Instrumentti- ja lauluopinnot
Jokaisella oppilaalla on pääaine (jokin soitin tai laulu). Hän saa viikoittaisen oppitunnin, jonka pituus vaihtelee 30 ja 75 min välillä riippuen opintojen vaiheesta. Säännöllinen kotiharjoittelu opettajan ohjeiden mukaisesti kuuluu opintoihin ja on hyvin tärkeää opintojen edistymisen kannalta. Ilman vanhempien tukea ja kannustusta vain harva oppilas jaksaa harjoitella ja käydä tunneilla kyllin säännöllisesti ja pitkäjänteisesti.
Yksilöopetuksen ohessa opistossa on myös mahdollisuus Suzuki-opetukseen. Vuosittain perustetaan myös soitinkaruselliryhmiä. Soitinkarusellissa on mahdollisuus kokeilla useita soittimia ja kokeilujaksojen päätyttyä on mahdollista aloittaa perusopinnot musiikkiopistossa.
Ikioma kunnollinen soitin on tärkeä. Soitinkauppaan ei kuitenkaan kannata mennä omin päin. Opettajat auttavat yleensä soitinhankinnoissa. Joskus käytettyjä soittimia voi saada edullisesti vanhemmilta oppilailta. Jousisoittimia ja puhaltimia voi myös vuokrata opistolta kunnes ehtii hankkia omansa. Lainasoittimen vuokra on tällä hetkellä 45 €/lukukausi. Pianisteilla täytyy alusta pitäen olla hyväkuntoinen harjoitussoitin kotona.
PUUPUHALTIMET
T=Tammisaari; K=Karjaa; H=Hanko; I=Inkoo
Nokkahuilu (T/K)
Sopiva ikä aloittaa nokkahuilun soitto on noin 6-vuotiaasta alkaen sopraanolla. Nokkahuilun soitinperheen neljä perusjäsentä ovat sopraano-, altto-, tenori- ja bassonokkahuilu. Muihin nokkahuiluihin siirrytään, kun oppilas on tarpeeksi vanha soittaakseen niitä (esim. altto n. 8-10 -vuotiaana). Mutta ei ole myöskään tavatonta aloittaa heti altolla, jos oppilaan ikä ja fysiikka sen mahdollistavat. Soitamme kaunisäänisiä englantilaisotteisia nokkahuiluja (ei saksalaisotteisia kouluissa käytettäviä). Nokkahuilu on vanhan musiikin soitin, joka eli kulta-aikaansa renessanssin ja barokin aikaan. Soitin on innoittanut ominaisuuksiltaan myös monia nykysäveltäjiä ja soveltuu erinomaisesti modernimpaan musiikkiin.
Huilu (T/H)
Huilunsoiton voit aloittaa noin 6-7 vuoden iästä lähtien. Huilu on äänialaltaan korkein puupuhallin. Pienemmät huilistit aloittavat käyrällä suukappaleella, joka soittajan pituuden riittäessä vaihdetaan huilun mukana tulevaan suoraan suukappaleeseen. Huilu on orkesterisoitin, ja sitä pääsee musiikkiopistossa soittamaan sekä kamarimusiikkiryhmissä että orkesterissa.
Oboe (K)
Oboensoiton voi aloittaa jo 7-vuotiaana, jos sormet vain ylettyvät kaikille läpille ja soittaja jaksaa kannatella soitinta. Oboen suuhinen (”rööri”) – eli suun sisälle ulottuva osa – on rakennettu kahdesta vastakkain puristuvasta ruokolehdykästä. Soittajan puhaltama ilmanpaine saa suuhisen värähtelemään ja muodostamaan äänen. Soitto-opinnot voi aloittaa muovisella tai puisella soitinliikkeestä ostetulla valmisröörillä tai opettajan valmistamalla röörillä. Myöhemmässä vaiheessa röörien valmistus kuuluu soitto-opintoihin.
Klarinetti (T/K/H)
Klarinetinsoiton voi aloittaa noin 6 vuoden iästä lähtien. Klarinetti on äänialaltaan laajin puupuhallin. Monipuolinen klarinetti mahdollistaa monenlaisen orkesteri- ja yhtyesoiton. Klarinettiperheen erikokoisilla jäsenillä (es-, c- ja b-klarinetti, sekä bassoklarinetti) voidaan alentaa aloitusikää ja laajentaa soittajan ilmaisumahdollisuuksia. Persoonallinen klarinetin ääni syntyy, kun puhalletaan ilmavirta suukappaleen ja sen alapuolelle kiinnitetyn ruokolehden (tai nykyään myös synteettisesti valmistetun) kielen väliin. Soitin on melko kevyt, ja se kulkee pienessä kotelossaan helposti. Ääni on pyöreä ja pehmeä.
Saksofoni (T/K/H)
Saksofonin soiton voi aloittaa noin 6 vuoden iästä lähtien. Erikokoiset saksofonimallit antavat soittajalle monipuoliset musiikilliset mahdollisuudet. Uudella Alphasax-lastensaksofonilla myös entistä nuoremmat voivat aloittaa soittoharrastuksen. Saksofoni kuuluu puupuhaltimiin, vaikka se valmistetaankin metallista. Sen ainoa puuosa on suukappaleessa värähtelevä ruokolehdykkä. Saksofonin ääni syntyykin samaan tapaan kuin klarinetin, kun taas sormitustekniikka muistuttaa huilua.
Fagotti (K)
Fagotti on puupuhallinperheen basso. Se on useimmiten tehty punaiseksi lakatusta vaahterasta.
Täysikokoinen fagotti on 1,35m pitkä (sisäporauksen pituus 2,5m), mutta siitä on olemassa myös pienempiä oppilaskokoja, joten soittoharrastuksen voi aloittaa jo 7-vuotiaana.
Fagotin suukappaletta sanotaan rööriksi. Rööri koostuu kahdesta yhteen punotusta jättiruokolehdykästä. Rööriin puhallettu ilma saa lehdykät värisemään ja tuottaa fagotille ominaisen soinnin. Alarekisterissään fagotti on tumma, voimakas ja pehmeä, ylärekisterissään hiukan hiljaisempi ja kiinteämpi
Fagotti on orkesterisoitin, joten muiden kanssa yhdessä musisoiminen on olennainen osa soittoharrastusta (ja sitä paitsi todella hauskaa!).
VASKIPUHALTIMET
Käyrätorvi (K/H)
Käyrätorvi on ainoa vaskisoitin jota sormitetaan vasemmalla kädellä. Siinä on laaja ääniala ja vaikka se onkin vaskisoittimista ehkä vaikein hallittava, palkitsee se sinnikkään harjoittelijan uljaalla, samettisen pyöreällä äänellä ja monipuolisilla yhteissoittomahdollisuuksilla. Seuraavan kerran elokuvaa katsoessa heristäpä korviasi: todennäköisesti kuulet monta hienoa käyrätorvisooloa!
Trumpetti (T/K/H)
on äänialaltaan korkein vaskipuhallin. Ääni muodostuu kun puhalletaan ilmaa yhteenpuristettujen huulien läpi kuppimaiseen suukappaleeseen, jolloin huulet alkavat värähdellä. Kolmen venttiilin avulla on mahdollista saada haluttu säveltaso. Trumpetti on suosittu soitin kaikenlaisissa kokonpanoissa: sinfonia- ja puhallinorkestereissa, jazz- / popyhtyeissä sekä kamarimusiikissa. Trumpetinsoiton voi aloittaa 9 – 10 vuotiaana, mutta lyhyemmäksi rakennetulla kornetilla on aloittaminen mahdollista vaikka kuusivuotiaana. Toki trumpetti, kuten kaikki vaskipuhaltimet, sopii myös aikuisen aloitussoittimeksi.
Pasuuna (T/K/H)
eroaa muista vaskipuhaltimista sillä, että siinä ei ole venttiilejä, vaan äänen korkeutta säädetään luistin eli sliden avulla. Tästä tulee kansanomaisempi nimitys vetopasuuna. Pasuunan ääniala on oktaavia matalampi kuin trumpetin, mutta niin ylä- kuin alaäänienkin ulottuvuus (rekisteri) on paljon kiinni soittajan taidoista. Ääni tuotetaan vastaavalla tavalla kuin trumpetissa, mutta suukappale on jonkin verran suurempi. Pasuunaa käytetään kaikenlaisessa musiikissa: klassisesta rytmimusiikkiin, sekä renessansista aikamme musiikkiin. Pasuunansoiton voi aloittaa heti kun käsi ylettyy riittävän moneen vetoon; yleensä 9 – 10 vuotiaana.
Baritoni ja tenoritorvi (T/K/H)
– toiselta nimeltään eufonium – on tuuban kaltainen soitin, mutta jonkin verran pienempi. Baritonissa on yleensä neljä venttiiliä, ja ääniala sekä suukappale ovat pasuunan kanssa vastaavia. Baritonin ääni on kuitenkin pehmeämpi ja pyöreämpi kuin pasuunassa johtuen soittimen nopeammin laajenevista putkista. Baritonia kuulee harvemmin sinfoniaorkesterissa, mutta puhallinorkesterissa ja brittiläisessä brass bändissä baritoni on hyvin suosittu soitin, jolle kirjoitetaan paljon sooloja. Baritoninsoiton voi aloittaa 9 – 10 vuotiaana, mutta hieman pienemmän ja kevyemmän tenoritorven kanssa voi hyvin aloittaa jo seitsemänvuotiaana.
Tuuba (T/K/H)
on matalin ja suurikokoisin vaskipuhallin. Venttiilejä siinä voi olla 3 – 6, ja ääni muodostetaan vastaavalla tavalla kuin muissakin vaskipuhaltimissa: yhteen asetettujen huulien läpi puhalletaan ilmaa, jolloin huulet alkavat värähdellä kuppimaisessa suukappaleessa. Tuuban ääni on pyöreä ja pehmeä, kuten eufoniumissakin, mutta kovaa soitettaessa se voi olla hyvinkin läpitunkeva. Tuuban pääasiallinen rooli on ollut puhallinorkestereiden ja brass bandien bassolinjojen ylläpitäjä, mutta viimeisen sadan vuoden aikana tuuba on vakiintunut myös sinfoniaorkesteriin. Tuubia, kuten muitakin vaskipuhaltimia, on useita eri kokoisia ja vireisiä; oppilaiden kanssa aloitetaan yleensä hieman pienemmällä Es-vireisellä soittimella. Sopiva aloitusikä n. 10v., mutta myös aikuisiällä aloittaminen on mahdollista.
JOUSISOITTIMET
Viulu (T/K/H/I)
Viulunsoiton voi aloittaa jo 5-vuotiaana. Viulu on jousisoitinperheen pienin ja kirkasäänisin soitin. Sen ääni on ilmeikäs ja vivahteikas. Viulussa on neljä kieltä, joita soitetaan jousella tai näppäillen.
Alttoviulu (T/K/H/I)
Alttoviulun ääni on samettinen ja matalampi kuin viulun ääni. Kooltaan se on suurempi kuin viulu ja sitä pidetään olkapäällä kuin viulua. Alttoviulun voi aloittaa ensimmäisenä soittimena tai siihen voi helposti siirtyä viulusta myöhemmin.
Sello (T/K/H)
Sellonsoiton voi aloittaa 5-vuotiaana tai myöhemmin. Selloa soitetaan istuen ja ääni tuotetaan jousella tai näppäillen. Sellossa on tumma, kaunis ja pehmeä ääni. Kun soittotaitoa on ensin kertynyt, sillä voi soittaa lähes minkälaisessa kokoonpanossa ja millä tyylillä vain.
Kontrabasso (K)
Soiton voi aloittaa aikaisintaan n. 7-vuotiaana. Kontrabasso on jousisoittimista suurin ja matalaäänisin. Kontrabasso on monipuolinen soitin: se antaa musiikille soinnissa pohjan sekä kansanmusiikin, klassisen musiikin että kevyen musiikin kokoonpanoissa. Kontrabasson soittaminen ei vaadi soittajalta suurta kokoa eikä erityistä voimaa.
KOSKETINSOITTIMET
Piano (T/K/H/I)
Piano on kosketinsoitin, jossa ns. vasarat lyövät kieliin. Pianoa voi soittaa yksin tai ryhmässä ja sillä voi säestää muita soittimia. Sillä voi soittaa sekä kevyttä että klassista musiikkia. Pianonsoiton voi aloittaa jo ennen kouluikää.
Urut (H)
Urkujen soiton voi aloittaa noin 7- vuotiaana. Usein urut ovat soitin, johon siirrytään pianonsoiton parista, mutta urut voi valita myös ensimmäiseksi soittimeksi. Vaikka soitin herättää usein mielikuvan kirkkomusiikista, voi urkuja kuulla myös useissa merkittävissä konserttisaleissa. Urkujen ääni on laaja ja värikäs. Sen avulla voidaankin ilmaista ihmisen koko tunneskaalaa. Varmasti juuri siksi niin monet ihastuvatkin tähän klassiseen kosketinsoittimeen.
Harmonikka (T/K/H)
Harmonikansoiton sopiva aloitusikä on 7-vuotiaasta lähtien. Soitinta vaihdetaan suurempaan soittajan kasvaessa. Harmonikalla soitetaan musiikkia laidasta laitaan! Tämä erittäin monipuolinen soitin taipuu niin lastenlauluihin, kansanmusiikkiin, pop/jazziin kuin klassiseen ja nykyaikaiseen taidemusiikkiinkin. Soittaessa harmonikka lepää soittajan sylissä. Pienemmille lapsille se on kuitenkin melko painava kannettava; niinpä kuljetusapu perheeltä on tärkeää.
KIELISOITTIMET
Harppu (K)
Harpussa on kaunis ja rikas sointi. Sillä voi soittaa sekä tuttuja lauluja että vaikeampia kappaleita ja sen ääni kuulostaa kauniilta heti alusta alkaen. Harpunsoiton harrastuksen voi aloittaa jo noin 7-vuotiaana pienemmällä folkharpulla eli vipuharpulla, ja myöhemmin voi siirtyä isompaan pedaaliharppuun. Soolokappaleiden lisäksi harpulla voi soittaa kamarimusiikkia ja osallistua orkestereihin. Soittotunneilla soitetaan musiikkiopiston soittimilla, ja kotona harjoitellaan omalla tai opistolta vuokratulla soittimella.
Kitara (T/K/H/I)
Kitaransoiton voi aloittaa n. 8-10-vuotiaana, mahdollisesti myöhemminkin. Pienille soittajille on olemassa pienempiä kitaroita: 1/2- ja 3/4 – kokoisia. Yleensä 10- 11-vuotiaana tarvitaan isompi soitin (3/4 tai juniorimalli) ja 13-14-vuotiaana tavallisen kokoinen kitara. Kitaransoitonopetuksessa käytetään klassista kitaraa eli nailonkielistä kitaraa.
LYÖMÄSOITTIMET (T/K)
Lyömäsoittimet pitävät sisällään suuren määrän erilaisia kiehtovia soittimia. Se on siis paljon muutakin kuin rumpusetin soittamista. Opetettavien soittimien valikoimaa lisätään taitojen kasvaessa niin, että soittaja hallitsee lopulta suuren määrän eri lyömäsoittimia. Lyömäsoittajilla on tärkeä rooli sinfoniaorkesterissa, puhallinorkestereissa sekä useissa kevyen musiikin kokoonpanoissa. Lyömäsoittimien opiskelun voi aloittaa jo 7-8 vuoden iässä. Edellytyksenä näin aikaiselle aloittamiselle on kuitenkin se, että oppilas omaa jo hyvän keskittymiskyvyn.
KLASSINEN LAULU (T/K/H/I)
Laulunopiskelijaksi voi hakeutua noin 13-14-vuotiaana. Opinnot voi aloittaa myös aikuisiässä. Yksityistunneilla perehdytään lauluun instrumenttina äänenmuodostusharjoituksilla sekä tutustutaan länsimaalaisen laulutaiteen eri aikakausiin ja tyylisuuntiin. Opetukseen liittyy myös luentoja ja ensemble-työskentelyä. Yhteistunneilla keskitytään musiikin tulkinnalliseen puoleen sekä harjoitellaan esiintymistä.
Muusikon perusvalmiudet
RYTMIIKKA
Ääni liikkuu ja liike soi. Rytmiikkatunneilla kehitetään monipuolisesti muusikon yhteisöllistä rytmitajua liikkuen, soittaen, tarinoiden ja improvisoiden. Rytmiikka sopii kaikille kouluikäisille. 7-9 vuotiaille se on mainio silta muskarin ja musiikin perusteiden opintojen välillä, mutta opetusta järjestetään myös vanhemmille oppilaille. Rytmiikkaan osallistuminen on vapaaehtoista ja se kuuluukin valinnaisiin opintoihin.
MUSIIKIN PERUSTEET
Musiikin perusopinnoissa oppilas pääsee opiskelemaan musisoinnissa tarvittavia taitoja ja tietoja myös MuPe -ryhmissä (musiikin perusteet). MuPe -opetus etenee rinnakkain instrumenttiopintojen kanssa n. 10-vuotiaasta alkaen. Oppilas saa MuPe -opetusta 45-90 minuuttia viikossa.
Musiikin syventävissä opinnoissa muusikon perusvalmiudet ovat yhä osana opintoja. Oppilas kehittää edelleen perustasolla hankkimaansa osaamista. Mikäli oppilas suunnittelee aloittavansa musiikin ammattiopinnot, on hyvä opiskella laajalti MuPe -aineita.
MUSIIKKITEKNOLOGIAN PERUSTEET
Musiikkiteknologian perusteiden kurssilla tutustutaan musiikin tekemiseen tietokoneen avulla sekä opetellaan äänentoiston perusteita. Aluksi harjoitellaan omien trackien ja biisien tekemistä tablettitietokoneella ja sen jälkeen siirrytään käyttämään oikeaa DAW-ohjelmistoa. Tarvittaessa käytetään myös muita sähköisiä soittimia ja opetellaan digitaalisen ja akustisen äänen yhdistämistä.
Erilaiset mikrofonit tulevat tutuiksi samalla kun harjoitellaan äänittämistä, ja valmiiden äänitysten miksaus ja jälkikäsittely (post production) kuuluvat myös kurssin sisältöön. Tavoitteena on että musiikkiteknologian opinnoilla tuetaan hyvän musiikkisuhteen kehittymistä myös digitaalisessa ympäristössä. Kurssi on vapaavalintainen, mutta voidaan lukea hyväksi syventävissä opinnoissa.
Yhteismusisointi – Orkesterit 2024-25
Yhdessä soittaminen on innostavaa ja se pyritäänkin aloittamaan niin varhain kuin mahdollista. Yhdessä soittamisen on tarkoitus jatkua koko opintojen ajan. Orkesterisoittimien soittajille luonnollinen tapa yhteismusisointiin on orkesteri. Ennen orkestereita monet pääsevät soittamaan oman soittimensa pienryhmissä, missä on helpompi opetella yhteissoiton alkeita.
Musiikkiopistomme orkesterit harjoittelevat seuraavasti:
Tammisaaren Minipuhaltajat
johtaja Pekka Lyytinen
tiistaisin klo 16.45-17.30
Puhallinorkesteri / Tammisaari
johtaja Pekka Lyytinen
tiistaisin klo 17.45-18.45
Tammisaaren jouset
johtaja Lotta Määttä
torstaisin klo 18.30-19.30
Fugo, Karjaan orkesteri
johtaja Päivi Anisimova
torstaisin klo 18.30-19.30
Karjaan minipuhaltajat
johtaja Pekka Lyytinen
Hangon minipuhaltajat
johtaja Pekka Lyytinen
torstaisin klo 17.45-18.45
Raseborg Sinfonietta
johtaja Antti Soininen
Kuorot
Kuorolaulu on hieno ja luonnollinen tapa musisoida. Kuorossa opitaan äänenmuodostusta ja toisten huomioon ottamista. Kuorolaulu on yhteistyötä!
Musiikkiopistossa on kuorotoimintaa Tammisaaressa. Kuoroja on kolme, joihin laulajat valitaan ikänsä perusteella.
Kuoroon voi ilmoittautua myös kesken lukukauden.
Ilmoittautuminen kuoroihin http://raseborg.eepos.fi
tai musiikkiopisto(at)raasepori.fi / 019 289 2748, jos olet jo opiston soitinoppilas.
Tammisaaressa:
Barnkören Primo / Tammisaari (alakoulun 1.-3.-luokkalaisille)
johtaja Sara Selenius
Harjoitukset torstaisin 14.00 – 15.00
Barnkören Secondo / Tammisaari (4.-6.-luokkalaisille)
johtaja Sara Selenius
Harjoitukset torstaisin klo 15.00 – 16.15
Ekenäs ungdomskör / Tammisaari
johtaja Sara Selenius
Harjoitukset torstaisin klo 17.00-18.30
Inkoossa:
Inkoon lauluryhmä
johtaja Minttu Pesu