Lukuvuoden 2024-2025 työajat kaupungin kouluissa

Syyslukukausi 2024:
13.08.2024-20.12.2024 (91 työpäivää)
Syysloma: 17.10.2024-18.10.2024
Joululoma: 21.12.2024-06.01.2025

Kevätlukukausi 2025:
07.01.2025 – 31.5.2025 (96 työpäivää)
Talviloma: 17.02.2025-21.02.2025
Pääsiäinen: 18.04.2025-21.04.2025
Helatorstai: 29.05.2025

Aamu- ja iltapäiväkerho

Seurakunnat Karjaalla tarjoavat iltapäiväkerhoa yhteistyössä Raaseporin kaupungin kanssa Pikku pappilassa
Lisätietoja: Jessica Sandberg 044 300 3676

Aamupuuro

Tarjoilemme maksutonta aamupuuroa arkisin koulun ruokalassa klo 8.30-8.50.

Arvoperustamme

Kaikki oppilaamme ovat ainutlaatuisia ja heillä on oikeus hyvään opetukseen. Perusopetuksen arvoperusta rakentuu ihmisyyden, tasa-arvon, demokratian, kestävän elämäntavan ja sivistyksen periaatteille. Kulttuurinen moninaisuus on rikkaus.

Huoltajien osallistuminen

Vanhempainillat järjestetään luokittain yleensä syksyllä. Kiilan koulu ja koti ry. toimii ja on hyvä osallistumiskanava. Vanhempainyhdistyksen valitsema jäsen toimii myös yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäsenenä tarvittaessa. Vanhempien osallistumista toivotaan myös opetustyöhön liittyvään keskusteluun.

Illanvietot

Koululla järjestetään joitakin diskoja ja illanviettoja vuosittain luokkien, vanhempainyhdistyksen tai kerhojen toimesta. Tapahtumissa on asianmukainen valvonta. Joulu- ja kevätjuhlat voivat olla ilta-aikaan.

Järjestyssäännöt

Näitä järjestyssääntöjä käytetään Raaseporin peruskouluissa tarkoituksena edistää kouluyhteisön sisäistä järjestystä, turvallisuutta ja viihtyvyyttä sekä rauhallisen oppimisympäristön ylläpitämistä. Järjestyssääntöjä noudatetaan kouluaikana ja toiminnassa, joka järjestetään koulussa.
Säännöt pohjautuvat Perusopetuslakiin. Muilta osin noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Rikkomuksista opettaja tai rehtori voi soveltaa lain määrittelemiä kurinpitotoimia.

Kerhot

Koululla järjestetään erilaisia maksuttomia kerhoja iltapäivisin. Kiilan koulussa kerhot järjestetään Suomen harrastamisen mallin mukaan. Toiminta alkaa 4.9.2023.

Kielivalikoima

Oppilailla alkaa A1-ruotsin opiskelu ensimmäisellä luokalla.
Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi 3. luokalta alkaen voi valita englannin kielen, jos tätä ei valitse alkaa kuudennella luokalla B1-englanti pakollisena.

Kiilan koulu ja koti ry.

Kiilan Koulu ja Koti yhdistyksen tarkoituksena on edistää kodin ja koulun välistä yhteistoimintaa. Tavoitteena on tukea sekä kotien välistä vuorovaikutusta että vanhempien ja koulun yhteisiä pyrkimyksiä lasten turvallisen ja mielekkään kasvuympäristön vaalimiseksi. Yhdistys järjestää erilaisia tapahtumia ja avustaa koululla pidettävien kerhojen toimintaa. Yhdistys pitää sääntömääräisen vuosikokouksen syksyllä koulun alettua. Kokouksesta tiedotetaan lasten mukana koteihin lähetettävällä tiedotteella, Wilmassa, kotisivulla ja facebookissa. Kannatusjäsenmaksu on 10€. Maksun voi maksaa yhdistyksen tilille 
Osuuspankki Raasepori: FI50 5549 0420 0447 00

Kouluruokailu

Ruokailu tapahtuu 10.30 – 12.15 välisenä aikana. Ruoka valmistetaan keskuskeittiössä. Ruokalistoja voi seurata Etelä-Uusimaa -lehdestä tai koulumme kotisivun linkistä täältä. Mahdolliset ruoka-aineallergiat tulee ottaa esille terveydenhoitajan kouluuntulotarkastuksessa.

Koulukuljetukset

Järjestettyyn koulukuljetukseen ovat oikeutettuja 1.-2.-luokkien oppilaat, joiden koulumatka ylittää kolme kilometriä. Luokilla 3.-6. raja on 5 km. Erityisopetuksessa olevat lapset saattavat saada oikeuden järjestettyyn kuljetukseen muullakin perusteella. Koulukuljetusten järjestämisestä vastaa koulutoimisto puh. 019-289 2143/Katja Roni. KOULUKULJETUSTA ON ANOTTAVA JOKA VUOSI.

Kolmiportainen tuki

Yleisen ja tehostetun tuen antamisesta huolehtivat pääsääntöisesti luokanopettajat. Laaja-alaisen erityisopettajan resurssi painottuu alimmille luokille, yleiseen ja tehostettuun tukeen. Laaja-alainen erityisopettaja toimii yhteyshenkilönä koulutulokkaiden nivelvaiheessa. Laaja-alainen erityisopettaja ja erityisluokanopettajat suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä oppilaan tukea.

Erityisluokanopettajat vastaavat pääsääntöisesti erityisestä tuesta. Koulussamme on kolme erityisluokanopettajaa, jotka räätälöivät erityistä tukea saavien oppilaiden opetuksen vuosittain tuen tarpeen mukaan.

Liikennekulttuuri

• Portin edusta tulee jättää tyhjäksi koulutakseja ja -busseja varten.
• Oppilaiden jättöliikenne ja parkkipaikka vieraille, sijaitee liikuntasalin takana, Vaunukaudun ja Hindersinkadun kulmassa.
• Koulun läheisyydessä on autoilijoiden noudatettava ehdotonta varovaisuutta liikenteessä.
• Polkupyöräilijät Tammisaarentieltä käyttävät Tammisaarentien sisäänkäyntiä ja kaupungilta päin tulevat Hindersinkadun sisäänkäyntiä.
• Liikkuvan koulun hengessä toivomme, että lapset jätetään ja haetaan hieman koulurakennusta kauempaa.
• koulun edusta tulee jättää tyhjäksi takseille

Liikuntatunnit

Liikuntatunneilla ulkoillaan monipuolisesti aina sään salliessa. Jalkapallon, suunnistuksen ja kävelylenkkien lisäksi mm. yleisurheilua ja luistelua harrastetaan Sisu-Areenalla ja jäähallilla, jonne matkaa on toista kilometriä. Matkat taitetaan kävellen.

Liikuntatunteja varten oppilailla on oltava sekä ulko- että sisäliikuntaan tarkoitetut vaatteet.
Ulkoliikuntatunneilla on oltava liikuntaan tarkoitetut jalkineet sekä sään mukainen varustus. Sisäliikuntavarustukseen kuuluu kevyt liikuntaan tarkoitettu asu.

Uinninopetuksesta vastaa liikuntatoimi yhdessä opettajien kanssa. Siirtymiset uimahalliin järjestetään linja-autolla.

Oppilasarviointi

• oppimiskeskustelu
  – mukana oppilas, huoltaja(t) ja opettaja
  – painopiste työskentelytaitojen ja käyttäytymisen arvioinnissa
  – arviointikeskustelu kirjataan
  Oppiainekohtaiset tavoitteet ja kuvaus hyvästä osaamisesta eri luokkatasoilla ovat opetussuunnitelmassa ja ohjaavat arviointia.
• Pitkin vuotta mahdollisimman monipuolisen arviointitiedon keruu
  – oppilaan tuotokset (kokeet, sanalliset, kuvalliset, jne.)
• vertaisarviointi
• oppiainekohtaiset itsearvioinnit
• Joulujuhlapäivänä välitodistus
• kevätjuhlapäivänä opettajien suorittama lukuvuositodistus ja oppilaan itsearviointi

Oppilashuolto

Yhteisöllinen oppilashuolto on ehkäisevää ja kuuluu kaikille koulun työntekijöille.
Yhteisöllistä oppilashuoltoa suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa ryhmässä. Asioita käsitellään ryhmässä yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla. Yhteisöllisen oppilashuollon tavoitteena on lisätä oppilaiden hyvinvointia. Oppilashuoltoryhmä ohjaa, suunnittelee, kehittää, toteuttaa ja arvioi tavoitteiden toteutumista koulussa.

Koulun oppilashuoltoryhmän jäsenet: rehtori, terveydenhoitaja, koulukuraattori, psykologi, huoltajien edustaja, opettajajäsen ja oppilasjäsen (tapauskohtaisesti)

Poissaolot

Sairauspoissaolosta tulee ilmoittaa kouluun ennen koulupäivän alkua.
Ilmoituksen voi tehdä Wilmaan tai tekstiviestillä opettajan kännykkään.

Oppilailla on perustuslaissa turvattu yhdenvertainen oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuslain perusteella esi- ja perusopetuksessa sekä muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta (perusopetuslaki 25–26 a §, 35 §). 

• Poissaoloon tulee aina hakea lupa, ja hakemus tulee perustella.
• Koulu harkitsee, onko luvan myöntämiselle perusteita. Opetuksen järjestäjä ja koulu voivat tehdä yleisiä linjauksia poissaololupien myöntämisestä ottaen kuitenkin huomioon oppilaiden oikeus saada perusopetusta.
• Sairauden tai muun ennakoimattoman syyn vuoksi lupa voidaan myöntää myös jälkikäteen.
• Oppilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti, heidän etunsa ja yksilölliset tilanteensa huomioiden.
• Poissaoloihin liittyvissä menettelyissä hyvä yhteistyö ja pyrkimys yhteisen näkemyksen löytymiseen kotien kanssa on erityisen tärkeää. Luvattomasta poissaolosta tulee ilmoittaa huoltajalle. Poissaoloihin liittyvistä käytänteistä ja niiden perusteista tiedotetaan huoltajille.
• Koulu päättää, miten poissaolon aikana oppilaiden työskentelyä kotona ohjataan. Oppilaalle voidaan antaa esimerkiksi tehtäviä kotiin. Tehtäviä voivat välittää myös muut oppilaat, mutta koulu vastaa, että kaikki oppilaat saavat tehtävät ja niihin liittyvää ohjausta. 

Etukäteen anotun luvan enintään kolmen päivän poissaoloon myöntää luokanopettaja ja pidempään (yli 3pv) poissaoloon rehtori.
Lupa-anomuksen voi täyttää Wilmassa hakemukset ja lomakkeet välilehdellä.

Poissaolojen seuranta

• Poissaolomalli uusi ja samanlainen Länsi-Uudellamaalla koulukunnossa.fi
• Poissaoloihin puututaan varhain. Uusi malli antaa raamit ja tiedon milloin tehdään tiettyjä toimia. Varhainen puuttuminen poissaoloihin on välittämistä.
• Poissaoloja tarkastellaan aina kokonaisuutena. Kaikki poissaolot huomioidaan laskennallisesti olipa kyseessä sairaus, selvitetty poissaolo, matka, loma, luvallinen tai luvaton. 
• Laki säätelee poissaoloihin puuttumista:
  • Opetuksen järjestäjän tulee ennaltaehkäistä perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja sekä seurata ja puuttua niihin suunnitelmallisesti. Opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. (PoL 26§)
  • Koulun toimijoilla on velvollisuus ohjata opiskeluhuollon palveluihin (OPHL 11§)
  • Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Huoltajalla on lainmukainen velvollisuus varmistaa, että huollettavan oppivelvollisuus tulee suoritettua (Oppivelvollisuuslaki 2§ & 9§)
  • Viranomaisella on velvollisuus tehdä sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto tai lastensuojeluilmoitus (SHL 35§, LSL 25§)

POISSAOLOIHIN PUUTTUMINEN

• Puheeksiotto koulussa oppilaan kanssa matalalla kynnyksellä (jos huoli nousee) ja lapsi pois esim. joka keskiviikko, tai päänsärkyä aina tiistaisin klo 10. Opettaja on tarvittaessa yhteydessä huoltajiin ja selvittää mahdollista tuen tarvetta.
• VARHAINEN PUUTTUMINEN. 12 viikon tarkastelujaksolla 30h–50h alakoululaisilla (esim. pienillä n.7 pv, isoilla n.9pv)
  • Luokanopettaja on yhteydessä kotiin ja kutsuu harkinnan mukaan koolle oppilaan, huoltajat sekä ne toimijat, jotka arvioidaan tarpeellisiksi.
  • Opettaja varmistaa, että poissaolojen taustasyyt selvitetään ja selvityksen pohjalta koostetaan tilannekuva.
  • Opettaja selvittää oppilaan olemassa olevat hoito- tai tukikontaktit ja kutsuu heidät tarvittaessa mukaan.
  • Opettaja konsultoi tarvittaessa esim. opiskeluhuoltoa tai perhepalveluita.
  • Opettaja konsultoi tarvittaessa erityisopettajaa oppimisen tuen riittävyydestä.
  • Tilannekuvan pohjalta kirjataan yhdessä perheen kanssa suunnitelma, joka sisältää tavoitteet, konkreettiset koulun ja kodin tukitoimet sekä miten tilannetta seurataan.
• VAHVAT TOIMET JA TUKI. 12 viikon tarkastelujaksolla 50–70h alakoulu (esim. pienet n. 15pv, isot n. 16pv) 
  • Luokanopettaja on yhteydessä kotiin.
  • Tilannekuvan pohjalta täsmennetään tavoitteet sekä jaetaan roolit tukitoimien toteuttamiselle.
  • Perustetaan tapauskohtaisesti monialainen asiantuntijaryhmä oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksen pohjalta.
  • Sovitaan koulun vastuuhenkilö oppilaan asioissa.
  • Opettaja yhteistyössä erityisopettajan kanssa varmistaa oppimisen tuen riittävyyden (tuen porras).
  • Harkitaan sosiaalihuoltolain mukaisen yhteydenoton tai lastensuojeluilmoituksen tekemistä.
  • Sovitaan yhteydenpidosta vastuuhenkilön, huoltajien ja yhteistyötahojen välillä sekä seurantapalaverin ajankohta.
  • Tuki suunnitellaan ja toteutetaan aina oppilasta ja huoltajaa kuunnellen sekä perhettä tukien.
  • Tuen suunnitelma ja toteutus dokumentoidaan. 
• JOS POISSAOLOT JATKUVAT…
  • Vastuuhenkilö varmistaa, että poissaolojen taustasyyt ovat selvitetty ja tilanteesta on yhteinen ymmärrys.
  • Kouluun paluuta tuetaan suunnitelmallisesti.
  • Koulun tukitoimia käytetään monipuolisesti ja pitkäjänteisesti.
  • Vastuuhenkilö on tiiviissä yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa.
  • Yhteyttä pidetään myös suoraan oppilaaseen.
  • Vastuuhenkilö yhteistyössä perheen kanssa tekee tarvittaessa sosiaalihuoltolain mukaisen yhteydenoton tai lastensuojeluilmoituksen perheen tarvitseman tuen saamiseksi.
  • Monitoimijaista yhteistyötä vahvistetaan ja täsmennetään rooleja sekä vastuita.
  • Mahdollistetaan joustavat opetusjärjestelyt.
  • Vastuuhenkilö seuraa tilannetta aktiivisesti.

https://www.koulukunnossa.fi/wp-content/uploads/2023/08/Koulukunnossa_huoltajien_esite_082023.pdf

KOULUPOISSAOLOT – Huoltaja! TUNNISTA ENSIMERKIT, PUUTU VARHAIN

Yhteistyö kodin ja koulun välillä on avainasemassa lapsen koulunkäynnin tukemisessa, poissaolojen ehkäisemisessä ja mahdollisiin poissaoloihin puuttumisessa. Kouluun kiinnittymisen tukeminen on perusta poissaolojen ehkäisemiseen. Koulun näkökulmasta se sisältää oppilaan tunnekokemuksien huomioimisen, oppimisen tuen, sosiaaliset suhteet ja oppilaan mahdollisuudet vaikuttaa omaan arkeensa. Myönteinen puhe koulusta on vanhempien paras tapa tukea lasta, siitäkin huolimatta että vanhemmalla itsellään on huonoja kokemuksia tai muistoja koulunkäynnistä.

Varhainen puuttuminen poissaoloihin on välittämistä. Poissaoloista tulee puhua matalalla kynnyksellä. Tarkoituksena on selvittää, miten lapsi tai nuori voi ja tarvitseeko hän mahdollisesti tukea. Poissaolojen syyt ovat usein moninaiset ja niiden selvittäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta lasta tai nuorta voidaan tukea hänen tarvitsemallaan tavalla. Poissaolojen kertyessä tarvitaan useimmiten monen toimijan yhteistyössä tarjoamaa vahvempaa tukea. Koulupoissaoloihin puuttumisen mallin näet kokonaisuudessan www.koulukunnossa.fi
Koulupoissaoloihin puuttuminen on lakisääteistä!

VARHAISIA VAROITUSMERKKEJÄ
Jos huomaat lapsella tai nuorella varhaisia varoitusmerkkejä ole heti yhteydessä kouluun. Niitä voivat olla esimerkiksi:

• valitus tai vastustus kouluun menemisestä
• aamuhankaluudet kotona
• heikko opettaja-oppilassuhde, oppilaan kokemus, ettei opettaja ole kiinnostunut
• akateemiset haasteet
• oppimisvaikeudet
• fyysisten oireiden valittaminen ja oireiden katoaminen, kun saa luvan jäädä kotiin
• jatkuva yhteydenpito vanhempiin tai jatkuva huoli vanhemmista koulupäivän aikana
• ahdistuneisuus- ja paniikkioireet
• lapsi tuo esille usein huonoja kokemuksia koulusta, pelkää ihmisiä tai kiusaamista, kertoo huonoista opettajista ym.
• useita luvattomia poissaoloja
• (jatkuvaa) myöhästelyä
• poissaoloja tiettyinä päivinä (esim. koe, esitelmä, tietty oppiaine)
• lisääntyneet käynnit kouluterveydenhoitajan luona
• lisääntyneet psykosomaattiset oireet (mm. päänsärky, vatsakipu)

Poissaolot muodostavat riskitekijän sille, että myöhempi koulutus keskeytyy. POISSAOLOT LISÄÄNTYVÄT USEIN PIKKUHILJAA.

SYITÄ POISSAOLOILLE ON MONENLAISIA, jokainen poissaolo on riski lapsen koulunkäynnille
Syitä poissaoloille voivat olla esimerkiksi:

• pelkotilat, jännitys
• mielialaoireet (ahdistuneisuus, masennus)
• neuropsykiatriset haasteet
• muu mielekkäämpi tekeminen (esim. pelaaminen, nukkuminen, kaverit)
• kiusaaminen
• vaikeudet sosiaalisissa suhteissa
• yksinäisyys
• oppimisvaikeudet, vähäinen oppimisen tuki
• ongelmat kotona
• huono kouluilmapiiri
• ongelmat koulun henkilökunnan kanssa
• ylikuormitus
• fyysiset oireet
• muutokset kodin tai koulun arjessa
• erilaiset kriisitilanteet
• pitkittyneet tai runsaat poissaolot esimerkiksi sairastumisen, lomamatkan tai harrastuksen vuoksi • akateemisten vaatimusten ja odotusten kasvu sekä omat korkealle asetetut tavoitteet
   

MITÄ HUOLTAJA VOI TEHDÄ?

• Puhu myönteiseen sävyyn koulusta ja opiskelusta.
• Iloitse ja pidä tärkeänä koulunkäyntiä.
• Ole ystävällinen, mutta päättäväinen. Rohkaise lasta koulunkäyntiin ja läsnäoloon.
• Pidä mielessä, että mahdollisten pelkoa aiheuttavien asioiden välttely saattaa lisätä lapsen ahdistusta ja pelkoa. Huoltaja voi omalla toiminnallaan vahvistaa lapsen uskoa itseensä ja siihen, että hän pystyy kohtaamaan hankalia tunteita.
• Älä kuittaa luvalliseksi sellaista poissaoloa, jonka syystä et ole varma.
• Luo luottamusta siihen, että ongelmat ovat ratkottavissa.
• Vaikka aamulla olisi vaikeaa, kouluun tullaan myöhässä tai sovitusti jollekin tietylle oppitunnille.
• Kun lapsesi on pois koulusta (esim. sairaus) tue kouluun paluuta.
• Ylläpidä säännöllisiä arkirutiineja. Auta lastasi saamaan riittävästi yöunta, se voi tarkoittaa esim. puhelimen käytön rajoittamista.
• Vaikka lapsi tai nuori ei menisikään kouluun, pidä silti kiinni arkirytmistä ja rutiineista: herätys aamulla, ruokailuajat, koulutehtävien ja läksyjen teko päivän aikana.
• Tue lasta koulunkäynnissä esim. läksyt ja kokeet.
• Tunnista kotiin jäämistä edesauttavia palkintoja ja pyri vähentämään niitä. Saako lapsi tai nuori nukkua pidempään tai pelata? Saako hän vanhemman täyden huomion?
• Ole johdonmukainen ja systemaattinen, jos palkitset.
• Ota asia mahdollisimman ajoissa puheeksi koulun henkilökunnan kanssa.
 Pyydä apua ajoissa! Älä luovuta! 

Puhelin

Oppilaan matkapuhelin tulee pitää äänettömänä repussa, luokassa tai kaapissa eikä sen käyttö saa häiritä koulutyötä. Kuvaaminen ja pelaaminen ilman lupaa on kielletty.
Matkapuhelin on oppilaan omalla vastuulla.

Pukeutuminen

Koulun toiminnan kannalta on tärkeää, että oppilaalla on oikea vaatetus tilanteen mukaan: liikuntavarusteet aina liikuntatunneilla, sadepäivinä sadevarusteet, viileällä käsineet, pipo jne.

Lasten turvallisuuden takia kaikissa kouluaikana polkupyörin tapahtuvissa siirtymisissä pyöräilykypärä on pakollinen.

Kaikki vaatteet ja kengät on nimikoitava kotona.

Sivistyskanslia

Koulusihteeri Katja Roni 019 2892143, vastaa koulukuljetuksiin liittyvistä asioista.
Suomenkielinen opetuspäällikkö on Jari Salminen p. 019 2892148.

Tapahtumat ja teemaviikot

Kouluvuoden aikana järjestetään urheilu- ja liikuntapäiviä sekä erilaisia, vuosittain vaihtuvia, muita koulutyöhön liittyviä tapahtumia. Opettajat ja rehtori informoivat tarkemmin lukuvuoden aikana oppilaita ja huoltajia retkistä sekä yhteisistä tapahtumista Wilman kautta sekä koulun kotisivuilla. Tapahtumiin lähdetään pääsääntöisesti yhdessä koululta.

Tapaturmat

Koulussa ja koulumatkoilla sattuneiden tapaturmien hoito on oppilaille maksuton. Tapaturman sattuessa oppilaan huoltajille ilmoitetaan välittömästi ja oppilas saatetaan tarvittaessa taksikyydillä terveyskeskukseen. Kaikki oppilaat ovat vakuutettuja tapaturman varalta. Tahallisessa ohjeiden laiminlyömisestä johtuneessa tapaturmassa, korvausvelvollinen on tapaturman aiheuttaja.

Tiedottaminen

Wilma on koulun virallinen tiedoituskanava huoltajille.
Viestien lisäksi wilmasta löytyy tiedotteita koulunkäyntiä koskien. Myös sivistyskanslia tiedottaa wilman kautta huoltajille.
Koululla on kotisivujen lisäksi myös Facebook-sivu ja instagram josta löytyy esim. kuvia retkistä tai muista koulun tapahtumista.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Kiilan koulussa oppilailla on käytössään henkilökohtainen ipad, jota käytetään eri oppiaineissa kaikilla luokka-asteilla ja kaikissa opetusryhmissä. iPad ja koulun verkko ovat opiskelukäyttöä varten. Opettajat ohjaavat ipadin käyttöä oppitunneilla ja opiskelussa. Koulutuksen järjestäjä lainaa jokaiselle peruskoulun oppilaalle ipadin. Lainaamisen tarkoituksena on, että oppilaalla on mahdollisuus oppia sähköisiä työtapoja ja oppimismenetelmiä. Oppilaan saama ipad voi olla joko uusi tai käytetty.

Koulutuksen järjestäjä luo oppilaalle GAFE (Google Apps For Education) tunnuksen, jonka loppuosa on aina @koulu.raasepori.fi. Oppilaat voivat käyttää tunnusta koko peruskoulun ajan ja kerätä Driveen omaa sähköistä portfoliotaan. GAFE-tunnuksen avulla voimme käyttää myös etätyökaluja, GoogleMeet tai GoogleClassroom-sovelluksia.

Toiminta-ajatus

Tukiopetus

Tukiopetusta annetaan aina tarvittaessa.

Välituntivalvonta

Opettajat ja koulunkäynninohjaajat vastaavat välituntivalvonnasta.

Wilma

Wilma kanava kodin ja koulun välillä. https://raseborg.inschool.fi/

Wilmassa huoltajat seuraavat ja selvittävät opiskelijan poissaoloja, viestivät opettajien kanssa ja lukevat koulun tiedotteita. Opettajat syöttävät Wilman kautta arvioinnit ja poissaolot sekä merkitsevät oppilaiden tuntimerkintöjä. Opiskelijat voivat seurata suorituksiaan, lukea tiedotteita ja viestiä opettajien kanssa. Wilmaa käyttävät myös oppilaitoksen henkilökunta, johto sekä työpaikkaohjaajat.

Wilma-tunnukset ja ohjeita voi kysyä koulun kanslistilta Vilja Huttuselta p. 019 289 3602 / vilja.huttunen(a)raseborg.fi