan nimeämä työryhmä käy läpi kaikki
ehdotukset ja työryhmä antaa ehdotuksensa sivistyslautakunnalle, joka tekee
lopullisen päätöksen. Työryhmän kokoonpano:
Tina Nordman, sivistystoimenjohtaja Elisabet Ehrstedt, opetuspäällikkö Nina Aartokallio, varhaiskasvatuspäällikkö Heidi Enberg, kirjastojohtaja Hanna Rönnblom, rehtori Svartå skola Marjo Laitinen, rehtori Mustion koulu Oppilasedustaja Mustion molemmista kouluista Holger Wikström, sivistyslautakunnan edustaja
Viimeinen jättöpäivä on 7.2.2021.
Kaikkien nimiehdotusten jättäneiden kesken arvotaan 5 kpl
lippupakettia, jotka oikeuttavat ilmaiseen uimahallikäyntiin Tammisaaren
uimahallissa ja museokäyntiin Raaseporin museoon.
Tammisaaren kirjastossa toimii nyt varattujen kirjojen nouto itsepalveluna. Varattu aineisto on jaettu kahteen hyllyyn yläkerrassa lainatiskin vasemmalla puolella.
Löydät kirjasi lähetetyssä viestissä mainitun varaustunnisteen avulla. Varaustunniste on numerosarja, joka muodostuu automaattisesti, tai nimimerkki, jonka itse valitset. Sen avulla löydät varauksesi varaushyllystä. Varaukset lajitellaan tunnusten mukaan itsepalveluhyllyllä.
On tärkeää tarkistaa, että varauskoodi on oikea, jotta ei sekoiteta useita kopioita samasta kirjasta.
Henkilökunta auttaa tarvittaessa löytämään kirjasi. Tunnisteen vaihtamista voi pyytää verkkokirjastossa tai asiakaspalvelussa. Kirjat lainataan laina-automaatilla tai henkilökunnalta.
Karjaan keskustassa sijaitseva Kauppiaankatu muutetaan yksisuuntaiseksi kaduksi (Teknisen lautakunnan päätös 10.11.2020) Muutostyöt tehdään viikolla 47, eli alkaen 16.11.2020.
Muutoksen syynä on tarve ja mahdollisuus lisätä pysäköintipaikkoja. Muutoksen kautta voidaan kadun vasemmalle puolelle osoittaa 8-10 uutta pysäköintipaikkaa.
Lisätiedot, Piia Nordström, Raaseporin kaupunki puh. 019 289 3852
Raaseporin kaupungille on laadittu pyöräilyn edistämisohjelma vuosille 2020-2025. Hanke kuuluu vuoden 2020 toimintasuunnitelmaan ja se on laadittu yhteistyössä kaupungin matkailupalvelujen kanssa. Hankkeelle on saatu Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavustusta. Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy.
Raaseporin kaupungin kunniamerkkitoimikunta on tänä vuonna päättänyt jakaa nk. Raaseporin mitalin, “Comitatus Raseburgensis Sigillum”.
Mitalin jakoperiaatteiden mukaan kaupunginjohtaja,
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja voi
antaa ehdotuksia mitalin saajaksi. Arvioitaessa ansiomerkkiehdotuksen taustalla
olevaa panosta on arvioitava aikaansaannosten merkitys, laatu, laajuus ja
jatkuvuus. Päätöksen tekee kunniamerkkitoimikunta.
Ansiomitalit jaettiin tänä vuonna Tua Forsströmille ja Ingmar Lindbergille.
Vasemmalta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls, kunniamerkkitoimikunnan puheenjohtaja Henrik Lindholm, Ingmar Lindberg, Tua Forsström, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Linnéa Henriksson ja kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist.
Ansiomitalit luovuttivat kaupunginhallituksen
puheenjohtaja Anders Walls, kunniamerkkitoimikunnan puheenjohtaja Henrik
Lindholm ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Linnéa Henriksson torstaina
5.11.2020 järjestetyssä tilaisuudessa Raaseporin
kaupungintalolla.
”Tämä on hieno kunnianosoitus, täällä läntisellä Uudellamaalla tunnen olevani kotona”, kertoi Tua Forsström ja huomautti, että olemme niin sanotusti rikospaikalla. ”Henrik Cederlöf, joka oli opettajani, on syyllinen siihen, että olen viettänyt koko elämäni kielten ja kirjallisuuden parissa. Hän herätti intohimoni kirjallisuutta kohtaan ja olen hänelle vahvasti kiitollisuuden velassa.”
Forsström kertoi myös, että ruotsalaiset (Ruotsin Akatemian kollegat) ovat jo oppineet, missä Tenhola sijaitsee. ”He kysyvät tottuneesti ’oletkos vielä siellä Tenholassa?’ kun materiaalia pitää lähettää edes takaisin.”
Ingmar Lindberg, joka sai vastaanottaa mitalin numero 13, kiitti myös hän kunniasta, mutta halusi tähdentää, että teko, josta hänet nyt palkittiin, ei suinkaan ollut yhden miehen tekosia. Hän kiitti sekä entisiä kollegoitaan Fiskarsin ruukinkonttorilla, Fiskars yhtiöiden entistä toimitusjohtajaa Reijo Kaukosta, hallituksen aikaisempaa puheenjohtajaa Göran J. Ehrnroothia sekä niitä kaikkia, jotka muuttivat ruukkiin ja loivat sen uniikin hengen, joka ruukissa on edelleen tänä päivänä havaittavissa. ”Se oli ainoastaan hauskaa toimia tällaisten tehtävien parissa”, kertoi Lindberg.
Perustelut
Tua
Forsström
Tua Forsström on kirjailija ja Ruotsin akatemian jäsen. Julkisissa elämäkerrallisissa tiedoissa todetaan, että Tua Forsström on syntynyt Porvoossa ja asuu Helsingissä. Tiedoista ei kuitenkaan käy ilmi, että hän varttui ja kävi koulua Tenholassa ja Tammisaaressa. Forsström itse korostaa kuitenkin usein, että hän viettää puolet vuodesta Tenholassa.
Tua Forsström tunnetaan parhaiten runoilijana, mutta hän on myös kirjoittanut laulujen sanoituksia, draamaa, oratorion ja libreton. Hän debytoi vuonna 1972 ja on sittemmin julkaissut 12 runokokoelmaa. Yksi näistä on nimeltään Ekenäs (Vidar Lindqvistin kanssa, 1988). Forsströmin runoille ovat ominaista yksinkertainen, esteetön kieli, jossa luonto on läsnä ja jossa kansainvälisiä vivahteita sekoitetaan yksinkertaisiin paikallisiin ominaisuuksiin. Meri, tammet, merenpohjan simpukat ja muut yksityiskohdat ovat helposti Raaseporista tuttuja.
– Minulla on nyt tarpeeksi Tuan analyysejä, sanoi rehtori ja äidinkielen lehtori Henrik Cederlöf. Hän oli antanut oppilaille tehtäväksi analysoida runoja, mutta koska tehtävä tuntui monelle hieman oudolta, Tua laati pyynnöstä kymmenkunta analyysiä edellisellä välitunnilla. Forsström kirjoitti ylioppilaaksi Tammisaaressa vuonna 1966. Sittemmin hän on opiskellut Helsingin yliopistossa psykologiaa, ruotsinkielistä kirjallisuutta ja filosofiaa.
Forsströmistä on vähitellen tullut pohjoismaisen runouden tyylinmuodostaja. Hänen runojaan on käännetty yli 30 kielelle, ja hänelle on vuosien varrella myönnetty ainakin 16 kirjallisuuspalkintoa.
Tua Forsström valittiin vuonna 2019 Ruotsin akatemian jäseneksi ensimmäisenä Suomen kansalaisena.
Raaseporin kaupunki haluaa huomioida Forsströmin huomattavan uran sekä tunnustuksena siitä myöntää Tua Forsströmille Raaseporin mitalin.
Ingmar
Lindberg
Kun osa Fiskarsin perinteisistä toiminnoista lopetettiin satojen vuosien toiminnan jälkeen, aiheutti se monille syvää surua. Tähän päättyi yksi aikakausi. Yhtiön entinen varatoimitusjohtaja ja kiinteistöjohtaja Ingmar Lindberg pystyi surun keskellä katsomaan eteenpäin ja näkemään Fiskarsin uuden aikakauden mahdollisuudet. Hänen vahvalla osaamisellaan oli ratkaiseva asema vision toteuttamisessa. Lindberg osoitti lisäksi suurta rohkeutta, ja hän oli valmis vaarantamaan oman kunniansa. Hänen selkeä ideansa ja kykynsä ajatella pitkäjänteisesti osoittautuisivat kantamaan pitkälle – jopa pidemmälle kuin kukaan olisi osannut kuvitella.
Avainsanoilla käsityötaito, design ja suunnittelu alkoi Fiskarsin elvyttäminen. Yhtiöllä oli tarjota sekä toimitiloja että asuntoja, ja tulos on vaikuttava. Fiskarsista tuli Ingmar Lindbergin elämäntyö.
Raaseporin kaupunki iloitsee kaikesta Fiskarsiin nykyisin sijoittuneesta toiminnasta. Fiskarsia ei ole vain elvytetty, vaan se on erittäin elinvoimainen, minkä vuosittain tuhannet eri puolilta maailmaa tulevat vierailijat saavat huomata. Vierailijat löytävät samalla myös Raaseporin muut osat, mikä puolestaan hyödyttää kaupunkia ja aluetta tavalla, jota ei voi yliarvioida.
Raaseporin kaupunki haluaa kiinnittää huomiota edellä mainittuihin korvaamattomiin ponnistuksiin sekä tunnustuksena työstä jakaa Ingmar Lindbergille Raaseporin mitalin.
Tiistaina 4.8 ryhmä lapsia kokoontui ideoimaan “maailman parasta puistoa kotikaupungissaan” LillaLuckanin lastenkulttuurikordinaattori Pamela Anderssonin johdolla. Idéapaja järjestettiin yhteistyössä Raaseporin kaupungin lasten omassa puutarhassa; Citypuutarhassa, joka on toteutettu helmikuussa järjestetyn työpajan ideoiden pohjalta. Citypuutarha sijaitsee Karjaan sydämessä vanhan paloaseman vieressä. Kaupungin kaavoituksen ja kulttuuripalveluiden edustajia oli paikalla kuuntelemassa lasten ideoita ja ajatuksia.
Citypuutarha on rakennettu kesän aikana yhdessä lasten kanssa.
Eniten hyviä ja mahtavia ideoita
Lapset, jotka olivat 7-10 vuoden ikäisiä kokosivat ideoita taululle jossa ideat järjestettiin seuraavien kategorioiden mukaan: mahtava, hyvä, ei väliä, tylsä ja pelottava.
Yksi lasten suosikki-ideoista oli ilmapallokone, joka puhaltaa ilmapallon nappia painamalla. Lapset toivoivat myös katulamppuja, joissa olisi myös jukeboksi toiminto. Musiikkia oli myös gokarting ideassa, jossa gokartingradan varrella olisi esityslava, jonka viereen voisi hetkeksi jäädä kuuntelemaan live-musiikkia. Vesipuisto, hyppylinnoja ja luontoalueita isoine puineen, rantatuoleineen ja eläimineen, toivottiin myös. Koirien kakkaamisesta oltiin hieman huolissaan ja niille tarvittaisiin roskakoreja. Tylsäksi todettiin se, että kaupungin uimahalli oli ollut suljettuna koko koronakevään. Myös ruosteiset keinut ja umpeenkasvaneet hiekkalaatikot olivat lasten tylsä-listalla. Rasittavat naapurit koettiin joskus pelottavina.
Lasten ideat koottiin ja työpajasta saadut oivallukset käytetään kaupungin kehitystyössä. Haluamme kiittää kaikkia lapsia, jotka halusivat jakaa ideoitaan kanssamme.
Karjaalla Ratakadun kadunrakennustyö etenee ja nyt rakenteilla ovat korotetut risteykset ja suojatiet. Toinen näistä tulee Villa Hagan kohdalle (tuleva Forsströminkatu) ja toinen Kauppiaankadun kohdalle.
Nämä risteysalueet rakennetaan vaiheittain siten, että vain toinen ajokaista on käytössä. Liikenne ohjataan ensin eteläpuoleiselle kaistalle kun pohjoispuolta rakennetaan. Kauppiaankadun risteys sekä Villa Hagan ja Kotipizzan välinen kuja ovat suljettuna. Kun pohjoinen kaista on rakennettu, aloitetaan eteläpuolisen kaista rakentaminen.
Mustionjoen kaksi ensimmäistä kalatietä, Åminnefors ja Billnäs, on avattu 4.5.2020 (vallitsevan tilanteen vuoksi nyt ilman yleisöä) ja kalat pääsevät nyt alajuoksulta vaeltamaan ja tutkimaan uusia asuinsijoja ylös Peltokoskelle asti.
Kurkista videot alta!
Alkuvaiheessa
kalateillä tehdään nyt mittauksia ja tutkitaan kalateiden hydraulista
käyttäytymistä eri virtaamatilanteissa.
Åminneforsin
kalatiehen asennetaan kalalaskuri ja myöhemmin lisäksi videokamera ja niiden
testaus aloitetaan, jotta laitteet ovat käyttökunnossa ennen kalojen
päävaelluksen alkamista syyskuussa. Tavoitteena on selvittää kalatietä
käyttävien kalojen lukumääriä ja kalojen lajeja. Seurantatoiminnasta vastaa
Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö LUVY ry, joka tekee yhteistyötä Kymijoen vesi
ja ympäristötutkimus Oy:n kanssa. Kymijoen asiantuntijat tuovat Mustionjoelle
kokemuksia ja menetelmiä jotka on testattu Kymijoen kalatieseurannoissa.
Kalatien hydraulista toimintaa tutkivat Kala- ja vesitutkimus Oy sekä Luode
Consulting.
”Mustionjoessa
haastetta lajimäärityksiin tuo erityisesti ajoittainen veden sameus, jonka
johdosta videokuvasta ei välttämättä pystytä aina tunnistamaan kalalajia”, muistuttaa
Jaana Pönni LUVY:stä. Åminneforsista saadut kokemukset ohjaavat 2021 Billnäsin
kalatien seurantamenetelmän suunnittelua, joka tehdään yhteistyössä
kalatalousviranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Seuranta aloitetaan
täysimääräisenä vuonna 2022.
”Meillä
on paljon opiskeltavaa kalateiden toiminnasta tulevina vuosina. Kalateitä
käyttävien kalojen tarkkailua tehdään viranomaisten suosittelemassa laajuudessa
ja siinä edetään vaiheittain ja tutkitaan eri menetelmien soveltuvuutta tänne.
Odotamme jännittyneinä syksyn ensimmäisiä raportteja, mutta samanaikaisesti
odotukset ovat varovaiset, vaelluskalathan ovat olleet poissa pian 70 vuotta”
kertoo Piia Nordström Raaseporin kaupungilta.
Kalateiden
rakentamisen taustalla ovat alueen kunnat vahvalla panoksella. Länsi-Uudenmaan
vesi ja ympäristö ry kokosi vuonna 2015 Karjaanjoen
vesistövisio-yhteistyöryhmän, jonka kautta kalateiden rakentamista ovat
rahoittaneet Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta, Karkkilan
kaupunki ja Lopen kunta, Koskienergia Oy, Sappi Europe / Kirkniemi, Lohjan
ympäristöklusteri ja SSO. Tammisaari-Pohjan sekä Karjaanjoen vesistön
kalatalousalueet ovat myös tukeneet rakennushanketta. Mustionjoen toimet ovat
saaneet myös merkittävää rahoitusta EU:n Freshabit Life IP-ohjelmasta. Hankkeen
rakennuttajana on toiminut Raaseporin kaupunki.
Hallituksen
kärkihankkeena Mustionjoen kalatiet ovat saaneet vahvan tuen Maa- ja
metsätalousministeriöltä ja Ympäristöministeriöltä sekä Varsinais-Suomen
ELY-keskuksen kalatalouspalveluista ja Uudenmaan ELY-keskukselta.
Lisätietoja antavat
Jaana
Pönni, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry
Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry (kalanseurantamenetelmä)
Piia Nordström, Raaseporin kaupunki
Billnäsin kalatie on nyt aukiÅminneforsin kalatiehen laskettiin vesi 4.5.2020Åminneforsin kalatie 4.5.2020
Raaseporin kaupunki laatii parhaillaan pyöräilyn kehittämisohjelmaa. Ohjelma laaditaan Raaseporin kaupungin teknisen keskuksen ja matkailupalvelujen yhteishankkeena. Siinä tutkitaan arkipyöräilyn edellytyksiä, pyöräilyteitä ja -reittejä sekä pyöräilymatkailun kehittämistä kaupungissamme. Mitkä ovat tärkeimmät reitit koululaisille, heille jotka haluaisivat tehdä työmatkansa pyöräillen tai pyöräillä vapaa-ajalla? Tarvitaanko uusia pyöräteitä tai millä muilla toimilla voisimme tehdä pyöräilystä entistä houkuttelevampaa?
Arkipyöräilyn lisäksi hankkeessa kehitetään myös pyöräilymatkailua Raaseporissa. Mahdollisuudet ja edellytykset kehitystyölle ovat erittäin oivalliset – 200 km pitkä Rannikkoreitti avattiin vuonna 2018, Fiskars Trail Bike Centerissä on 60 km Etelä-Suomen parhaita maastopyöräreittejä, ruukkimaisemien läpi vievä Ratavalli avattiin viime vuonna ja Raaseporin osuus eurooppalaisessa Eurovelo 10 reitissä kehitetään tänä vuonna.
Osallistu kyselyyn!
Jotta ohjelmasta tulee mahdollisimman onnistunut, kaupunki
toivoo asukkaiden ja matkailijoiden mielipiteitä aiheeseen. Kysely on avoin
kaikille. Vastaajan ei tarvitse pyöräillä säännöllisesti tai olla kokeillut
pyörämatkailua aikaisemmin. Toivomme vastauksia lapsilta, aikuisilta, nuorilta
ja ikäihmisiltä, matkailijoilta, työmatkapyöräilijöitä – siis sinulta!
Parhaiten kyselyyn vastaaminen onnistuu tietokoneella, mutta
voit vastata myös kännykällä. Kysely on avoinna 10.5.2020 asti. Kysely löytyy
osoitteesta: https://app.maptionnaire.com/fi/8496/
Kyselyn toteuttaa Ramboll
Finland Oy Raaseporin kaupungin toimeksiannosta.
Raaseporin kaupunki on saanut Traficomin myöntämän
valtionavun pyöräilyn edistämisohjelman laatimiseen ja pyöräilyyn liittyviin
kehittämistoimiin vuodelle 2020. Ohjelma valmistuu syksyllä 2020.
Lisätiedot
Ville Vuorelma, matkailupäällikkö puh. 019 289
2012
Piia Nordström, vastaava katupäällikkö puh. 019 289 3852
Welcome-hanke on tarkoitettu matkailyrittäjille ja muille
alasta kiinnostuneille. Koulutuksien ja muiden tilaisuuksien kautta,
osallistujat kehittävät mm. digitaalisia taitoja, markkinointivalmiutta,
tuotteistamistaitoja sekä oppivat kestävästä matkailusta. Kevään aikana olemme
jo pitäneet kolme koulutuspäivää ja monta on vielä tulossa. Osallistuminen
Welcome-hankkeen tilaisuuksiin on maksutonta ja tämän sähköpostin saa vapaasti
jakaa kaikille kiinnostuneille. Welcome-hankkeen rahoitus on saatu Uudenmaan ELY-keskuksen
maaseuturahastosta.
Länsi-Uudellamaalla on
paljon saksankielisiä ja venäläisiä turisteja. Mitä nämä turistit haluavat
kokea ja tarjoammeko todella jotain, mitä he haluavat ostaa?
Welcome-projektissa järjestämme kaksi erilaista koulutuspäivää, jotka
käsittelevät näitä kahta markkina-aluetta. Koulutuspäivinä saat vinkkejä, miten
voit tehdä matkailuyrityksenä houkuttelevia ja myyviä tuotteita näille
asiakasryhmille. Lisäksi saatat löytää yhteistyökumppanin, jonka kanssa voit
tehdä yhteistyötä, jotta sinulla olisi mahdollisuus tarjota entistä parempia
kokemuksia saksankielisille tai venäläisille vierailijoille. Kurssit ovat
tavalliseen tapaan täysin ilmaisia!
Maaliskuun lopussa Welcome-projektissa järjestämme tarinankerronnasta koulutuksen yhteistyössä Tarinakoneen Anne Kalliomäen kanssa. Tarinallistamalla voit luoda tarinoita yrityksestäsi ja palveluistasi. Voit hyödyntää tarinallistamisen etuja markkinoinnissa ja myynnissä. Nykyisessä tilanteessa erilaisuutta arvostetaan ja erilaisuus myy. Anne Kalliomäki on tarinankerronnan edelläkävijä Suomessa ja on myös julkaissut aiheesta kirjan.
Viime syksynä Welcome-projektissa järjestimme Tammisaaressa kestävän matkailun ensimmäisen koulutuspäivän ja nyt huhtikuun puolessa välissä järjestämme seuraavan kestävän matkailun teemapäivän kahdesta eri aiheesta. Aamupäivällä sateenkaarimatkailun asiantuntija Hannu Medina kertoo sinulle, miksi sateenkaarimatkailu on olemassa, sen potentiaalit ja mitä yrityksesi tulee tehdä houkutellakseen sateenkaarimatkailijoita. Saat kuulla erilaisia esimerkkejä maailmalta ja Suomesta.
Iltapäivällä esteettömän matkailun asiantuntija Jukka Parviainen kertoo sinulle, mitä esteettömyys tarkoittaa ja miksi ja millä tavalla matkailuyrityksesi tulisi kehittää esteettömyyspalveluita.
Paikka: Fiskars
Kouluttaja: Hannu Medina, Gay Travel Finland / Jukka
Parviainen, Ellare oy
Materiaalit kaikista Welcome-koulutuksista löytyvät Matkailun materiaaliapankista. Sieltä löytyy myös paljon muuta hyödyllistä tietoa matkailualaan liittyen!
Lyhyet työpajat
Welcome-hankkeessa järjestämme myös lyhytkestoisia työpajoja
eri teemoilla, esim.:
Opi käyttämään Google My Businessia
Helppo hakukoneoptimointi
Markkinointi somessa
Opi kirjoittamaan
houkuttelevia ja myyviä tuotekortteja
Seuraava työpaja:
Tuotekortti + Google My Business työpaja
Fiskars, ma 16.3 klo 13.00-16.00
Jos haluat osallistua työpajoihin tai haluat, että järjestämme työpajan paikkakunnallasi, ota rohkeasti yhteyttä!
Raaseporin kaupunki valmistelee parhaillaan asuntopoliittista ohjelmaa sekä hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa, jotka kaupunginvaltuusto saa käsiteltäväkseen myöhemmin tänä vuonna. Ohjelmien työryhmät haluavat nyt osana tätä valmistelua selvittää raaseporilaisten mielipiteitä asumisesta, viihtyisyydestä ja hyvinvoinnista kotikaupungissaan.
Työryhmät ovat luoneet verkkokyselyn, jossa kaupunkilaiset saava kertoa toiveitaan ja tulevaisuuden suunnitelmiaan asumisesta ja viihtyisyydestä.
Kysely auki 9.3.2020 asti
Kysely toteutetaan verkkokyselynä osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/A8117DC5F14FA26B, ja vastauksia
kerätään maanantaihin 9. maaliskuuta 2020 asti. Vastaukset ovat anonyymejä, ja
kyselyyn vastaaminen kestää noin viisi (5) minuuttia.
Raaseporin kirjastojen henkilökunta auttaa mielellään, jos kyselyn täyttämisessä tarvitsee apua tai jos omaa internetyhteyttä ei ole käytettävissä.
Syksyllä 2019 toteutettiin kattava kartoitus asukkaiden toiveista ja mielipiteistä Raaseporin kirjastoista. Kysely tehtiin muun muassa siksi, että Raaseporiin suunnitellaan lähivuosina uusia kirjastotiloja.
Kyselyn yhteydessä
järjestettiin myös muutamia kaikille kuntalaisille avoimia työpajoja,
tapaamisia eri kohderyhmien kanssa sekä keskustelutilaisuuksia koulujen
neljäsluokkalaisten kanssa. Kaikille asukkaille suunnattu kysely oli avoinna
kahden kuukauden ajan (1.9.–31.10.).
Kysely oli saatavilla sekä
paperiversiona että verkossa, ja siihen vastasi 552 henkilöä, joista 80 % oli
naisia. Vastanneista ruotsia puhuu äidinkielenään 65 % ja suomea 40 %. Yli
puolet sanoi käyttävänsä Tammisaaren kirjastoa ja reilut 40 % Karjaan
kirjastoa. 73 %:lla oli alle 5 kilometrin matka käyttämäänsä kirjastoon.
Jokaisen kysymyksen kohdalla oli mahdollisuus kirjoittaa omia kommentteja ja
tätä mahdollisuutta hyödynnettiin aktiivisesti.
Omia vapaamuotoisia kommentteja kirjoitettiin yli 1 000 kappaletta.
Suurin osa vastaajista oli
tyytyväisiä kysyttyyn eli kirjaston palveluihin, tiloihin, kokoelmiin ja
aukioloaikoihin, ja palaute näistä oli myönteistä. Esiin nousi toiveita esimerkiksi
aukioloajoista, lainattavasta materiaalista, ohjelmatoiminnasta jne.
Monet vastasivat, etteivät he tienneet mainituista toiminnoista/palveluista/aineistosta ja/tai että he ottaisivat ne käyttöön tulevaisuudessa. Tämä oli erittäin hyödyllistä tietoa kirjaston toiminnan kehittämisen tueksi. Tiedottamista ei voi koskaan olla liikaa, ja samoista asioista on tiedotettava uudelleen jonkin ajan kuluttua.
Aukioloajat Enemmistö oli tyytyväinen aukioloaikoihin, mutta jotkut toivoivat pidempiä aukioloaikoja (kirjasto aukeaisi aiemmin aamulla tai olisi auki myöhempään illalla). Myös viikonloppu- ja sunnuntaiaukioloa toivottiin. Myös omatoimikirjasto mainittiin yhtenä vaihtoehtona.
Tiedottaminen Useimmat olivat tyytyväisiä siihen, miten kirjasto tiedottaa toiminnastaan, mutta kaikki eivät tienneet jo olemassa olevista eri tiedotuskanavista. Avoimien kommenttien joukossa oli muutamia hyviä vinkkejä, kuten esimerkiksi toive sähköpostiuutiskirjeestä.
Lainattava aineisto Suurin osa käyttäjistä lainaa kirjastosta kirjoja. Myös e-aineistoista e-kirjat olivat suosituimpia. Tämänhetkisen lainattavan aineiston lisäksi toivottiin muun muassa urheiluvälineitä, soittimia, ompelukoneita ja verenpainemittareita. Pelejä kysyttiin myös ja kirjastoihin onkin nyt ostettu lisää pelejä sekä lainattaviksi että kirjastoissa pelattaviksi.
Ohjelmatoiminta Toiveissa oli myös muun muassa kirjailijavierailuita, kirjallisuuspiirejä, peli-iltoja, askartelua ja lasten satuhetkiä. Kirjastoissa on jo aikaisemmin järjestetty nyt toivottuja ohjelmia, mutta vastauksista käy selvästi ilmi, että monet eivät ole löytäneet tietoa kirjaston tapahtumista.
Toiminnot Kirjastoissa voi tehdä myös paljon muuta kuin lainata kirjoja. Useimmat vastaajat sanoivat lukevansa kirjoja ja lehtiä kirjastossa. Lähes puolet vastasi käyvänsä näyttelyissä. Monet kysyivät ja toivoivat mukavia istumapaikkoja ja hiljaisia tiloja. Kahvila oli myös korkealla toivelistalla.
Tulevaisuuden kirjasto Viimeinen avoin kysymys koski tulevaisuuden kirjastoa ja sitä, miltä se näyttää. Tulevaisuuden kirjaston tulee olla monipuolinen monitoimitalo, jossa voi viettää aikaa, harrastaa, osallistua tapahtumiin, lainata kirjoja, musiikkia ym., saada tietoa, neuvontaa ja apua erilaisissa digitaalisissa palveluissa ja laitteissa.
Kiitos kaikille vastaajille
ja kommentoijille. Vastauksista on paljon apua kirjastojemme kehittämisessä!
Raaseporin kaupunki palkkaa tänä kesänä 100 nuorta eri tehtäviin kaupungin yksiköissä. Työsuhteen kesto on yksi (1) kuukausi. Kyse voi olla eri tehtävistä, kuten esim. puistotyöntekijä, siivooja, urheilukentän hoitaja, uimavalvoja, hoitoapulainen, leiriohjaaja, kulttuurityöntekijä tai kiinteistönhoitaja.
Nuoret, jotka tarvitsevat työharjoittelua opintojaan
varten, ovat etusijalla kesätyöläisiä palkattaessa. Nuorten tulee olla syntyteitä 2004 tai sitä ennen.
Korkeakoulussa ja
ammattikorkeakoulussa opiskelevien palkka on 1 700 €/kk, ammattioppilaitoksissa
ja lukiossa opiskelevien 1 450 €/kk sekä muiden nuorten 1 300 €/kk.
Kaikki kesätyöhakemukset tehdään sähköisesti Kuntarekryn kautta. Hakuaika jatkuu 6.3.2020 klo.12.00 saakka. Pyrimme ilmoittamaan sinulle viimeistään huhtikuun puolivälissä, mikäli olet saanut kesätyötä vai et.
Linkki sähköiseen hakulomakkeeseen ohjeineen löytyy tästä.
Huomatkaa että kaikki kohdat lomakkeessa, jossa on tähti
(*) ovat pakollisia kenttiä, joka tulisi täyttää ennen kuin lomaketta voi
lähettää.
Helle-kirjastojen uusi elokuvapalvelu Kirjastokino on avattu. Palvelu löytyy osoitteesta www.kirjastokino.fi. Voit katsoa elokuvia valitsemalla haluamasi elokuvan ja klikkaamalla Katso. Tämän jälkeen valitse valikosta Helle-kirjastot ja kirjaudu sisään kirjastokortilla ja tunnusluvulla. Palvelussa ei ole lainausrajoituksia. Elokuvien lisäksi tarjolla on myös esimerkiksi dokumentteja ja harrasteohjelmia.
On hyvä muistaa, että palvelu on vielä kehitysvaiheessa ja sen sisällöt laajenevat pikkuhiljaa. Tämän vuoksi esimerkiksi ruotsinkielistä materiaalia on vielä tällä hetkellä vähän tarjolla.
Tämän vuoden Kura skymning-ohjelma Mustavalkoisilla kynnyksillä on rajoja rikkova runo- ja musiikkiohjelma jossa Mira Berglund-Fitzpatrick tulkitsee Elsa Boströmin runoja ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi. Musiikkia esittää John Millar ja Anthony Shaw. Tammisaaren kirjastossa 11. marraskuuta 2019 klo 18.30.
Welcome to Ekenäs/Tammisaari library on november 11 2019, 6.30 p.m., to the annual Kura skymning event. On black and white thresholds is a boundary breaking poetry and music event. Mira Berglund-Fitzpatrick reads poems by Elsa Boström in swedish, finnish and english. Music performed by John Millar and Anthony Shaw.
Karjaan rautatiesillan ja matkakeskuksen käyttöönotto vaiheittain syyskuusta alkaen
Karjaan rautatiesillan ja matkakeskuksen työmaalla on paraikaa käynnissä alikulkutunnelin rakentaminen ja sen valmistuttua ollaankin jo varsin lähellä itse käyttöönottoa.
Alueen käyttöönotto tapahtuu vaiheittain.
Ensimmäinen tärkeä etappi on rautatiesillan kevyt liikenne. Kevyt liikenne siirretään uudelle sillalle syyskuun alkupuolella, jolloin väliaikainen silta voidaan purkaa.
Matkakeskusalue päästään tällöin rakentamaan loppuun.
Myös Ratakatu saneerataan alkusyksyn aikana, mikä vaikuttaa jonkin verran matkakeskuksen käyttöönottoon.
Kaiken kaikkiaan valmistuminen ja liikenteelle luovuttaminen tapahtuu useammassa vaiheessa syksyn aikana. Juhlalliset avajaiset ovat toki myös tiedossa!
Projektiryhmä tiedottaa joukkoliikenneyhtiöitä ja takseja erikseen valmistumisen aikataulusta ja toimintojen siirtämisestä uudelle alueelle.
Lopuksi toivotamme hyvää kesää kaikille!
Karjaan rautatiesillan ja matkakeskuksen projektiryhmä
Novago Yrityskehitys Oy järjestää nyt ensimmäistä kertaa GAME of IDEAS yritysideakilpailun Raaseporin linnassa 24.9.2019. Yritykset saavat mahdollisuuden esittää liikeideansa neljälle bisnesenkelille, jotka odottavat saavansa investoida yrityksiin ja ideoihin, joilla katsovat olevan reilusti kasvupotentiaalia.
Henkilölle, jolla on erinomainen idea, ja joka tarvitsee resursseja sen toteuttamiseen, tämä on oiva mahdollisuus! Paikalla on neljä bisnesenkeliä, jotka ovat varautuneet sijoittamaan uusiin, lupaaviin ja mielenkiintoisiin ideoihin. Mukaan pääsee enintään 12 yritystä ja valitulla kilpailijalla on 12 minuuttia aikaa vakuuttaa linnan bisnesenkelit ideastaan. Osallistuminen kilpailuun on maksutonta.
Investointimahdollisuuden lisäksi bisnesenkelit tulevat kruunaamaan voittajat neljässä eri kategoriassa; houkuttelevin investointi (isot ja pienet yritykset), vahvin tiimi sekä lupaavin liikeidea. Ennen kilpailua Novago mielellään auttaa yrityksiä ideansa kehittämisessä tai pitchauksen suunnittelussa. Lisäksi Novago pyrkii löytämään yhteistyökumppanin sitä toivoville yksinyrittäjille.
Bisnesenkelit kuuluvat suomalaiseen FiBAN -verkostoon, voittoa tavoittelemattomaan yhdistykseen, jonka tavoitteena on edistää yksityishenkilöiden sijoittamista kasvuyrityksiin. FiBAN on yksi Euroopan suurimmista ja aktiivisimmista bisnesenkeliverkostoista, johon kuuluu yli 650 hyväksyttyä sijoittajajäsentä.
Novago Yrityskehitys Oy on kuntaomisteinen kehitysyhtiö, jonka tehtävänä on kehittää ja tukea paikallista yrityselämää. Novago auttaa sekä yrittäjyyttä harkitsevia että jo yrittäjinä toimivia. Novago neuvoo mm. miten perustetaan yritys, miten kehitetään toimintaa, kansainvälistytään tai haetaan rahoitusta. Novago neuvoo myös, miten tulisi toimia, jos törmää ongelmiin.
Myös ilman uutta yritysideaa on tervetullut yleisöksi seuraamaan kilpailua Raaseporin linnaan. Luvassa on keskiaikaista ohjelmaa ja pientä tarjoilua. Illan aikana FIBAN:in toimitusjohtaja Reidar Wasenius toimii linnan ritarina ja tilaisuuden juontajana.
Kilpailusta kiinnostuneita pyydetään olemaan yhteydessä Novagoon sähköpostiosoitteen gameofideas@novago.fi kautta viimeistään 19.8.2019.
Lisätietoa yritysideakilpailusta löytyy Novagon sivulta www.novago.fi/goi. Novagon toimitusjohtaja Tom Gammals, 050 911 1866, vastaa mielellään mahdollisiin kysymyksiin.
Tuosta pääsee suoraan Ahvenanmaalle, projektipäällikkö Mårten Johansson viittilöi aurinkoiselle merelle sataman maantieteellistä sijaintia hahmottaakseen.
Johansson kertoi rakentaneensa sataman parkkipaikkaa vielä edellisenä päivänä ja tehneensä kunnostustöitä avajaisaamunakin. Tuossa oli aiemmin kaislikko, hän osoittaa parkkialueen ja bensiksen suuntaan alueella kiertäessämme.
Sataman kunnostamisesta on vastuussa Pomovästin myöntämällä Leader-rahoituksella toimiva hanke, Utbyggnad av Bromar skärgårdshamn. Tammisaaren (ja myöhemmin Raaseporin) kaupunginjohtajana aiemmin työskennellyttä Johanssonia pyydettiin hankkeen projektipäälliköksi, kun sen toimintaa vuonna 2016 käynnisteltiin.
Jo neljättä
kertaa järjestettävä Raasepori Pride saapuu jälleen Tammisaareen. Pride
järjestetään tänä vuonna 7.9. tapahtumapaikkana Stallörenin puisto ja sen
lähistö. Kaupunginvaltuusto on päättänyt liputtaa Pride-päivänä, ja osoittaa
näin tukensa tärkeälle ihmisoikeustapahtumalle ja moninaiselle Raaseporille.
Raaseporin pride -kulkue 2018
Tämän vuoden
teemana on satavuotiaalta Suomelta lainattu #yhdessä #tillsammans
#together, joka viittaa 10-vuotiaaseen Raaseporiin, sekä siihen, kuinka
moninaisuus on läsnä kaikkialla yhteiskunnassa, ja yhdessä tekemällä jokainen
voi olla omana itsenään osa kokonaisuutta.
Raasepori Priden
ohjelma tulee jälleen kerran olemaan monipuolinen kokonaisuus musiikkia,
tanssia, puhetta, lasten- ja nuortenohjelmaa ja paljon muuta, alkaen
perinteisellä kulkueella läpi kaupungin ja päättyen iltajuhlaan ravintola Santa
Féssa.
Tammisaaren Energia,
Karjaan Puhelin ja Raaseporin kaupunki jakavat vision tehokkaasta, kestävästä
ja ympäristöystävällisestä yhteiskunnasta ja suunnittelevat nyt yhteistä
investointia aurinkovoimalaan Tammisaareen. Aurinkovoimalan suunniteltu
rakennuspaikka on lähellä Tammisaaren Energian voimalaitosta, kantatie 51:n ja
rautatien välissä.
Aurinkovoimala
kattaisi toteutuessaan noin kahden hehtaarin maa-alueen ja koostuisi yli 3000
paneelista. Laitoksen suunniteltu teho on noin 1 MW ja vuosituotanto vastaisi noin
500 kerrostaloasunnon vuotuista sähkönkulutusta.
Investoinnin
lasketaan olevan sekä taloudellisesti kannattava että ympäristöystävällinen.
Kannattavuuslaskelmat hyötyvät nousevista sähkönhinnoista ja uusiutuvan
energian lisääntyvästä kysynnästä, ja lisäksi aurinkosähkön tuotanto edesauttaa
ilmastonmuutoksen hillintää. Projektille odotetaan myös kansallista
investointitukea.
Investointi paikalliseen aurinkovoimalaan on Tammisaaren Energialle luonnollinen askel, ja yhtiö haluaa tarjota yhä useammalle asiakkaalleen mahdollisuuden ostaa aurinkosähköä.
-Paikallisena energiayhtiönä meillä on vastuu kehittää uusia, nykyaikaisia ja ilmastoystävällisiä energiaratkaisuja. On myös selvää, että uusiutuvan sähkön ja varsinkin aurinkosähkön kysyntä kasvaa koko ajan, niin kunnissa, yrityksissä kuin yksityistalouksissakin, kertoo Frank Hoverfelt, Tammisaaren Energian toimitusjohtaja.
Henrik Ekblom, Karjaan Puhelimen toimitusjohtaja, on samoilla linjoilla. Karjaan Puhelin on siksi alustavasti sopinut Tammisaaren Energian kanssa, että yhtiö ostaa reilun kolmanneksen aurinkovoimalan tuotantokapasiteetista. Karjaan Puhelin on jo aiemmin ostanut aurinkosähköjärjestelmiä Tammisaaren Energialta toimitilojensa katoille.
-Kestävä kehitys on meille keskeistä ja haluamme vähentää ilmastovaikutustamme kaikessa tekemisessä. Ostamme jo nyt ympäristömerkittyä sähköä toimipisteisiimme. Aurinkovoimalan ja katoillemme asennettujen aurinkopaneeleiden avulla meidän kuitupohjaisista laajakaistayhteyksistä koteihin ja yrityksiin tulee entistä ilmastoystävällisempiä, Henrik Ekblom toteaa.
Raaseporin kaupunki haluaa osallistua investointiin sekä talous- että ympäristösyistä. 250 kW, tai noin neljäsosa aurinkovoimalan tehosta, tulee kaupungin käyttöön Tammiharjun uudessa kampuksessa. Se vastaa noin 25 % kaupungin sähkönkulutuksesta Tammiharjun alueella. Kaupungintalo ja ympäröivät rakennukset tulevat varsinkin kesäpäivinä olemaan käytännössä omavaraisia sähkön suhteen. Suunnitelmissa on myös jatkaa viime vuonna aloitettua työtä asentaa yhä enemmän aurinkopaneeleja kaupungin kiinteistöjen katoille. Kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist on erityisen iloinen siitä, että aurinkosähkö on sekä ilmastofiksua että taloudellisesti järkevää.
-Raaseporin kaupunki on mukana Suomen ympäristökeskuksen Hinku-hankkeessa, jossa kuntien tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius. Investoinnit aurinkosähköön ovat osa meidän Hinku-työtämme ja investointi on optimaalinen, koska kaupunki saa samalla projektista taloudellista hyötyä, kertoo Ragnar Lundqvist.
Aurinkovoimalan
suunnitellulla alueella kasvaa nyt nuorta männikköä, joka on kaadettava
aurinkovoimalan tieltä. Asia on huomioitu tarkasti suunnittelussa ja
energiakonsultti Pöyryn tekemä raportti osoittaa, että aurinkovoimalan
positiivinen ilmastohyöty on noin kolminkertainen verrattuna metsän
vaikutukseen hiilinieluna. Aurinkopuisto on siis iso ilmastoteko.
Uudenmaan
sosiaali- ja terveyspalvelut tulee uudistaa kuntapohjaisesti
Uudenmaan kaikilla 26 kunnalla sekä Helsingin
ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:lla on yhteinen näkemys sosiaali- ja
terveyspalvelujen uudistamisen jatkamisesta alueella. Uudistamista tulee jatkaa
kuntapohjaisesti, vapaaehtoisuuteen pohjautuen. Kuntien johdon neuvotteluissa
esille on tullut malli, jossa Uusimaa jaettaisiin viiteen alueeseen, jotka
vastaavat perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä:
Toimintansa jo
aloittanut Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä Keusote (n. 200 000 asukasta: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja
Tuusula)
Kaikki viisi aluetta ovat sekä
väestöpohjaltaan että taloudelliselta kantokyvyltään riittäviä turvaamaan
edellytykset sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiselle myös niissä
pienemmissä Uudenmaan kunnissa, joilla ei yksin olisi tähän riittäviä
edellytyksiä.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
kuntayhtymä (HUS) toimii jo koko Uudenmaan alueella vastaten
erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä ja on tärkeässä roolissa
uudistettaessa palveluja ja palveluketjuja.
Järjestämisvastuun kokoaminen kuntiin ja
kuntayhtymiin luo mahdollisuuden saavuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen
uudistamisen valtakunnalliset tavoitteet. Näitä ovat palvelujen saatavuuden,
laadun ja yhdenvertaisuuden parantaminen sekä kustannusten kasvun hillintä. Se
mahdollistaa edelleen palvelujen, tiedon ja tietojärjestelmien sekä rahoituksen
nykyistä vahvemman integraation.
Kaikki Uudenmaan kaupungin- ja kunnanjohtajat
sekä HUS:n toimitusjohtaja ovat sitoutuneita edistämään tälle pohjalle
rakentuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntapohjaista uudistamista.
Sosiaali-
ja terveyspalveluja on uudistettava asiakaslähtöisesti ja hallitusti
Uudenmaan kuntien mielestä sosiaali- ja
terveyspalvelujen uudistamista tulee jatkaa tulevalla hallituskaudella.
Uudistus tulee tehdä vaiheittain, hallitusti ja kuntapohjaisesti. Palveluiden järjestämisvastuuta
tulee koota tavalla, joka ottaa huomioon asukkaiden tarpeet kokonaisvaltaisesti
ja vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteyttä kuntien
järjestämisvastuulla oleviin muihin palveluihin kuten varhaiskasvatukseen,
perusopetukseen, liikunta- ja nuorisopalveluihin sekä maahanmuuttopalveluihin.
Tämä varmistaa uudistamisen asukas- ja asiakaslähtöisesti ja tarjoaa koko
maassa sekä väkirikkaalla Uudellamaalla parhaat mahdollisuudet vastata
monimuotoisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka edellyttävät kunnan kaikki
toimialarajat ylittävää tiivistä yhteistyötä sekä päätöksentekoa mahdollisimman
lähellä asukkaita.
Kuntapohjainen, kuntien ja kuntayhtymien
varaan rakentuva järjestämismalli mahdollistaa lisäksi välittömän uudistustyön
käynnistämisen nykylainsäädännön puitteissa ja ennen kaikkea riskittömämmän ja
hallitun etenemisen ilman monimutkaista, uutta hallinnon tasoa. Uudistamistyön
tavoitteet, palveluiden saatavuus ja yhdenvertaisuus sekä kustannusten kasvun
hillintä, edellyttävät kuitenkin myös kuntayhtymien omistajaohjauksen ja
toiminnan ohjauksen vahvistamista, toimintatapojen uudistamista, sähköisten
palvelujen lisäämistä sekä yhteisen tietopohjan ja tiedolla johtamisen
parantamista.
Noin 60 henkilöä
osallistui Vesitalousillan pienmessuille, asiantuntijaesityksiin ja sen
jälkeiseen paneelikeskusteluun. Kysyttävää ja vastattavaa riitti koko
paneelikeskustelun ajan.
Maaperä ja vesi herättivät vilkkaan keskustelun Vesitalousillassa. Kuva: Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.
Baltic Sea
Action Group, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, WWF ja Raaseporin kaupunki
järjestivät tiistaina 19.3.2019 Vesitalousillan Siuntion kylpylässä. Tapahtumassa
oli pienmessuilla edustamassa alan yrityksiä ja ajankohtaisia alaan liittyviä
hankkeita. Pienmessuja oli mahdollisuus kierrellä kahvittelun ohessa, jonka
jälkeen siirryttiin läheiseen auditorioon kuuntelemaan asiantuntijoiden
alustuksia ennen varsinaisen paneelikeskustelun alkua.
Asiantuntijoina tilaisuudessa
toimivat: agronomi Jussi Knaapi, professori Kristina Lindström Helsingin
yliopistosta, viljelijä Mathias Weckström (Pargas Gård), projektipäällikkö
Katrine Möller Sörensen Tullstorpså-projektista Ruotsista, Helena Äijö Salaojayhdistyksestä
sekä erikoissuunnittelija Harri Aulaskari Uudenmaan ELY-keskuksesta. Gårdskulla
gårdin Gustav Rehnberg toimi illan puheenjohtajana.
Vesitalousillan paneelikeskusteluun oli otettu mallia Luontoillasta. Paneelikeskustelussa riitti kysymyksiä. Kysymykset olivat maanviljelijöille käytännönläheisiä kysymyksiä, joihin he saivat asiantuntijoiden kannanoton. Illassa pohdittiin mm. pellon tuottopotentiaalin hyödyntämistä, mikrobiston ja maan rakenteen merkitystä, kosteikkojen ja kaksitasouimien merkitystä tulvasuojelulle ja vedenlaadulle, sekä ojien kunnostuksen läpivientiä.
Asiantuntijoiden
mukaan vesienhallinta, maaperän rakenne, ravinnetase, talviaikainen
kasvipeitteisyys ja kosteikot ovat tärkeimpiä toimenpiteitä maatalouden
vesienhoitotyössä.
Vesitalousillan esityksiä ja paneelikeskustelua pystyi seuraamaan suorana verkon kautta myös omasta kotikatsomosta illan aikana. Lähetyksen tallenne on edelleen nähtävissä:
Vesitalousilta oli onnistuneen hankeyhteistyön tulosta, joka konkretisoitui jo Lohjalla 4.12.2018 järjestetyssä Maaperäillassa. Onnistuneista tilaisuuksista innostuneina hankekumppanit puuhaavatkin jo seuraavaa tapahtumaa. Kesällä on luvassa tilakäynti Gårdskullan tilalle.
Järjestäjähankkeet ja -organisaatiot
Järki-hanke, Baltic Sea Action Group
Siuntionjoki- ja Hiidenveden kunnostus-hankkeet / Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Rakennamme uutta päiväkotia Karjaalle Pappilantielle, päiväkoti Karusellen avataan 29.7.2019. Sandbo päiväkoti, Lövkulla ryhmäperhepäiväkoti ja Nalle ryhmäperhepäiväkoti sulkevat kesäksi ja näiden yksiköiden lapsille tarjotaan päivähoitopaikkaa uudesta päiväkodista. Sen lisäksi Karusellen päiväkodissa on vapaita päivähoitopaikkoja.
Karuselleniin suunnitellaan viisi osastoa. Kolme ruotsinkielistä: Tekoppar 1-3 vuotiaille, Bläckfisken ja Hoppslottet 3-5 vuotiaille. Kaksi suomenkielistä osastoa Hattarat 1-3 vuotiaille ja Popparit 3-5 vuotiaille. Esikoulu Karjaan keskustan alueella järjestetään ruotsiksi Labyrintin päiväkodissa, Solbackan päiväkodissa ja Kiilan päiväkodissa. Suomeksi esikoulu järjestetään Kiilan päiväkodissa ja Labyrintin päiväkodissa.
Riikka Jääskeläinen toimii Karusellenin päiväkodinjohtajana ja hän vastaa mielellään päiväkotiin liittyviin kysymyksiin.
Tasavallan Presidentti, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari on päättänyt antaa 6.12.2018 ansioituneille Suomen kansalaisille seuraavat kunniamerkit.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls ja kunniamerkkitoimikunnan puheenjohtaja Henrik Lindholm jakoivat vuoden 2018 kunniamerkit Raaseporissa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls sekä kunniamerkkitoimikunnan puheenjohtaja Henrik Lindholm jakoivat vuoden 2018 kunniamerkit Raaseporin kaupungintalolla järjestetyssä tilaisuudessa 18.3.2019.
2018 kunniamerkkien saajat Raaseporissa.
Kunniamerkit jaettiin seuraaville henkilöille:
Konsernilakimies Patricia
Rehn, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi
Kaupunginsihteeri Thomas
Flemmich, Suomen Leijonan ritarimerkki
Mittauspäällikkö Roger
Nyberg, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan
mitali kultaristein
Hallimestari Jouko
Lupala, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan
mitali
Johtava lääkäri Anne
Pietinalho, Suomen Valkoisen
Ruusun ritarimerkki
Lääkäri Matti
Sivonen, Suomen Valkoisen Ruusun
ritarimerkki
Opettaja Anna Karin
Jern,Suomen Valkoisen Ruusun I luokan
mitali kultaristein
Opettaja Jari
Salminen, Suomen Leijonan ansioristi
Metsätalousinsinööri Carl-Johan
Jansson, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan
mitali kultaristein
Raaseporin liikenneturvallisuussuunnitelman päivittäminen on alkanut
yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen, Liikenneturvan ja poliisin kanssa. Vuonna
2010 valmistuessaan suunnitelma oli edistyksellinen ja laaja-alainen ja on sitä
edelleen. Suunnitelmaa on toteutettu yhdessä ELY-keskuksen ja muiden
toimijoiden kanssa askel askeleelta. Tällä kertaa työ tehdään yhteistyössä myös
Hangon kaupungin kanssa.
Liikenneturvallisuus on arjessamme tärkeä ja konkreettinen asia, joka
liittyy myös kokemukseen arjen sujuvuudesta sekä kaupunkimme viihtyisyydestä.
Suunnitelmatyössä panostetaan erityisesti asukaspalautteen saamiseen työn
pohjaksi. Karttapohjaisen liikenneturvallisuuskyselyn, joka on avoinna 25.2. -17.3.2019,
kautta toivomme saavamme tietoomme asukkaiden koulu- tai työmatkaan tai
arkisiin askareisiin liittyviä liikenneturvallisuushavaintoja ja tietoa
erityisesti lähiympäristön riskipaikoista Raaseporin alueella.
Kyselyn kautta saatavaa tietoa käytetään suoraan
liikenneturvallisuussuunnitelmassa toimenpiteitä määriteltäessä, sekä
välillisesti muun infrastruktuurin, katujen ja maankäytön suunnittelussa
Raaseporin kaupungissa. Itse liikenneturvallisuussuunnitelma valmistuu
myöhemmin vuoden 2019 aikana.
Nyt on aika äänestää vuoden raaseporilainen, vuoden urheilija sekä vuoden matkailupalkinnon, kulttuuripalkinnon ja ympäristöpalkinnon voittajat! Neljässä palkintokategoriassa yleisö on syksyn 2018 aikana ehdottanut kolmea kandidaattia. Vapaa-ajanlautakunta on nimennyt kolme ehdokasta. Uutta tänä vuonna on matkailupalkinto.
Raasepori jakaa myös nuorisopalkinnon. Nuorisopalkinnon saajan valitsee, kuten viime vuonnakin, kaupungin nuorisovaltuusto. Nuorisopalkinto ei siis kuulu avoimen äänestyksen piiriin.
Voittajat äänestetään avoimella äänestyksellä verkossa. Äänestys päättyy 25.2.2019 klo.12.00. Voittajat julkaistaan 28.2.2019.
Vuoden 2018 ehdokkaat
1 Vuoden raaseporilainen
• Monica Javanainen, JCO:n tj, Raaseporin yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Sydämellinen osaaja, joka markkinoi Raaseporia Suomessa ja osallistuu kaupungin kehittämiseen myönteisellä asenteellaan. Hän tukee itse yrittäjyyttä sekä muita yrittäjiä ja osallistuu myös yhdistyshankkeisiin kuten tietopeliappiin Vevi yhdessä Luckan Raseborg/Västnyländska kultursamfundetin kanssa.
• ”Eurydiken enkelit” (Roger Lönnberg, Kenneth ”Jäxe” Jäkälä, Bo ”Boe” Vidfält, Kim Vidfält, Henrik ”Henkke” Lillqvist, Leif ”Lefa” Holmström, Karl-Johan ”Kalle” Hellman, Tommi Peltonen) Se alkoi 12. toukokuuta 2018 Roger Lönnbergin vetoomuksena Facebookin julkisessa ryhmässä ”JoNej, sa Karisbon”, jossa hän harmitteli Eurydiken ja tämän altaan huonoa kuntoa. Vetoomus kosketti nopeasti ryhmää karjaalaisia, jotka ihanassa ja reilussa talkoohengessä kohensivat Eurydiken altaan suihkukaivoineen ja valoineen. Ryhmä osoitti symbolisesti mitä kaikkea voimme saada aikaiseksi, kun otamme kaupungin asukkaina vastuun ja miten me kaikki voimme parantaa viihtyisyyttä.
• Edgar Wirtanen, ralliautoilija Esikuva, jolla on positiivinen asenne. Hän ja hänen kartanlukijansa Jonas Lunden edustavat kahta eri moottorikerhoa, Tammisaaren moottorikerhoa ja Rufak -kerhoa Karjaalla. Viimevuosina he ovat panostaneet Suomi cupin kansalliseen sarjaan, minkä tuloksena on tullut kultapokaali kahtena vuonna peräkkäin. Kilpailutiimi heidän takanaan on hyvin pieni ja suurin osa tehdään itse vapaaehtoispohjalta ja vähällä rahalla, vaikka tämä urheilu edellyttää suurta omaa rahoitusta. Häntä seuraa hyvin uskollinen ralli-intoilijoiden joukko.
2 Vuoden matkailupalkinto
• Bromarf byaråd Bromarf byaråd on tehnyt lujasti töitä Bromarvin saaristo sataman eteen, josta tuli varsinainen vetonaula. Samalla kylän ravintolatarjonta kasvoi huikeasti – hyvää paikallista tarjontaa ja hyvää palvelua.
• Fiskars Village Trail Center Fiskars Trail Center -yhdistys järjestää jo kolmatta vuotta Suomen suurimmat polkupyörämessut sekä erilaisia pyöräilykilpailuja. Yhdistys on myös rakentanut noin 70 km:n pituisen polkuverkon sekä pyöräilyn että trailrunningin harrastajille. Trail Center on myös ollut mukana rakentamassa Påminne Bike Park -mäki kesäkaudelle. Kaikki tämä on tietenkin tehty vapaaehtoistyönä.
• Malmbacka He rakensivat tyhjästä historiallisen paikan vierailijoille ainutlaatuisella konseptilla, jollaista ei ole muualla. Henkilökunta on mukavaa, osaavaa ja kaksikielistä. Kaikki tehdään sydämellä ja lähikylien tuella. Tarjolla on jotakin niin nuorille kuin vanhemmillekin, ja yöpymismahdollisuudet ovat ainutlaatuiset.
3 Vuoden kulttuuripalkinto
• Art café Serendipity (omistaja Andreas Mavrostomos) Matalan kynnyksen kulttuurikeidas Karjaan keskustassa. Siellä järjestetään konsertteja sekä sisällä että ulkoilmassa, taidenäyttelyitä ja erilaisia kokoontumisia ja keskustelutilaisuuksia. Paikka on kuin olohuone jonne kaikkien on helppo tulla nauttimaan kulttuurista.
• Aderton Näytelmä Aderton esitettiin Kulttuuritalo Kareliassa vuoden alussa. Uskomattoman vahva näytelmä paikallisin voimin esitettynä – uusi tulkinta, joka nosti esiin naisten aseman sodassa.
• Holger Wickström Perusteluina on hänen elämäntyönsä, jolla hän vuosikymmenien ajan on rikastuttanut alueen kulttuurielämää. Hoggen elämäntapa on yhdistystoiminta, jossa hän kannustaa muita jättäen kuitenkin itsensä taka-alalle.
4 Vuoden ympäristöpalkinto
• Anna Alm, Mörby gård -tilan omistaja, luomuviljelijä Hän on kestävän elämäntavan ja ympäristöajattelun esikuva. Hän on asettunut Raaseporiin, jossa hän Mörby gård -tilan lisäksi otti hoitaakseen Mustion myllyn, Svartå kvarn.
• Gustav Munsterhjelm, ent. ympäristöpäällikkö Perusteluina on erityisesti hänen ympäristönsuojelutyönsä, mm. aloite perustaa Tammisaaren kansallispuisto ja monien muiden ympäristönsuojeluhankkeiden perustaminen. Lukuisia hänen tuottamiaan luontofilmejä on näytetty myös tv:ssä. Gustav tekee vieläkin tärkeää ympäristönsuojelutyötä uhanalaisten eläinten puolesta.
• Steinerkoulu Mikaelskolan Koulu on vuodesta 1985 lähtien ollut edistyksellinen edelläkävijä kestävyys- ja ekologisten arvojen korostamisessa ja ottanut opetuksessaan aina mukaan ympäristötietoisuuden. Koulu on jo kauan noudattanut ekologisia periaatteita, jotka vasta nyt ovat tulleet trendikkäiksi – oppilaat syövät päivittäin paikallisesti tuotettuja, ekologisia raaka-aineita, jotka lisäksi valmistetaan koulun omassa keittiössä.
5 Vuoden urheilija
• Dennis Rehnström (Österby sportklubb) Dennis Rehnström, ÖSK, kilpailee ampumajuoksussa ja menestynyt SM-kisoissa: kultaa ampumajuoksun lyhytmatkalla, pronssia ampumajuoksun normaalimatkalla.
• Oliver Helander (IF Raseborg) Oliver Helander, IF Raseborg, kilpailee keihäänheitossa ja oli Suomen tilastoykkönen ja seitsemäs maailmassa kaudella 2018.
• Joni Stenström (Raseborgs skyttar) Joni Stenström edustaa Raseborgs skyttar -ampumaseuraa ja otti pronssia opiskelijoiden MM-kisoissa, SM-hopeaa ilmakiväärissä ja teki SM-ennätyksen pienoiskiväärillä makuulta.
.jpg/e9c865db-2397-1521-ec79-f647079279dd?t=1688041098523&width=1200)
