Kestävä kehitys on keskeinen teema Raaseporin koulujen opetuksessa, ja koulut toteuttavat erilaisia kestävän kehityksen projekteja lukuvuoden aikana.
Billnäsin koulu on lisäksi jo 15 vuoden ajan ollut mukana kestävän kehityksen Vihreä lippu -ohjelmassa. Myös Billnäsin päiväkoti on mukana Vihreän lipun toiminnassa, joten toimintamalli tulee tutuksi monille lapsille jo pienestä pitäen.
Suomesta toiminnassa on mukana yli 370 koulua, oppilaitosta, päiväkotia ja lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijaa. Parhaita onnistumisia ovat Billnäsin koulun rehtori Susanna Ojalan mukaan ne, kun vanhemmat kertovat lasten vieneen koulussa opittuja asioita ja tapoja kotiin ja opettavat samalla myös omia vanhempiaan.
Tässä Billnäsin koulun kuudesluokkalaisten vinkit ympäristön huomioivaan arkeen:
Sulje vesihana käsien pesun jälkeen
Sammuta valot, kun menet pois huoneesta
Ota vain sen verran ruokaa kuin syöt
Osta vain se, mitä tarvitset
Lajittele jätteet ja vie roskat roskikseen
Käytä uudelleen aina kun mahdollista, esim. suttupaperi
Kouluarjessa arjen ekotekoja auttavat muistamaan laput, jotka on teipattu seinään valokatkaisijoiden, käsipyyhepaperien ja vesihanojen viereen.
Vihreä lippu -sertifikaatin saavuttamiseksi koulu tai päiväkoti laatii suunnitelman ja toteuttaa 1-2 vuoden mittaisia projekteja vaihtuvien kestävän kehityksen teemojen ympärille, esim. luonnon monimuotoisuus, vastuullinen kuluttaminen tai vesi. Suunnitelman lisäksi koulu raportoi toteutuneesta toiminnasta ja saa palautetta toiminnastaan. Vihreän lipun käyttöoikeus on voimassa aina kaksi vuotta kerrallaan.
Mats Wikström, Raaseporin kaupungin metsätalousinsinööri, esitteli Västerbyn ulkoilualuetta, jossa virkistysarvo on merkittävä. Metsä koostuu suurelta osin kuusimetsästä, joka on istutettu vanhalle peltomaalle 1960-luvun alussa. Nykyään metsä on melko pahoin juurikäävän vaurioittama ja edessä on metsän uudistaminen. Vesi virtaa sieltä lähellä olevien järvien kautta aina Pohjanpitäjänlahteen asti. Yrkeshögskolan Novian projektikoordinaattori Romi Rancken antoi katsauksen alueen nykytilaan ja historiaan kuvamateriaalin avulla aina 1940-luvulta lähtien. Käsiteltävänä oleva kysymys on, kuinka hakkuut tulisi suunnitella, erityisesti ravinteiden huuhtoutumisen vähentämisen näkökulmasta. Metsätalouden edellytykset vanhalla peltomaalla ovat erilaiset johtuen maaperän erilaisista olosuhteista.
Senior advisor Henry Schneider TAPIO:sta antoi esimerkkejä siitä, mitä alueella voi olla tarpeen ottaa huomioon. Osissa aluetta on havaittavissa, että maa on painunut. Tämä tapahtuu helposti peltoistutuksissa, joissa on hienojakoista maaperää ja paljon orgaanista ainesta. Tämä johtaa puolestaan pinnalliseen juuristoon, joka ei kuivina kausina ole kuuselle edullinen vaan lisää kirjanpainajatuhojen riskiä. Ilmastonmuutos johtaa tulevaisuudessa korkeampiin kesälämpötiloihin ja pidempiin kuivuusjaksoihin. Tämä nopeuttaa maaperän hajoamista ja aiheuttaa enemmän ravinteiden huuhtoutumista. Talvitulvat johtavat siihen, että enemmän ravinteita ja kiintoaineita kulkeutuu vesistöihin. Metsätalous kivennäismailla vaikuttaa vesistöihin, mutta turvemaiden metsien ojituksella on suurin vaikutus.
Happamat sulfaattimaat, eli savimaat, jotka sisältävät rikkiä, ovat yleisiä rannikkoalueilla. Maankäsittely voi johtaa siihen, että rikki joutuu kosketuksiin hapen kanssa ja muuttuu rikkihapoksi, joka voi vuotaa vesistöihin. Alueita, joilla on riski kohdata happamia sulfaattimaita, voidaan tarkistaa Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK).
Yrkeshögskolan Novian bioekonomian osaston vt. prefekti Johnny Sved kertoi, että koululla on omia opetuskäytössä olevia metsiä, mutta se tekee myös yhteistyötä Raaseporin kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. Yrkeshögskolan Novia laatii yhdessä Raaseporin kaupungin kanssa toimenpidesuunnitelman Västerbyn ulkoilualueen tapaustutkmuskohteille. Tulevaisuuden kannalta on myös tärkeää tuoda esille, mikä metsänhoitotoimenpiteissä on mennyt pieleen, jotta muut voivat oppia virheistä. Västerbyn tapaustutkimusaluetta käsitellään Yrkeshögskolan Novian ja TAPIOn suositusten mukaisesti. Seurannan hoitaa Yrkeshögskolan yhdessä Raaseporin kaupungin kanssa.
Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ragnar Höckerstedt kertoi, että tukea vesiensuojelutoimiin ja luonnonsuojeluhankkeisiin on mahdollista hakea METKA-rahoituksena tämän vuoden alusta vuoden 2029 loppuun. Höckerstedt mainitsee, että TAPIO tuottaa paljon hyödyllistä materiaalia metsänhoidosta ja suosittelee suometsänhoidon verkkokurssia. Mielenkiintoista kurssimateriaalia löytyy myös Metsäkeskuksen verkkosivuilta.
Yksi metsätalouden ajankohtaisista asioista, jonka SLC:n metsäasiamies Anders Portin nosti esiin, on EU:n ennallistamisasetuksen kansallinen toimeenpanosuunnitelma, joka Suomella on kaksi vuotta aikaa toteuttaa. Asetus on osa EU:n strategiaa luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi. Metsäkatoasetuksen, joka puolestaan astuu voimaan 30.12.2024, tavoitteena on osaltaan vähentää maailmanlaajuista metsäkatoa.
Fredrik von Limburg Stirum kuvailee Kosken tilalla toteutettuja vesienhoitotoimenpiteitä. Uudistusalojen reunoille on jätetty suojavyöhyke, joka ei ainoastaan sido ravinteita ja suodata kiinteitä hiukkasia, vaan myös auttaa tasapainottamaan sekä taloudellisia että vesienhoidollisia tarpeita.
Seminaaripäivän aikana vierailtiin Kosken tilalla, jossa Fredrik von Limburg Stirum esitteli tilan toimintaa ja metsätalouden vesiensuojelutoimia. Tilan toimintaan kuuluu muun muassa luomunaudanlihan tuotanto ja maatilamatkailua. Viimeisen 30 vuoden aikana metsäisiä peltoja ja laitumia on kunnostettu. Metsäkävelyllä yhdessä Limburg Stirumin ja entisten ja nykyisten metsänhoitajien Fredrik Bäcklundin ja Robin Järvelän kanssa tutustuimme tilan vesiensuojelurakenteisiin ja metsänhoitomenetelmiin. Vesienhoitorakenteet toimivat osittain myös karjan juomapaikkana. Vuonna 2014 Kosken tila valittiin Suomen ympäristöystävällisimmäksi tilaksi WWF:n ja MTK:n Itämerikilpailussa. Ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin eteen tehdään paljon työtä.
Tilalla on myös kokeiltu erilaisia luontaisia metsän uudistamismenetelmiä, muut osa alueista on istutettu perinteisesti. Taimikkovaiheen alku on tuottanut vaihtelevia lopputuloksia riippuen siitä, onko istutettu metsää tai käytetty luonnollisia uudistusmenetelmiä, mutta lopputulos on ollut sama.
– Tällä hetkellä huomioitavaa on paljon, vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ilmastokysymys, Limburg Stirum huomauttaa.
VALUME II -hanke toteutetaan osana rannikkovesien tilan parantamista tavoittelevaa Rannikkovesivisio 2050 -työtä. Rannikkovesien kunnostamisesta tehtiin kuusivuotinen rahoitussopimus kuntien kanssa vuosille 2023–2028. Visiota rahoittavat tällä hetkellä Raaseporin, Siuntion ja Kirkkonummen kunnat. Hanke sai ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahaa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, maa- ja metsätalouden vesienhallinta) 210 000 € vuosille 2023–2025. Hanke päättyy 15.6.2025.
Kevään tullen on aika ryhtyä siivoamaan, myös ulkona. Tule mukaan koko Suomen yhteisiin siivoustalkoisiin. Raaseporin kaupunki osallistuu Ylen Miljoona roskapussia -kampanjaan tänäkin vuonna.
Tiesitkö, että Raaseporissa on kävelyteiden varsilla ja puistoissa yhteensä 230 roskista, joiden tyhjentämisestä kaupungin puistoyksikkö vastaa? Niitä käyttämällä voimme yhdessä pitää lähiympäristömme siistinä ympäri vuoden.
Yle käynnisti 15.4. Miljoona roskapussia -kampanjan, johon kuka tahansa voi osallistua. Kampanja päättyy maailman ympäristöpäivänä 5.6
Viime vuonna me raaseporilaiset keräsimme ja ilmoitimme kampanjaan yhteensä 642 roskapussia. Olisiko aika tehdä uusi ennätys?
Näin osallistut kampanjaan 15.4.-5.6.2024 välisenä aikana:
Kerää roskia yksin tai porukalla ja lisää keräämiesi roskapussien määrä oman kaupungin kohdalle Ylen verkkosivuilla tai Yle-sovelluksessa. Kerättyjen roskien lisäämiseen tarvitaan Yle Tunnus. Lopuksi vie keräämäsi roskapussit sekajätteeseen.
