Kulutussähkön osalta Hinku-tavoite on saavutettu. Tieliikenteessä sen sijaan riittää vielä tekemistä.
Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedon mukaan Raaseporin ilmastopäästöt ovat laskeneet viime vuonna 6,5 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Kaikkien kuntien kasvihuonekaasupäästöt ovat vastaavasti laskeneet noin 9 prosenttia. Myönteinen kehitys koko maassa johtuu pääosin energiasektorin eli sähkön- ja kaukolämmöntuotannon puhdistumisesta. Kulutussähkön päästöt pienenivät koko Suomessa peräti noin 32 prosenttia ja sähkölämmityksen päästöt noin 35 prosenttia. Raasepori on vuodesta 2013 lähtien ollut Hinku-kunta, jonka ilmastotavoite on vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä kokonaispäästöt ovat vähentyneet 44,5 prosenttia. Suunta on oikea, mutta lisätoimia tarvitaan.
-”Olemme vielä kaukana vuoden 2030 päästötavoitteesta ja sen saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien yhteistyötä. Kaupunkina pyrimme omien päästövähennysten lisäksi näyttämään esimerkkiä myös yrityksille ja asukkaille”, sanoo Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman.
Raaseporin kaupunki on hankkinut vain uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä jo vuodesta 2019 ja parantanut useiden rakennusten energiatehokkuutta esim. ilmanvaihtokoneita ja muuta talotekniikkaa uusimalla. Öljylämmityksen osuus päästöistä on Raaseporissa edelleen 8 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan Raaseporissa oli vuonna 2023 yhteensä 3268 öljy- tai kaasulämmitteistä rakennusta. Niistä yli 2500 on omakoti- ja paritaloja. Kaupungin omistamista öljylämmitteisistä kiinteistöistä suurin osa on jo vaihdettu pääasiassa kaukolämpöön. Öljylämmitteisiä kiinteistöjä on jäljellä seitsemän.
-”Ilmastotavoitteen saavuttaminen asetettuun määräaikaan mennessä on kunnille yhä vaikeampaa, koska helpot ja merkittävät toimenpiteet on jo toteutettu ”, sanoo tekninen johtaja Jan Gröndahl.
Tieliikenne on suurin yksittäinen päästölähde ja sen osuus päästöistä on Raaseporissa 34 prosenttia. Paketti-, linja- ja kuorma-autojen läpiajoliikenteen aiheuttamat päästöt eivät ole mukana kuntien päästölaskennassa. Tieliikenteen päästöihin voi meistä siis jokainen vaikuttaa suoraan omien liikkumistapojen kautta. Siksi kaupunki haluaa parantaa asukkaiden mahdollisuuksia julkisen ja kevyen liikenteen käyttämiseen ja sähköautoiluun. Raaseporissa on käytössä oma sisäinen joukkoliikenne Bosse. Lisäksi viime vuosina on lisätty kevyen liikenteen väyliä, ja tänä vuonna rakennettu uusia pyöräpysäköintipaikkoja 17 kohteeseen sekä 9 sähköautojen latausasemaa eri puolille kaupunkia.
Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -hanke käynnistyi vuonna 2008 viidessä kunnassa. Nyt mukana on jo 99 kuntaa. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Suomen ympäristökeskus laskee käyttöperusteiset päästötiedot kunnille Hinku-laskentasäännön mukaan.
Kestävä kehitys on keskeinen teema Raaseporin koulujen opetuksessa, ja koulut toteuttavat erilaisia kestävän kehityksen projekteja lukuvuoden aikana.
Billnäsin koulu on lisäksi jo 15 vuoden ajan ollut mukana kestävän kehityksen Vihreä lippu -ohjelmassa. Myös Billnäsin päiväkoti on mukana Vihreän lipun toiminnassa, joten toimintamalli tulee tutuksi monille lapsille jo pienestä pitäen.
Suomesta toiminnassa on mukana yli 370 koulua, oppilaitosta, päiväkotia ja lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijaa. Parhaita onnistumisia ovat Billnäsin koulun rehtori Susanna Ojalan mukaan ne, kun vanhemmat kertovat lasten vieneen koulussa opittuja asioita ja tapoja kotiin ja opettavat samalla myös omia vanhempiaan.
Tässä Billnäsin koulun kuudesluokkalaisten vinkit ympäristön huomioivaan arkeen:
Sulje vesihana käsien pesun jälkeen
Sammuta valot, kun menet pois huoneesta
Ota vain sen verran ruokaa kuin syöt
Osta vain se, mitä tarvitset
Lajittele jätteet ja vie roskat roskikseen
Käytä uudelleen aina kun mahdollista, esim. suttupaperi
Kouluarjessa arjen ekotekoja auttavat muistamaan laput, jotka on teipattu seinään valokatkaisijoiden, käsipyyhepaperien ja vesihanojen viereen.
Vihreä lippu -sertifikaatin saavuttamiseksi koulu tai päiväkoti laatii suunnitelman ja toteuttaa 1-2 vuoden mittaisia projekteja vaihtuvien kestävän kehityksen teemojen ympärille, esim. luonnon monimuotoisuus, vastuullinen kuluttaminen tai vesi. Suunnitelman lisäksi koulu raportoi toteutuneesta toiminnasta ja saa palautetta toiminnastaan. Vihreän lipun käyttöoikeus on voimassa aina kaksi vuotta kerrallaan.
Villimpi Raasepori -kampanja päättyi elokuun lopussa. Kaupungin neliöiden lisäksi 95 kuntalaista ilmoitti yhteensä yli 46 000 neliömetriä villimpiä neliöitä mukaan kampanjaan. Mukana oli myös muutamia yrityksiä ja yhdistyksiä.
Kaupungin omien villimpien alueiden kanssa loppusummaksi tulee 274 022 neliömetriä eli noin 4 kertaa Kaskimaan lammen kokoinen alue tai alue, joka vastaa 38 täysikokoista jalkapallokenttää tai jopa 843 uimahallin allasta!
Kampanjatiimi iloitsee kampanjan herättämästä keskustelusta. Nurmikon leikkaaminen ja leikkaamatta jättäminen jakaa yllättävän paljon mielipiteitä.
Etenkin kaupungintalon edustalla vapaasti kasvanut nurmialue ei miellyttänyt kaikkia. Toiset taas nauttivat uudesta väriläikästä, eläimiä myöten. Kaupungintalon pihalla nähtiin kesän aikana tavallista enemmän hyönteisiä syöviä lintuja ja myös jäniksiä temmeltämässä pitkässä heinikossa.
Aluetta ei ole hylätty, vaikka kasvit saavat kasvaa vapaasti.
– Joidenkin mielestä leikkaamaton nurmikko tarkoittaa hoitamatonta, vaikka asia ei ole niin, sanoo puistopäällikkö Maria Eriksson.
Kauneus on katsojan silmässä, sanotaan. Ja kauneuskäsitys myös muuttuu ajan mukana.
Moni ei nykypäivänä ole edes tullut ajatelleeksi, että nurmikkoa voisi hoitaa muutenkin kuin leikkaamalla. Historian valossa pihanurmi ja sen leikkaaminen on kuitenkin vielä melko tuore asia.
Raasepori on yksi monista kunnista, joissa tehdään työtä luonnon monimuotoisuuden puolesta ja jätetään nurmialueita villiintymään. Kampanjan avulla moni on alkanut nähdä omien tekojen merkityksen luonnon monimuotoisuudelle. Vaikka omaa pihaa ei haluaisikaan päästää villiksi, voi ainakin ymmärtää ja nauttia muiden tekemästä työstä pölyttäjien ja muiden hyönteisten hyväksi.
Vuosikaudet leikattu pihanurmi ei muutu kukkivaksi keitaaksi hetkessä. Voi viedä vuosia, että kukat alkavat ilmestyä ja levitä nurmen tilalle. Jos haluaa nopeita tuloksia, voi perustaa kukkaniityn.
– Omalla pihallani olen jo muutaman vuoden ajan leikannut nurmikon vain pari kertaa kesässä ja nyt alan nähdä, että kukkien määrä on lisääntynyt selvästi. Ja sammal on hävinnyt kokonaan, sanoo Eriksson.
Kiitos kaikille, jotka tekivät Raaseporista villimmän tänä kesänä!
Yksinkertaisilla keinoilla voi auttaa hyönteisiä ja lisätä monimuotoisuutta omalla pihalla.
Hyönteishotelli
Hyönteishotellin rakentaminen on melko helppoa eikä siihen tarvita kalliita materiaaleja. Jo maitopurkista voi tehdä pienen hotellin. Vähän tukevampaan rakennelmaan muutama laudan kappale riittää. Hotellin lokerot täytetään luonnosta löytyvillä materiaaleilla. Sopivia ovat esimerkiksi kävyt, kaarna, järviruoko ja puukappaleet, joihin on porattu reikiä.
Talveksi hotellin voi viedä ulkovarastoon suojaan linnuilta.
Hellepäivinä hyönteisetkin kaipaavat juotavaa. Niille voi tehdä juoma-astian pienellä vaivalla. Asettele matalan ja laakean astian pohjalle kiviä ja/tai marmorikuulia ja kaada astiaan vettä. Laita vettä vain sen verran, että hyönteiset voivat istua kivillä hukkumatta.
Kesä tuo jälleen kiertävät jätekeräykset kotikulmille
Otto ja Romulus -keräysautojen kesäkierros Länsi-Uudellamaalla käynnistyy heti heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Rosk’n Rollin järjestämä kierros alkaa Vihdistä 1.7. ja päättyy Hankoon 17.7. lähes 40 pysäkkiä myöhemmin. Kesäkierroksen pysäkit on valikoitu erityisesti kesäasukkaiden tarpeet huomioiden.
Otto-keräysauto vastaanottaa erityyppisiä vaarallisia jätteitä, kuten loisteputkia, jäteöljyä, akkuja, maaleja, liuottimia, jäähdytinnesteitä, torjunta-aineita ja siivouskemikaaleja. Turvallisinta on tuoda vaaralliset jätteet alkuperäispakkauksessaan tai jossain muussa ehjässä ja tiiviisti suljetussa pakkauksessa. Pakkauksesta pitää käydä ilmi, mitä se sisältää.
Otto-keräysautoon voi tuoda korkeintaan 50 kg vaarallisia jätteitä, 5 akkua tai vastaavan määrän vaarallisia jätteitä per asiakas. Vaaralliset jätteet käsitellään vaarattomaksi korkealämpökäsittelyssä, jossa syntyvä energia otetaan talteen.
Metalliromua keräävään Romulus-autoon voi tuoda henkilöauton peräkärryllisen verran metalliromua. Keräykseen kelpaavat esimerkiksi polkupyörät, pellinpalat, puulämmitteiset kiukaat (ilman kiviä) ja metalliputket. Keräykseen tuodut metalliromut ja sähkölaitteista hyödynnettävät harvinaiset metallit kierrätetään uusioraaka-aineeksi teollisuuden tarpeisiin.
Romuluksen kyytiin ei sovi tuoda sähkölaitteita, mutta niitä, kuten vaarallisia jätteitä ja metalliromuakin, voi viedä maksutta jäteasemille ympäri vuoden. Mitään jätettä ei saa jättää Otto ja Romulus-keräyksen pysähdyspaikoille etukäteen.
Osoitteesta www.rosknroll.fi sekä Rosk’n Rollin seinäkalenterista ja Roskis-lehdestä löytyy lisätietoa keräykseen otettavista jätteistä sekä tarkat aikataulut pysäkkitietoineen.
Raaseporin asukkaat äänestivät viime vuonna luonnon ennallistamisprojektit osallistuvan budjetoinnin voittajaksi. Nyt ennallistamiskohteet on valittu ja tarkempi suunnittelutyö pääsee alkamaan.
Kaikissa kohteissa tärkeintä on luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä alkuperäisen kasvillisuuden lisääminen.
Entinen pelto, Tammisaari
Pålarvintien varrella Bromarvissa sijaitsee juolavehnän valtaama entinen savipelto. Tavoitteena on luoda kohteeseen pääasiassa jaloista lehtipuista muodostuvaa lehtimetsää ja avoimia niittyjä. Kasvivalinnoilla pyritään auttamaan pölyttäjiä ja siitepölyä hyödyntäviä hyönteisiä.
Pohjan kirkonkylällä, Vanhan Fiskarsintien ja Turuntien risteyksen koillispuolella, sijaitsee heinittynyt entinen savipelto. Pellolla kasvaa runsaasti komealupiinia, joka on haitallinen vieraslaji. Tavoitteena on päästä eroon lupiinista ja lisätä alueen monimuotoisuutta sekä luoda lähiretkikohde paikallisille asukkaille ja koululaisille.
Esikunnankadun vieressä Karjaalla virtaa puro, joka toimii hulevesiuomana. Alueen eteläosassa ja reunoilla on puistomaista nurmikkoaluetta. Kasvillisuuden joukossa on runsaasti vieraslajeja kuten japanintatarta. Maaperä on kostea ja rehevä. Tavoitteena on luoda monimuotoinen kokonaisuus ja huomioida myös uomassa viihtyvät linnut ja eläimet. Toivomus on, että alue toimisi myös esimerkkikohteena vaikkapa kotipuutarhureille.
Mehiläiset ovat ruuantuotantomme kannalta avainasemassa. Moni viljelykasvi tarvitsee satoa varten pölytyksen. Mehiläisten pölytysarvo on itse asiassa paljon suurempi kuin tuotetun hunajan arvo. Vaikka tarhamehiläinen ei ole ainoa “hunajaa tuottava” hyönteinen, niin käytännössä kaupallinen hunajatuotanto on kiinni tarhamehiläisistä.
Mitkä asiat uhkaavat tarhamehiläisiä?Tarhattuja mehiläisiä uhkaa ehkä ennen kaikkea hyönteismyrkyt.
Paljonko yhdessä mehiläispesässä voi olla asukkaita? 20 000–50 000, tai jopa enemmän.
Mitkä kukat ovat erityisesti mehiläisten suosiossa? Mehiläiset eivät ole erityisen nirsoja, mutta tärkeitä ravintokasveja ovat keväällä kukkivat pajut, jotka tuovat helpotusta talven jälkeen, kun ruoka on vähissä. Myös aikaisin kukkiva pähkinäpensas tuottaa runsaasti siitepölyä, jolla uusia mehiläisiä kasvatetaan talven jälkeen. Muita tärkeitä kasveja alkukesän aikana ovat erilaiset hedelmäpuut ja voikukat. Keskikesällä taas esim. vadelma ja apilat. Loppukesästä kanervikot tuottavat hyvin mettä.
Miksi eri kukkien medestä valmistettu hunaja maistuu erilaiselta?
Hunaja on pääosin sokeria ja vettä, mutta lisäksi hunajasta löytyy noin 200 erilaista muuta ainesosaa. Väri ja maku vaihtelee tarkan koostumuksen mukaan, joka puolestaan on kiinni siitä, mistä kukista mesi on kerätty. Eri kukat tuottavat siis hieman erilaista mettä ja tästä vaihtelu johtuu.
Millaista mehiläishoitajan työ on?
Kuten kaikkia tarhattuja eläimiä, myös mehiläisiä pitää säännöllisesti hoitaa. Myös mehiläisiin pitää sitoutua. Työ on välillä raskasta. Yksi pesäosasto, täynnä hunajaa, voi painaa helposti yli 20 kg. Tarvitaan kärsivällisyyttä eikä pistoja saa pelätä 😊
Miten voin auttaa mehiläisiä?
Tarhamehiläiset tarvitsevat mesikasveja, kuten moni muukin hyönteinen. Rumia pajukoita, voikukkapeltoja tai vadelmapöheiköitä ei kannata turhaan raivata pois.
Nyt on aika aloittaa laiduntaminen pienellä Gåsörenin saarella Ramsholmenin pohjoispuolella Tammisaaressa. Hakamaa ja rantalaidun on kunnostettu luppokesän ja talven aikana 2023-24. Alue on aidattu sähköaitauksella ja puita on harvennettu avoimeksi hakamaaksi, jossa puusto on harvassa.
Toimenpiteet noudattavat Hagen-Ramsholmenin hoitosuunnitelmaa, jonka Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyi vuonna 2021. Hanketta vetää Raaseporin kaupunki ja sitä rahoitetaan ympäristöministeriön HELMI-elinympäristöohjelman varoin.
Mikä on hankkeen hyöty? Gåsören on umpeenkasvanut, pääosin tervalepällä ja nuorella koivulla, rantoja on peittänyt korkea ruovikko ja vesakkoa. Tavoitteena on luoda monipuolisempi ympäristö, joka suosii kahlaajia ja muita matalakasvuisia rantoja suosivia lintuja.
Hakamaat ovat vähentyneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä, mikä on johtanut siihen, että monet niistä riippuvaiset lajit, kuten monet hyönteiset, ovat uhanalaistuneet. Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja auttaa uhanalaisia lajeja. Hakamaan ja sen puistomaisen ympäristön odotetaan lisäävän alueen maisemallista arvoa.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, itäsuomenkarja (viisi nuorta eläintä), ehkä paremmin tunnettu nimellä kyyttö, muuttavat tällä viikolla Gåsöreniin. Sami Nylund/Torparrian Tenholasta vastaa eläimistä.
Kuntalaiset voivat tienata rahaa tililleen hävittämällä Raaseporista löytämiään jättipalsameja. Tempaus toteutetaan Crowdsorsa-mobiilipelillä, jolla torjuttavia vieraslajiesiintymiä videoidaan ja merkitään kartalle.
Raaseporin joukkoistettu jättipalsamitorjunta käynnistyi 3. kesäkuuta. Kasvit kukkivat nyt ja ovat helposti tunnistettavissa. Tehtävä on kaikille avoin ja vaatii ainoastaan Crowdsorsa-mobiilipelin lataamisen omaan älypuhelimeen. Palkkioksi pelaajat voivat ansaita jopa 25 senttiä torjuttua neliömetriä kohden.
– Peliin osallistutaan poistamalla joko itse löytämiään tai kartalle jo merkittyjä jättipalsamiesiintymiä. Kohteet kuvataan ennen ja jälkeen torjunnan, ja lopuksi videot ladataan Crowdsorsan tarkistettavaksi. Kun videot on hyväksytty, voi palkkion pyytää virtuaalilompakosta omalle pankkitililleen, kertoo Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Paju.
Pelin automaattisesti laskema torjuntapalkkio perustuu esiintymän pinta-alaan, tiheyteen ja lajiin. Tehtävä pysyy käynnissä niin kauan kuin palkkiobudjettia riittää, ja sen edistymistä voi seurata sovelluksesta. Jotta esiintymien viimeisetkin haittakasvit saadaan tehokkaasti hävitettyä, voi tehtävän jälkipuoliskolla torjua ainoastaan vanhoja esiintymiä uudelleen.
– Tänä vuonna osallistuva budjetointi on antanut meille mahdollisuuden tutkia uusia menetelmiä biologisen monimuotoisuuden parissa työskentelyyn, mikä johti siihen, että tutkimme mobiilipelien käyttöä haitallisten vieraslajien torjunnassa. Tällä tavoin voimme innostaa nuoria ja muita aktiivisia osallistumaan biologisen monimuotoisuuden edistämiseen leikkisällä tavalla yhteisenä toimintana – uusi tapa ajatella, toteaa Raaseporin kaupungin puistopäällikkö Maria Eriksson.
Luonnon monimuotoisuutta uhkaavia haitallisia vieraslajeja torjutaan tänä kesänä Crowdsorsan avulla jo yli 30 kunnassa ympäri Suomea ja Ruotsia. Palkkioita peliin osallistuville on luvassa yhteensä jopa 100 000 euroa.
Mikä on Crowdsorsa?
Crowdsorsa on tamperelainen startup-yritys, jonka konsepti on otettu käyttöön Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Briteissä. Crowdsorsa-mobiilipeli on kehitetty datankeruun ja mikrotöiden joukkoistamiseksi kuntalaisille. Pelillä on kartoitettu ennätysvauhtia muun muassa katuja, pyöräteitä, kaivonkansia ja puistonpenkkejä.
Näin helposti osallistut:
1. Lataa ilmainen Crowdsorsa-mobiilipeli puhelimeesi ja luo itsellesi käyttäjätunnus. 2. Avaa tehtävistä Raaseporin jättipalsamitorjunta ja tutustu huolellisesti sen ohjeistukseen. 3. Kun tehtävä käynnistyy 3.6. klo 9, lähde etsimään ja torjumaan jättipalsameja. Esiintymät videoidaan sovelluksella sekä ennen että jälkeen torjunnan. 4. Lataa videot Crowdsorsan tarkistettavaksi. 5. Kun videot on hyväksytty, voit pyytää niistä palkkion pankkitilillesi.
Mikäli tarvitset apua tai lisätietoa tehtävään liittyen, voit olla yhteydessä Crowdsorsaan sovelluksen kautta.
Hakarinteen koulun pihalla Tammisaaressa käy kuhina. Rakennuksen edustalla olevalle nurmialueelle on kaivettu viisi niittylaikkua, joihin kylvetään kukkaniityn siemeniä. Lisäksi vieressä on upouudet penkit, joilta kukkien kasvua ja hyönteisten touhuja voi seurailla.
”Tämä on hieno esimerkki yhteistyöstä, jossa palaset ovat loksahtaneet yhteen”, sanoo koulun rehtori Niina Hillervo. Oppilaiden ja projektia vetäneen opettaja Riina Torstenssonin lisäksi kiitoksen ansaitsevat kiinteistöpuoli, joka auttoi penkkien asentamisessa ja vesipisteen kanssa sekä kaupungin puistoyksikkö, jolta saatiin lainaan työkaluja.
”Idea lähti alun perin oppilaskunnalta jo viime syksynä”, sanoo nelosluokkalaisia opettava Torstensson.
Oppilaat toivoivat pihaan penkkejä sekä kukkia lisäämään viihtyisyyttä. Luonnon monimuotoisuutta käsitellään usein opetuksessa ja nyt tuli mahdollisuus toteuttaa siihen liittyvä projekti käytännössä. Syksyllä on tarkoitus istuttaa vielä sipulikukkia, jotka piristävät pihaa heti keväällä.
Parin päivän aikana toukokuussa oppilaat eskareista yseihin saivat käydä niittytöissä. Osa ryhmistä viipyi pidempään, osa vain lyhyesti. Työt oli suunniteltu niin, että jokaiselle löytyi jotain tekemistä kuten kaivamista, haravointia, siementen kylvämistä, kastelua tai pörriäisämpärin koristelua.
”Tämä on lapsille ja aikuisillekin rauhoittavaa tekemistä, kun voi kastella, kaivaa, rikkoa multapaakkuja tai vain keskittyä kivien etsimiseen”, Torstensson sanoo.
Kukat ovat tärkeitä hyönteisille mutta tuovat iloa myös ihmisille. Sillä kuten eräs tokaluokkalainen oli todennut: ”Niitty luo kauneutta koulun pihalle.”
Kiitos Hakarinteen koulun oppilaille ja opettajille osallistumisesta Villimpi Raasepori -kampanjaan!
Pölyttäjähyönteiset ovat elintärkeä osa ruuantuotantoa. On arvioitu, että yli 75 prosenttia maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on sadon määrän tai laadun suhteen riippuvaisia eläinpölytyksestä tai hyötyy siitä. Lähde: Pölyttäjien väheneminen näkyy ruoantuotannossa – Ympäristöministeriö
Tärkeimpiä pölyttäjiä ovat mehiläiset ja kimalaiset, mutta pölyttäjinä voivat toimia hyönteisten lisäksi myös linnut, lepakot ja jotkin nisäkkäät ja myös tuuli ja vesi.
Pölytys tarkoittaa tapahtumasarjaa, jonka avulla kasvit lisääntyvät. Hyönteisiin tarttuu kukkien siitepölyä samalla, kun ne keräävät mettä kukista. Siitepöly kulkee hyönteisen mukana kukasta kukkaan, jolloin siitepölyhiukkaset kulkeutuvat kukan heteiden ponsilta emin luotille. Jotkut kasvit, kuten kaura, vehnä ja ohra, ovat itsepölytteisiä. Tällöin pölytys tapahtuu yhden kukan sisällä.
Kesäpuutarhaa suunnitellessa ja kukkia ostaessa kannattaa suosia kasveja, jotka houkuttelevat pölyttäjähyönteisiä. Samalla hyötyvät myös hedelmäpuut ja marjapensaat, jotka tarvitsevat pölyttäjien työtä sadon tuottamiseen.
Hyönteiset etsivät kukista ravinnokseen mettä ja siitepölyä. Ne löytävät kukat värin, muodon ja tuoksun perusteella. Kaikki pitkälle jalostetut kukat eivät kuitenkaan välttämättä tuota mettä. Kannattaakin valita yksinkertaisia kukkia, joita löytyy Suomesta myös luonnosta. Ne myös kestävät paremmin paikallisia sääoloja.
Hyviä kasveja pölyttäjille ovat esimerkiksi: krookus, kurjenpolvet, vadelma, laventeli, mäkimeirami, ajuruohot, kehäkukka, auringonkukka, ruohosipuli.
Raaseporin kaupunki osallistuu valtakunnalliseen siivouspäivään lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 9-13 avaamalla kaupungintalon parkkipaikan (kaupungintaloa lähinnä oleva osa) avoimelle kirpputorille. Kaikki voivat myydä; kaupungin työntekijät, asukkaat, yhdistykset..!
Pähkinän kuoressa
Osoite on Raaseporintie 37, Tammisaari. Kirppis järjestetään parkkipaikalla, joka on lähimpänä kaupungintaloa.
Ei paikkanumerointia tai -varauksia, tule paikalle!
Ota mukaan mitä tarvitset, esimerkiksi viltti, vaateteline, pöytä jne.
Siivoathan jälkesi eli viet pois myymättä jääneet tavarat ja roskat ja jätteet.
Kaupungintalon wc:t ovat käytössä.
Pysäköinti tapahtuu parkkipaikalla lähimpänä Raaseporintietä.
Miksi?
Raasepori on kaupunki, jossa on pitkät kirpputoriperinteet sekä kaupunki, joka investoi kiertotalouteen. Kaupunki haluaa mahdollistaa myös jotain hauskaa ja yhteistä, johon pääsee osallistumaan matalalla kynnyksellä ilman suuria vaatimuksia. Päivän järjestävät kaupungissa toimivat aktiiviset vapaaehtoiset, mm. kaupunginjohtaja. Siivouspäivä on vakiinnuttanut paikkansa pääkaupunkiseudulla helpoksi tavaksi päästä eroon tarpeettomista tavaroista, joten kaupunki kannustaa asukkaita ja erilaisia toimijoita osallistumaan siivouspäivään myös muualla Raaseporissa.
Miten?
Tule Tammisaareen kaupungintalolle, Raaseporintie 37, mukanasi se mitä haluat myydä ja mitä tarvitset myydäksesi tavaroitasi. Myyntiaika on klo 9-13. Ei paikkavarauksia. Myydä voi esimerkiksi vaatteita, leluja, kodin pientavaroita ja -tekniikkaa, kukkia ja kasveja, kirjoja, kalusteita, remontista ylijäänyttä tavaraa ja muuta kirpputorille sopivaa.
Pölyttäjien ja muiden hyönteisten elintila on pienentynyt asfaltin ja lyhyeksi leikattujen nurmikkojen hallitsemilla rakennetuilla alueilla.
Raaseporin kaupungin järjestämän Villimpi Raasepori -kesäkampanjassa kaupunki tekee näkyväksi luonnon ennallistamiseksi ja sen monimuotoisuuden edistämiseksi tehtävää työtä. Kaikki raaseporilaiset ovat tervetulleita osallistumaan kampanjaan!
Taustalla osallistuva budjetointi
Raaseporin kaupungin osallistuvassa budjetoinnissa vuonna 2023 yleisön suosikiksi nousi Raaseporin Luonto ry:n jättämä ehdotus luonnon ennallistamisprojekteista. Työ on käynnistynyt keväällä 2024, ja kutsumme nyt myös asukkaitamme mukaan luomaan ravinteikkaita ja suojaisia elinympäristöjä hyönteisille.
Yksinkertaisilla keinoilla jokainen pihanomistaja voi lisätä villin luonnon elinmahdollisuuksia ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Jätä kesän ajan leikkaamatta edes pieni osa pihanurmea tai perusta pihallesi kukkaniitty!
– Luonnon ennallistamisen ei tarvitse olla työlästä ja vaikeaa, vaan omalla pihalla voi huoletta antaa nurmen kasvaa. Jos haluaa pitää pihan siistityn näköisenä, jo pelkkien kiveysten ja polkujen reunusten leikkaamisella saa aikaan huolitellun ilmeen, kaupungin puistopäällikkö Maria Eriksson kertoo.
Näin osallistut:
Jätä nurmikko tai osa siitä leikkaamatta.
Heittele niittykukkien siemeniä villisti sinne tänne ja seuraa, mitä kesän aikana tapahtuu. Halutessasi voit perustaa kukkaniityn.
Lepäile varjossa ja nauti virvokkeita sillä aikaa, kun luonto hoitaa itse itsensä.
Ilmoita villimmät neliösi ja osallistu arvontaan! Jokainen villimpi neliömetri on tärkeä!
Voit tulla mukaan silloin, kun se sinulle parhaiten sopii! Kesän aikana arvomme kampanjaan osallistuneiden kesken neljä Raasepori-riippukeinua. Riippukeinussa loikoillessa voi seurata ruohon kasvua ja oman pihan villiintymistä.
Kampanja on käynnissä 14.5.–30.8. välisenä aikana.
Raaseporin osallistavan budjetin asukasäänestyksessä annettiin tänä vuonna yli 900 ääntä. Yleisön suosikiksi 201 äänellä nousi Raaseporin Luonto ry:n jättämä ehdotus luonnon ennallistamisprojekteista. Ennallistamisprojekteissa viheralueita palautetaan lähelle luonnontilaa biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi.
– Se on tärkeä mandaatti, ja olen todella iloinen, että tämä ehdotus voitti. Tuntuu tietysti erityisen hyvältä, että päätös on tullut asukkailta – tämä on todellakin raaseporilaisten toive, kertoo Raaseporin Luonto ry:n puheenjohtaja Solja Kvarnström.
Suunnitelmat 2023 aikana, toteutus vuonna 2024
Raaseporin kaupunki ja Raaseporin Luonto ry ovat jo ehtineet tavata ensimmäisen yhteisen palaverin merkeissä, jotta suunnitelmien kanssa päästään vauhtiin.
– Suunnittelu lähtee siitä, että luomme tai kunnostamme viheralueita lähemmäksi niiden luonnollista tilaa biologisen monimuotoisuuden hyväksi. Sopivia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi se, että tiettyjä nurmikoita ei leikata säännöllisesti, vaan annetaan niiden muodostua kukkaniityiksi, jotka niitetään kerran vuodessa. Tämä sekä säästää rahaa että vähentää päästöjä. Ja perhoset ja kimalaiset kiittävät, Raaseporin kaupungin vastaava puistopäällikkö Maria Eriksson kertoo.
– Muita toimenpiteitä voi olla muun muassa raidan, luonnolle tärkeän puulajin, istuttaminen tai aiemmin kuivattujen, ojitettujen soiden ojien tukkiminen kosteikkojen ennallistamiseksi, esimerkiksi Älgsjöllä, lähellä Västerbyn Storträsket-järveä, ympäristöpäällikkö Maria M. Eriksson jatkaa.
– Toimenpiteet tehdään kaupungin toiminnan puitteissa mutta suunnittelemme yhdessä ja käytämme asiantuntijoita apuna. Viestintä ja tiedon jakaminen on tärkeä osa projektia – näemme, että tämä on todella hyvä tilaisuus lisätä tietoisuutta siitä, miksi aihe on niin tärkeä, ja mitä yksityishenkilöt voivat toteuttaa omilla tonteillaan ja puutarhoissaan, Kvarnström jatkaa.
Vaarallisen jätteen keräysauto Otto ja metalliromua vastaanottava Romulus lähtevät kevätkierrokselle toukokuun alussa. Piipahda pysäkillä kotikulmillasi ja pääset turvallisesti eroon nurkkiin kertyneestä vaarallisesta jätteestä ja metalliromusta.
Jätteiden keräysautot lähtevät liikkeelle 6. toukokuuta ja kiertävät ympäri Itä- ja Länsi-Uuttamaata keräämässä kotitalouksien ja vapaa-ajan asukkaiden vaarallista jätettä ja metalliromua. Karkkila on Länsi-Uudenmaan kierroksen lähtöpiste, ja pysähtyessään Hankoon 29.5. autot ovat keränneet jätteitä lähes yhtä monesta eri paikasta.
Vaarallisen jätteen keräysauto Otto ottaa vastaan muun muassa loisteputkia, jäteöljyä, akkuja, maaleja, liuottimia, torjunta-aineita, jäähdytin- ja jarrunesteitä sekä siivouskemikaaleja. Vaaralliset jätteet ovat turvallisinta tuoda keräykseen alkuperäisessä pakkauksessa. Jokin muu ehjä ja tiiviisti suljettu astia käy myös, mutta silloin on tärkeää merkitä selvästi, mitä pakkaus sisältää. Otto-keräysautoon voi tuoda enintään 50 kg vaarallisia jätteitä per asiakas.
Kotitalouksien vaarallista jätettä voi myös ympäri vuoden viedä jäteasemille sekä vaarallisen jätteen vastaanottokontteihin. Vaaralliset jätteet käsitellään vaarattomiksi ja suurin osa hyödynnetään joko materiaalina tai energiana.
Metalliromua keräävään Romulus-autoon voi tuoda henkilöauton peräkärryllisen verran metalliromua. Kyytiin sopivat esimerkiksi polkupyörät, pellinpalat, metallipurkit ja puulämmitteiset kiukaat, joista kivet on poistettu. Keräykseen tuoduista metalleista jopa 95 prosenttia kierrätetään uusioraaka-aineeksi, muun muassa teollisuuden tarpeisiin. Sähkölaitteet sen sijaan eivät sovi Romuluksen kyytiin, mutta kuten metalliromut, myös sähkölaitteet voi viedä maksutta kierrätykseen jäteasemille.
Kiertävät keräykset toteutetaan jätehuollon perusmaksulla ja ne on tarkoitettu kotitalouksien ja vapaa-ajan asukkaiden jätteille. Huomaa, että jätteitä ei saa jättää keräyspaikoille etukäteen.
Vaarallisen jätteen keräysauto Otto ja metalliromua vastaanottava Romulus kiertävät Länsi-Uudellamaalla 6.–29.5. Kuva: Rosk’n Roll.
Katso tarkat aikataulut ja lajitteluohjeet verkkosivuilta www.rosknroll.fi, huhtikuun lopussa kaikkiin koteihin jaetusta Roskis -lehdestä tai Rosk’n Rollin seinäkalenterista.
Kevään tullen on aika ryhtyä siivoamaan, myös ulkona. Tule mukaan koko Suomen yhteisiin siivoustalkoisiin. Raaseporin kaupunki osallistuu Ylen Miljoona roskapussia -kampanjaan tänäkin vuonna.
Tiesitkö, että Raaseporissa on kävelyteiden varsilla ja puistoissa yhteensä 230 roskista, joiden tyhjentämisestä kaupungin puistoyksikkö vastaa? Niitä käyttämällä voimme yhdessä pitää lähiympäristömme siistinä ympäri vuoden.
Yle käynnisti 15.4. Miljoona roskapussia -kampanjan, johon kuka tahansa voi osallistua. Kampanja päättyy maailman ympäristöpäivänä 5.6
Viime vuonna me raaseporilaiset keräsimme ja ilmoitimme kampanjaan yhteensä 642 roskapussia. Olisiko aika tehdä uusi ennätys?
Näin osallistut kampanjaan 15.4.-5.6.2024 välisenä aikana:
Kerää roskia yksin tai porukalla ja lisää keräämiesi roskapussien määrä oman kaupungin kohdalle Ylen verkkosivuilla tai Yle-sovelluksessa. Kerättyjen roskien lisäämiseen tarvitaan Yle Tunnus. Lopuksi vie keräämäsi roskapussit sekajätteeseen.
Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) -ohjelmista, eli Interreg-ohjelmista, tuetaan viranomaisten ja julkisluontoisten toimijoiden yhteistyötä aluekehityksen tavoitteiden ja ohjelmatyön vaikuttavuuden parantamiseksi. Interreg-ohjelmat ovat osa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa.
EU-tukea ohjataan raja-alueiden ja laajempien, rajat ylittävien yhteistyöalueiden toimenpiteisiin sekä alueiden ja kaupunkien välisten verkostojen vahvistamiseen. Ohjelma-alueeseen kuuluu rannikkoalueita neljästä Itämeren maasta, Suomi, Viro, Liettua ja Ruotsi.
Ohjelmassa on laajasti rahoitusmahdollisuuksia uusimaalaisille toimijoille. Kauden 2021–2027 rahoituskehys on 118 miljoonaa euroa. Ohjelman teemat ovat:
yritysten innovatiivinen kehittäminen
ympäristön tilan parantaminen ja resurssien käytön tehostaminen
paremmat työllistymismahdollisuudet
paremmat julkiset palvelut.
Tammisaaressa järjestetään 21.2.2024 klo 10-11 infotilaisuus Interreg Central Baltic -ohjelman hankerahoitusmahdollisuuksista. Viola Mickos esittelee ohjelmaa ja sen tavoitteita. Tilaisuudessa on myös mahdollisuus avoimeen keskusteluun mahdollisista projekti-ideoista ja muista ajankohtaisista kysymyksistä.
Lisätietoja Central Baltic -ohjelmasta ja rahoitetuista projekteista löytyy täältä.
Central Baltic -ohjelman Suomen infopiste sijaitsee Uudenmaan liiton toimistossa. Hankerahoitusta harkitsevia auttaa Viola Mickos, puh. 045 133 5854, viola.mickos@uudenmaanliitto.fi
On taas aika äänestää Vuoden raaseporilaista 2023! Vuoden raaseporilainen -arvonimen sekä muiden Raasepori-palkintojen voittajat paljastetaan palkintoseremoniassa helmikuun puolessavälissä. Voit seurata palkintojenjakotilaisuutta suorana lähetyksenä kaupungin Facebook-sivujen kautta.
Vuoden raaseporilainen -nimityksen lisäksi jaetaan:
vuoden kulttuuripalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
vuoden urheilupalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
vuoden nuorisopalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut nuorisovaltuusto
vuoden kestävän kehityksen palkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kaupunkikehitysjaosto.
Ennakkotuomaristo, johon tänä vuonna kuuluvat kaupunginhallituksen valitsemat jäsenet, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anita Westerholm ja kaupunginhallituksen jäsen Kati Sointukangas sekä viestintäpäällikkö Petra Louhimies, on valinnut äänestykseen seuraavat ehdokkaat:
Raaseporin jouluapu auttaa apua hakeneita perheitä, joilla ei eri elämäntilanteitten takia ole jouluna varaa lahjoihin tai jouluruokaan. Perheissä voi esimerkiksi esiintyä köyhyyttä, työttömyyttä tai sairauksia. Vuonna 2015 toimintansa aloittanutta jouluapua on vuodesta 2022 pyörittänyt ”neljä J:tä”, Jenna Nyman, Jannica Nyman, Jenna Ahlroth-Ragnell ja Jenny Romberg-Valkeapää.
Ryhmä on ollut yhteyksissä yrityksiin, ja yksityishenkilöt ovat saaneet myös lahjoittaa tarvitseville. He ovat olleet vastaanottamassa tavaroita ja järjestäneet niin, että kaikki hakijat, vuonna 2023 yhteensä 70 perhettä, ovat saaneet jouluksi apua. Sen lisäksi he jakavat lahjoja yksinäisille ja vähävaraisille vanhuksille. He tekevät työn täysin vapaaehtoisesti omien päivätöidensä ja perheidensä ohella.
Sepi Sundman
Sepi Sundman on pitkäaikainen järjestötoimija ja tunnettu muun muassa Karjaan mielenterveysyhdistys Kaippari ry:n puheenjohtajana, joka vuonna 2022 sai Mielenterveyden keskusliiton Vuoden Pomppu -yhdistyspalkinnon.
Vuonna 2023 Sundman julkaisi kirjan, jossa hän kertoo vaiheistaan musiikin parissa ja Faces-festivaalin järjestämisestä. Sundman on monen tuki ja turva, ja oikea järjestöaktiivi, jonka voi löytää erilaisista tapahtumista äänipöydän takaa.
Anne Ingman
Anne Ingman on jo vuodesta 2009 tehnyt Helene Schjerfbeck -teemaopastuksia Tammisaaressa. Hän on ansiokkaasti tuonut esiin Raaseporin tunnetuinta taiteilijaa luoden monipuolisen aikamatkan vierailijoille sukeltamalla Schjerfbeckin elämään ja rooliin kokonaisvaltaisesti. Opastukset ja Annen rooli Helenenä on herättänyt vuosien aikana huomiota myös kotimaisessa mediassa.
Äänestys on päättynyt 2.2.2024 klo 12. Kiitos kaikille äänestäjille!
Raaseporin kaupunki on luovuttanut ranta-alueita järviruo’on korjuuseen kertakäyttöastioita ja pillejä korvaavien tuotteiden kehittämiseen. Aloite on osa kaupungin sitoutumista edistämään kestäviä tuoteratkaisuja ja tukemaan ympäristöystävällistä yritystoimintaa. Ruokoa korjataan Trollbölen läheiseltä ranta-alueelta ja Estholmenin ranta-alueilta. Hanke on kokeilu yhteistyössä suomalaisen yrittäjän ja tuotekehityksestä vastaavan ruotsalaisen yrityksen kanssa.
Korjuutyöt on suunniteltu viikolle 50, mikäli sääolosuhteet ovat suotuisat. ELY-keskus on antanut suostumuksensa suunnitelluille toimenpiteille.
Raaseporin alueella esiintyy laajoja ruokokasvuisia lahtia, jotka tarjoavat runsaasti raaka-ainetta järviruo’on muodossa. Ranta-alueiden luovuttaminen korjuukäyttöön talveksi 2023-2024 on osa Raaseporin kaupungin pyrkimystä edistää kestävien tuoteratkaisujen kehittämistä.
– Järviruoko on ekologisesti kestävä raaka-aine, joka voi mahdollistaa uusia innovaatioita ja yrittäjyyttä, ympäristötarkastaja Juha Laiho sanoo.
Kestävä ruovikoiden hyödyntäminen tukee yrittäjyyden lisäksi kaupungin laajempaa ympäristötyötä, niin ilmaston kuin vesiensuojelunkin merkeissä.
– Ruovikot sitovat huomattavia määriä hiilidioksidia ilmakehästä ja korjatun ruo’on mukana poistuu myös orgaanista materiaalia, mikä vähentää kuormitusta rannikkoalueillamme ja edistää vesiensuojelua, Laiho toteaa.
Lisätietoja:
Juha Laiho, ympäristötarkastaja, Raaseporin kaupunki
Kesällä 2024 laiduntaminen alkaa pienellä Gåsörenin saarella Ramsholmenin pohjoispuolella Tammisaaressa. Ennen kuin lehmät voivat aloittaa laiduntamisen siellä, on tuleva hakamaa ja rantalaidun kunnostettava. Laidun on aidattu syksyllä 2023 ja pian on vuorossa Gåsörenin puuston ja pensaikon raivaus. Työt tehdään talvella 2023–2024, sääolosuhteiden ollessa suotuisat. Raivauksella pyritään luomaan avointa laidunmaata harvalla puustolla.
Toimenpiteet noudattavat Hagen-Ramsholmenin hoitosuunnitelmaa, jonka Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyi vuonna 2021. Hanketta vetää Raaseporin kaupunki ja sitä rahoitetaan ympäristöministeriön HELMI-elinympäristöohjelman varoin.
Mikä on hankkeen hyöty?
– Nykyään Gåsören on umpeenkasvanut, ja saarta hallitsee tervaleppä sekä nuori koivikko. Rantoja hallitsee sekä korkea ruoko että nuori vesakko. Tavoitteena on luoda monimuotoisempi ympäristö, joka hyödyttää kahlaajia ja muita matalakasvuisia rantoja suosivia lintuja, ympäristötarkastaja Juha Laiho kertoo.
Hakamaat ovat vähentyneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä, mikä on johtanut siihen, että monet niistä riippuvaiset lajit, kuten monet hyönteiset, ovat uhanalaistuneet. Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja auttaa uhanalaisia lajeja. Hakamaan ja sen puistomaisen ympäristön odotetaan lisäävän alueen maisemallista arvoa.
Raaseporin osallistavan budjetin asukasäänestyksessä annettiin tänä vuonna yli 900 ääntä. Yleisön suosikiksi 201 äänellä nousi Raaseporin Luonto ry:n jättämä ehdotus luonnon ennallistamisprojekteista. Ennallistamisprojekteissa viheralueita palautetaan lähelle luonnontilaa biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi.
– Se on tärkeä mandaatti, ja olen todella iloinen, että tämä ehdotus voitti. Tuntuu tietysti erityisen hyvältä, että päätös on tullut asukkailta – tämä on todellakin raaseporilaisten toive, kertoo Raaseporin Luonto ry:n puheenjohtaja Solja Kvarnström.
Äänet kahdeksan ehdotuksen välillä jakautuivat seuraavasti:
3. Pohjoisen rantakadun ja Kutomonkadun välisten portaiden kunnostus
130
4. Uusi (uima-)laituri Ramsholmenin uimarannalle
107
5. Puistojen kunnostaminen eri puolilla Raaseporia
78
6. Ulkokuntosali Tenholaan
86
7. Karjaan aseman istutusten uudistaminen
33
8. Luonnon ennallistamisprojektit eri puolilla Raaseporia
201
Ääniä yhteensä:
906
Suunnitelmat 2023 aikana, toteutus vuonna 2024
Raaseporin kaupunki ja Raaseporin Luonto ry ovat jo ehtineet tavata ensimmäisen yhteisen palaverin merkeissä, jotta suunnitelmien kanssa päästään vauhtiin.
– Suunnittelu lähtee siitä, että luomme tai kunnostamme viheralueita lähemmäksi niiden luonnollista tilaa biologisen monimuotoisuuden hyväksi. Sopivia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi se, että tiettyjä nurmikoita ei leikata säännöllisesti, vaan annetaan niiden muodostua kukkaniityiksi, jotka niitetään kerran vuodessa. Tämä sekä säästää rahaa että vähentää päästöjä. Ja perhoset ja kimalaiset kiittävät, Raaseporin kaupungin vastaava puistopäällikkö Maria Eriksson kertoo.
– Muita toimenpiteitä voi olla muun muassa raidan, luonnolle tärkeän puulajin, istuttaminen tai aiemmin kuivattujen, ojitettujen soiden ojien tukkiminenm kosteikkojen ennallistamiseksi, esimerkiksi Älgsjöllä, lähellä Västerbyn Storträsket-järveä, ympäristöpäällikkö Maria M. Eriksson jatkaa.
– Toimenpiteet tehdään kaupungin toiminnan puitteissa mutta suunnittelemme yhdessä ja käytämme asiantuntijoita apuna. Viestintä ja tiedon jakaminen on tärkeä osa projektia – näemme, että tämä on todella hyvä tilaisuus lisätä tietoisuutta siitä, miksi aihe on niin tärkeä, ja mitä yksityishenkilöt voivat toteuttaa omilla tonteillaan ja puutarhoissaan, Kvarnström jatkaa.
Kaupungin verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavilla voi seurata osallistuvan budjetoinnin voittajaehdotuksen toteuttamista.
Raaseporin uudet latausasemat on nyt virallisesti avattu Tammisaaren, Prediumin ja Sommaröstrandin vierassatamaan.
Latausasemissa voit lukita pyöräsi, ladata kannettavan laitteesi ja sähköpyöräakkusi ilmaiseksi, käyttää ilmaista wi-fi verkkoa, pumpata ilmaa pyörän renkaisiin ja etsiä tietoa Raaseporin tapahtumista, pyöräilyreiteistä ja palveluista infokosketusnäytöltä.
Asemat on suunniteltu ja rakennettu EU Interreg Central Balticin tukirahalla yhteistyössä Tukholman alueen, Paraisten ja Kemiönsaaren kanssa.
Tammisaaren vierassataman läheisyydestä löytyy yksi Raaseporin uusista latausasemista.
Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman testaa latausasemaa.
Järjestäjiltä löytyy kaikki tarvittavat välineet. Talkoisiin voi tulla paikalle milloin tahansa talkooaikana ja osallistua itselleen sopivan pituisen ajan. Tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa talkoilijoille!
Vaarallisen jätteen keräysauto Otto vastaanottaa muun muassa loisteputkia, jäteöljyä, akkuja, maaleja, liuottimia, sekä torjunta-aineita. Vaaralliset jätteet ovat turvallisinta tuoda keräykseen alkuperäispakkauksessaan tai muussa ehjässä ja tiiviisti suljetussa astiassa, johon on selvästi merkitty sen sisältö. Otto-autolle voi tuoda vaarallisia jätteitä enintään 50 kg/asiakas.
Metalliromua keräävään Romulus-autoon voi tuoda henkilöauton peräkärryllisen verran metalliromua. Romuluksen kyytiin kelpaavat esimerkiksi polkupyörät, pellinpalat, puulämmitteiset kiukaat (ilman kiviä) ja metalliputket. Sitä vastoin sähkölaitteita Romulus ei kerää. Sähkölaitteet, muutkin metalliromut sekä vaaralliset jätteet voi viedä ympäri vuoden maksutta kierrätykseen jäteasemille.
Kiertävät keräykset toteutetaan jätehuollon perusmaksulla ja ne on tarkoitettu alueen kotitalouksien ja vapaa-ajan asukkaiden jätteille.
Otto ja Romulus-kierrosten tarkat aikataulut sekä ohjeet löytyvät verkkosivuilta, huhtikuun puolivälissä kaikkiin koteihin jaetusta Roskis-lehdestä sekä Rosk’n Rollin seinäkalenterista. Jätteitä ei saa jättää keräyspaikoille etukäteen. Lisätietoa ja ohjeita saa tarvittaessa myös Rosk’n Rollin asiakaspalvelusta 020 637 7000 arkisin klo 8.30–15.30.
Lumet sulavat ja kevät etenee vauhdilla. Talven jäljiltä luonnosta paljastuu monenlaista sinne kuulumatonta roskaa – kasvomaskeja, karkkipapereita ja yksinäisiä lapasia. Kaunis kevätaurinko houkuttelee ulos ja samalla voimme tehdä hyvää keräämällä turhat roskat pois ympäristöstä. Raaseporin kaupunki kannustaa raaseporilaiset mukaan roskatalkoisiin!
Yle käynnisti keskiviikkona 13.4. Miljoona roskapussia -kampanjan, jonka tavoitteena on innostaa suomalaisia keräämään ympäristöstä miljoona pussillista roskaa. Kampanja on käynnissä kaksi kuukautta, 14.6.2023 klo 20 asti.
Miten sitten osallistut? Tämä on erittäin helppoa:
Lähde ulkoilemaan itse tai innokkaan porukan kanssa. Varusta itsesi minkä tahansa kokoisella roskapussilla ja suojaa kätesi hanskoilla.
Kerää luonnossa näkemäsi roskat pussiin. Katso, etteivät lapset yritä kerätä vaarallisia roskia kuten lasinsiruja.
Merkitse keräämäsi pussit reaaliaikaiseen laskuriin osoitteessa https://yle.fi/aihe/a/20-10004613 Voit kerralla ilmoittaa maksimissaan 30 pussia. Päivittämällä sivun voit ilmoittaa lisää. Huom. Sinun täytyy olla kirjautunut sisään Yle tunnuksella.
Vie roskapussi sekajätteeseen. Mikäli talkoilette isolla joukolla voi roskapussit koota yhteen ja viedä Tammisaaren tai Karjaan jäteaseman sekajätekeräykseen. Tiedot jäteasemien aukiolosta täällä: Tammisaari / Karjaa.
Vaikuta tulevaisuuden Kyläbussi-palveluun vastaamalla kyselyyn 19.03.2023 mennessä.
Raaseporin alueelle on suunniteltu julkisen linja-autoliikenteen tueksi uudistettua Kyläbussi-palvelua. Kyläbussi liikkuisi Raaseporin eri kyläalueilla, mikä mahdollistaisi eri linja-autoreittien ja junayhteyksien paremman saavutettavuuden sekä paremmat yhteydet Raaseporin alueen palveluihin.
Kyläbussi-toimintaa on kokeiltu Raaseporissa 2019-2021. Palvelua on toivottu takaisin, ja syksyllä 2022 palvelua on kehitetty eteenpäin yhdessä Raaseporin asukkaiden kanssa osana Smart Countryside Mobility -hanketta.
Palvelun viimeistelemiseksi tarvitsemme vielä apuasi – anna meille palautetta vastaamalla kyselyyn. Vastaaminen vie vain noin viisi minuuttia.
Kysely on osa Smart Countryside Mobility -hanketta, jossa kehitetään Uudenmaan haja-asutusalueiden henkilöliikkumisen ja pientavaralogistiikan palveluita. Projekti on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama, ja se toteutetaan 1.6.2021-1.8.2023. Hanketta koordinoi Metropolia Ammattikorkeakoulu, projektikumppanina on Laurea-ammattikorkeakoulu.
Nyt on aika äänestää vuoden raaseporilaista 2022! Äänestys on avoinna 5.2.2022 klo 23.59 saakka, ja nimityksen sekä muiden palkintojen voittajat paljastetaan palkintoseremoniassa 10.2.2022 klo 11.00. Palkintoseremonia lähetetään tänäkin vuonna livenä Facebookin kautta.
Vuoden raaseporilainen -nimityksen lisäksi jaetaan:
vuoden kulttuuripalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
vuoden urheilupalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
vuoden nuorisopalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut nuorisovaltuusto
vuoden kestävän kehityksen palkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kaupunkikehitysosasto.
Ennakkotuomaristo, johon kuuluvat valtuuston puheenjohtaja Anders Walls, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anita Westerholm ja tiedottaja Petra Louhimies, on valinnut seuraavat ehdokkaat äänestykseen
Andreas Rönnberg
Andreas Rönnberg on monivuotinen BK-46 miesten käsipallojoukkueen sekä yhden seuran juniorijoukkueen (CF08) valmentaja. Rönnberg on ollut usean vuoden ajan mukana kehittämässä yhdistyksen junioritoimintaa ja luonut mahdollisuuksia sekä tytöille että pojille kehittyä käsipallon pelaajina. Rönnberg on myös varmistanut, että Karjaa on saanut takaisin paikkansa käsipallon pääkaupunkina, kun BK-46 on ottanut miesten Suomen mestaruuden, useita cup-kultia sekä tuonut kansainvälisiä otteluita paikkakunnalle, jotka luovat Karjaalle ja Raaseporille näkyvyyttä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Tammisaaren vanhakaupungin yhdistys ry
Tammisaaren vanhakaupungin yhdistys ry. on aktivoinut kaupungin asukkaita ja muita yhdistyksiä ja järjestänyt monia yleisötilaisuuksia, joissa on ohjelmaa niin asukkaille kuin vieraille kauempaakin. Esimerkkinä voi mainita mm. pääsiäismunajahdin, Vanha kaupunki elää -tapahtuman, Pimeän viikonlopun kurpitsametsästyksen sekä joulukalenterin. Tämän lisäksi yhdistys pitää huolta ympäristöstä erilaisten projektien kautta sekä ruovikkoja raivaamalla.
Marianne Liitelä
Pohjan kirkonkylän kyläyhdistyksen puheenjohtajana Liitelä on työskennellyt useiden vuosien ajan sekä Pohjan kirkonkylän mutta myös koko Raaseporin kylien elävöittämisen eteen. Hänen kirjoituspöydällään ovat syntyneet monet kirkonkylän kehityshankkeet, mutta myös mm. Raaseporin kyläfoorumin perustaminen sekä muita aloitteita ja kannanottoja, joiden tavoitteena on kaikkien Raaseporin kylien elinvoimaisuus. Liitelä kannustaa ja innostaa, yhdistää kyläläisiä ja kylän toimijoita, ja haastaa kyliä yhteistyöhön yhteisten päämäärien eteen.
Nyt on aika äänestää vuoden raaseporilaista 2022! Äänestys on avoinna 5.2.2022 klo 23.59 saakka, ja nimityksen sekä muiden palkintojen voittajat paljastetaan palkintoseremoniassa 10.2.2022 klo 11.00. Palkintoseremonia lähetetään tänäkin vuonna livenä Facebookin kautta.
Vuoden raaseporilainen -nimityksen lisäksi jaetaan:
vuoden kulttuuripalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
vuoden urheilupalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
vuoden nuorisopalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut nuorisovaltuusto
vuoden kestävän kehityksen palkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kaupunkikehitysosasto.
Ennakkotuomaristo, johon kuuluvat valtuuston puheenjohtaja Anders Walls, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anita Westerholm ja tiedottaja Petra Louhimies, on valinnut seuraavat ehdokkaat äänestykseen
Andreas Rönnberg
Andreas Rönnberg on monivuotinen BK-46 miesten käsipallojoukkueen sekä yhden seuran juniorijoukkueen (CF08) valmentaja. Rönnberg on ollut usean vuoden ajan mukana kehittämässä yhdistyksen junioritoimintaa ja luonut mahdollisuuksia sekä tytöille että pojille kehittyä käsipallon pelaajina. Rönnberg on myös varmistanut, että Karjaa on saanut takaisin paikkansa käsipallon pääkaupunkina, kun BK-46 on ottanut miesten Suomen mestaruuden, useita cup-kultia sekä tuonut kansainvälisiä otteluita paikkakunnalle, jotka luovat Karjaalle ja Raaseporille näkyvyyttä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Tammisaaren vanhakaupungin yhdistys ry
Tammisaaren vanhakaupungin yhdistys ry. on aktivoinut kaupungin asukkaita ja muita yhdistyksiä ja järjestänyt monia yleisötilaisuuksia, joissa on ohjelmaa niin asukkaille kuin vieraille kauempaakin. Esimerkkinä voi mainita mm. pääsiäismunajahdin, Vanha kaupunki elää -tapahtuman, Pimeän viikonlopun kurpitsametsästyksen sekä joulukalenterin. Tämän lisäksi yhdistys pitää huolta ympäristöstä erilaisten projektien kautta sekä ruovikkoja raivaamalla.
Marianne Liitelä
Pohjan kirkonkylän kyläyhdistyksen puheenjohtajana Liitelä on työskennellyt useiden vuosien ajan sekä Pohjan kirkonkylän mutta myös koko Raaseporin kylien elävöittämisen eteen. Hänen kirjoituspöydällään ovat syntyneet monet kirkonkylän kehityshankkeet, mutta myös mm. Raaseporin kyläfoorumin perustaminen sekä muita aloitteita ja kannanottoja, joiden tavoitteena on kaikkien Raaseporin kylien elinvoimaisuus. Liitelä kannustaa ja innostaa, yhdistää kyläläisiä ja kylän toimijoita, ja haastaa kyliä yhteistyöhön yhteisten päämäärien eteen.
On taas aika nimetä ehdokkaita vuoden 2022 Raasepori-palkintojen saajiksi!
Palkinnot jaetaan palkintoseremoniassa vuoden 2023 alussa. Palkintojen kautta kaupunki haluaa huomioida henkilöitä, yhdistyksiä tai järjestöjä, jotka ovat tehneet huomattavan suorituksen tai teon.
Tänä vuonna kaupunki jakaa:
kulttuuripalkinnon, jonka vastaanottajan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta valitsee,
urheilupalkinnon, jonka vastaanottajan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta valitsee,
nuorisopalkinnon, jonka vastaanottajan nuorisovaltuusto valitsee,
kestävän kehityksen palkinnon, jonka vastaanottajan kaupunkikehitysjaosto valitsee sekä
palkitsee Vuoden raaseporilaisen, jota asukkaat saavat äänestää vuoden 2023 alussa.
Asukkailla on nyt mahdollisuus nimetä ehdokkaita kaikkiin kategorioihin. Ehdotukset tehdään tällä lomakkeella, viimeistään 19.12.2022 klo 12.00.
Raasepori-palkintojen kanssa samaan aikaan kerätään ehdotuksia vuoden urheilusuorituksien palkitsemiseksi. Urheilusuoritukset palkitaan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan määrittämien perusteiden pohjalta. Ehdotukset voi jättää tämän linkin kautta. Tutustu periaatteisiin alla olevasta dokumentista.
Raaseporin Energia ja Raaseporin kaupunki järjestävät kaikille avoimet energiaillat joulukuussa 2022. Energiaillat valaisevat ajankohtaista tilannetta sähkömarkkinoilla, sekä avittavat kaupunkilaisia pienentämään omaa sähkönkulutustaan.
Tapahtumat järjestetään keskiviikkona 7.12. Karjaalla ja torstaina 15.12. Tammisaaressa. Ohjelma on molempina iltoina sama, joten saat saman informaation riippumatta minä iltana osallistut.
Illan aluksi Raaseporin Energia selventää sähkömarkkinoiden kriisin taustoja ja tulevaisuuden näkymiä. Epävarmuudet sähköntuotannon riittävyydessä lisäävät sähköpulan riskiä tulevana talvena. Raaseporin Energia kertoo, milloin mahdollinen sähköpula voi syntyä ja miten tilanteessa toimittaisiin.
Raaseporin kaupunki jakaa kuluttajille sopivia vinkkejä oman sähkölaskun pienentämiseen lyhyemmällä ja pidemmällä aikavälillä. Lisäksi esitellään tulevat avustukset, joilla valtio tukee kotitalouksia suurissa sähkölaskuissa kevään 2023 osalta.
Esitykset ovat kaksikielisiä kumpanakin iltana. Illan lopussa on varattu aikaa yleisön kysymyksille ja keskustelulle.
Alta löydät tarkemmat tapahtumatiedot sekä ohjeet ilmoittautumiseen.
Missä ja milloin?
Karjaalla 7.12. Västra Nyland folkhögskolanin auditorio. Ohjelma alkaa kello 18:00 Västra Nylands folkhögskola Pumppulahti 3 10300 Karjaa
Tammisaaressa 15.12. Raaseporintie 5:n auditorio. Ohjelma alkaa kello 18:00 Raaseporintie 5 (ent.sairaanhoito-oppikoulu) Raaseporintie 5 10600 Tammisaari
Ohjelma
17.30: Ovet avautuvat, kevyt tarjoilu
18.00: Sähkömarkkinat kriisissä – miten tähän on tultu ja miltä tulevaisuus näyttää? Frank Hoverfelt, VD för Raseborgs Energi
18.45: Mahdollinen sähköpula tulevana talvena – miten sellainen voi syntyä ja miten siinä tilanteessa toimitaan? Frank Hoverfelt, VD för Raseborgs Energi
19.15: Energiansäästöä pienesti ja suuremmin Salli Ojala, hållbarhetskoordinator, Raseborgs stad
19.45: Ajankohtaiset tuet korkeisiin sähkölaskuihin Salli Ojala, hållbarhetskoordinator, Raseborgs stad
20.00: Aikaa keskustelulle
Ilmoittautuminen
Tapahtumiin tulee ilmoittautua keskiviikkoon 30.11. mennessä.
Ilmoittautua voit alla olevalla verkkolomakkeella, tai puhelimitse Raaseporin Energian asiakaspalvelun kautta.
Tulevan talven lämmityskausi, joka ajoittuu noin marras-maaliskuulle, tulee olemaan energian saatavuuden osalta haastava, kun saatavuudessa on Venäjän sotatoimien vuoksi ongelmia. Energian saatavuuteen tulevana talvikautena vaikuttavat lisäksi pakkasjaksot ja tuuliolosuhteet, pohjoismaisen vesivoiman saatavuus, tuotannon huolto- tai käyttökatkokset ja sähkön kysyntä.
Raaseporin kaupunki varautuu energian saatavuuteen liittyviin talven mahdollisiin ongelmiin monin eri tavoin. Kaupunki myös ennaltaehkäisee energiansäästöllä sitä, että sähkön tuotanto ei riittäisi kattamaan kulutusta.
– On erittäin tärkeää, että kaikki toimijat: kaupunki, yritykset ja asukkaat yhdessä ymmärtävät kulutuksen säästön merkityksen, jotta kykenemme turvaamaan energian saatavuuden kaikkein kriittisimmille toiminnoille, sanoo kaupunginjohtaja Petra Theman.
Kaupungin omat toimenpiteet energian säästämiseksi
Raaseporin kaupunki on jo pitkään tehnyt toimenpiteitä suunnitelmiensa mukaisesti energian kulutuksen alentamiseksi.
– Kaupungin toimintojen osalta suurin vaikuttavuus syntyy pitkällä aikavälillä, mikäli jatkossa edetään kaupungin investointiohjelman mukaisilla parannuksilla. Näin ollen valtaosa kaupungin tiloista kuuluu kaukolämpöverkkoon, katuvalaistusta on muutettu led-valaistukseksi ja mm. aurinkopaneeleita, muita energialähteitä, lisäeristyksiä ja kulutusta vähentävää automatiikkaa asennetaan remonttien yhteydessä vanhempaan rakennuskantaan. Kulutusta on jo vähennetty n. 10 % viime vuodesta, kertoo tekninen johtaja Jan Gröndahl.
Tänä talvena tarvitaan kuitenkin myös määräaikaisia täsmätoimenpiteitä. Raaseporin kaupunki on liittynyt kansallisen Astetta alemmas -energiansäästökampanjan (ulkoinen linkki) kumppaniksi. Kampanjaa koordinoi valtionyhtiö Motiva. Kampanjan puitteissa kaupunki ilmoittaa toimenpiteistä energian kulutuksen alentamiseksi, jo muiden toimenpiteidensä lisäksi.
Kaupungin kiinteistöjen kulutusta (sähkö, lämmitys ja käyttövesi) seurataan kuukausitasolla, kuten normaalistikin. Erityistä huomiota annetaan nyt niille muutamille suoran sähkölämmityksen piirissä oleville kiinteistöille, joissa sisälämpötilaa lasketaan asteen verran 21 asteeseen sekä muutoinkin pyritään alentamaan sähkönkulutusta.
Kaupunki varautuu sulkemaan kaikki hallitsemissaan tiloissa olevat sähkösaunat joulukuusta 2022 maaliskuun loppuun 2023, jos tilanne sähkön saatavuuden kannalta näin vaatii. Joulusaunat olisivat kuitenkin mahdollisia. Saunoja on noin 30 rakennuksessa ja niiden käyttö on merkittävä sähkönkulutuksen lähde. Kaupunki seuraa tilannetta jatkuvasti ja pystyy tarpeen vaatiessa harkitsemaan päätöstä uudelleen nopealla aikataululla.
Katuvalaistusta himmennetään sopivina aikoina niissä paikoissa, joissa se teknisesti onnistuu. Valaistusta ei sammuteta pienen sähkönkulutuksen säästön sekä liikenne- ja yleisen turvallisuuden vuoksi.
Kaupunki järjestää loppuvuodesta yhdessä Raaseporin Energian kanssa asukastilaisuuksia, joissa kerrotaan sähkön kulutuksen alentamisesta, varautumisesta sähköpulaan sekä muista energian kulutukseen ja tukiin liittyvistä asioista. Tilaisuuksista tiedotetaan tarkemmin myöhempänä ajankohtana.
Tärkeää varautua myös mahdollisiin sähkökatkoksiin
Sähkön säästämisen lisäksi on myös ajankohtaista varautua tulevan talven mahdollisiin sähkökatkoksiin, joita ongelmat sähkön saatavuudessa voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa, kuten tavallisestikin.
– Olemme kaikki hyvin tietoisia siitä, mitä tuleva talvikausi voi varautumisen ja valmiuden näkökulmasta tarkoittaa. Haluamme valmistautua niin hyvin kuin mahdollista yhdessä mm. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen, sähkönjakelutoimijoiden ja Raaseporin veden kanssa, sanoo kaupunginjohtaja Theman.
– Tutut kanavamme; kaupungin verkkosivut, laajan yleisön tavoittava Facebook-sivumme sekä aktiivinen paikallismediamme tulevat jatkossakin olemaan tärkeimmät viestintäkanavamme. Tähän hyvän lisän tuovat asukastilaisuudet. Tämän lisäksi meillä on työkalupakissamme tietysti muitakin tapoja tavoittaa asukkaita, kuten esimerkiksi koulujen käyttämä Wilma-palvelu sekä kirjastoverkostomme, jatkaa tiedottaja Petra Louhimies.
Maailmantilanteen vuoksi tuleva talvi on energian saatavuuden ja hinnan vuoksi erittäin haastava. Osallistumalla säästötalkoisiin takaamme sen, että energiaa riittää kaikkien tarpeisiin.
Raaseporin kaupunki on mukana kansallisessa Astetta alemmas -kampanjassa, joka käynnistyi 10.10.2022. Tulemme jakamaan ajankohtaista tietoa energia-asioista koko lämmityskauden ajan. Ensimmäiset tärkeimmät tiedot voit tarkistaa päivittyvästä artikkelistamme täältä: Kysymyksiä ja vastauksia energiansäästöstä.
Kaupunki toimii palveluntarjoajana usealla saralla sekä hallinnoi valtaisaa kiinteistömassaa. Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä tehostaakseen energiankulutustamme. Seuraamme energiankulutustamme tiiviisti ja olemme huomaamattamme jo varautuneet moneen vaivaan.
Normaalin energiansäästön lisäksi suunnittelemme parhaillaan täsmällisiä toimenpiteitä tulevalle lämmityskaudelle. Kaupunki haluaa toimia esimerkkinä ja kannustaa kaikkia osallistumaan omien mahdollisuuksiensa rajoissa. Pienilläkin teoilla saamme aikaan ison vaikutuksen. Haasta naapurisi, työpaikkasi tai harrasteseurasi mukaan!
Millaiset asiat sinua askarruttavat energiansäästössä? Laita palautetta täältä: Ota yhteyttä – Raasepori
Tulevaisuuden liikennepalvelut Raaseporissa -työpaja osa 2 – ennakkomateriaali nyt saatavilla!
Elokuun lopussa joukko fiskarsilaisia – niin kyläläisiä kuin kaupungin edustajiakin –ideoi yhdessä Raaseporin tulevaisuuden liikennepalveluita. Työpajoissa syntyneistä ratkaisuista on kehitetty prototyyppejä, ja nyt on aika kysyä palautetta – toimivatko nämä liikenteen palveluiden alustavat mallit ja miten niitä voisi parantaa vielä entisestään?
Palveluita on nyt mallinnettu ja kehitetty eteenpäin erilaisiksi palveluprototyypeiksi, jotka ovat nähtävissä täällä: klikkaa tästä
Voit tutustua palveluprototyyppeihin etukäteen ja samalla antaa palautetta riippumatta siitä, oletko osallistumassa työpajoihin. Kaikki palaute on meille tärkeää ja palaute kerätään anonyymisti.
Tervetuloa mukaan työpajoihin, joissa pääset kehittämään Raaseporin tulevaisuuden liikennepalveluita!
Samat prototyypit tulevat olemaan myös esillä työpajoissa Fiskarsissa ja Pohjassa:
Fiskars, Café Pesula 5.10. klo 16-19
Pohja, Pohjan kirjasto, 6.10. klo 16-19
Työpajat on vapaamuotoisia, ja voit tulla käymään milloin tahansa työpajojen aikana omien aikataulujesi mukaan. Hankkeen asiantuntijat ovat paikalla koko työpajojen ajan keräämässä palautetta. Tarjoamme osallistujille virvokkeita ja välipalaa. Työpajat pidetään suomeksi.
Mitä on tapahtunut ennen työpajaa?
Palautetyöpajan työskentely pohjautuu elokuun lopussa pidettyyn Tulevaisuuden liikennepalvelut Raaseporissa -työpajaan, jossa Fiskarsin kyläläiset yhdessä ideoivat tulevaisuuden liikennepalveluita.
Koko ideointi- ja kehittämistyö perustuu keväällä 2022 tehtyyn työhön: Raaseporin asukkailta saatiin henkilöliikennetutkimuksen ja haastatteluiden avulla palautetta, toiveita ja ideoita liikennepalveluita koskien. Näiden tulosten perusteella on tunnistettu keskeiset haasteet, mihin tällä kehittämistyöllä haetaan ratkaisuja.
Mitä palveluille tapahtuu työpajan jälkeen?
Hankkeen asiantuntijat kehittävät palveluita edelleen työpajassa annetun palautteen perusteella. Jatkokehitetyistä palveluratkaisuista järjestetään toinen palautetilaisuus marraskuun alkupuolella.
Järjestäjä: Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu yhteistyössä Fiskars Kyläseura ry:n ja Pohjan kirkonkylän kyläyhdistys ry:n kanssa.
Työpajat ovat osa Smart Countryside Mobility -hanketta, jossa kehitetään Uudenmaan haja-asutusalueiden henkilöliikkumisen ja pientavaralogistiikan palveluita. Projekti on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama. Hanke toteutetaan 1.6.2021-1.8.2023.
Tervetuloa uuden Karjaa-Tammisaari-pyörätien avajaisiin torstaina 25. elokuuta 2022 klo 16.
Paikka: Horsbäckin uusi alikulkutunneli.
Pyörätien vihkii käyttöön ministeri Thomas Blomqvist.
Valtatie 25:n Horsbäckin alikulkutunnelin rakennustyöt ovat nyt valmiit ja sen mukana koko Karjaan ja Tammisaaren välinen 5,5 km pyörätiehanke.
Viime vuonna rakennettiin Karjaan ja Horsbäckin välinen osuus, noin 5 km. Tänä vuonna valmistui tien alikulkuhankkeen yhteydessä pyörätien viimeinen osuus, noin 0,5 km.
Koko rakennushankkeen kustannukset ovat 1,33 miljoonaa euroa. Hankkeen tilaaja on Raaseporin kaupungin tekninen keskus. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt hankkeelle valtiontukea 0,65 miljoonaa euroa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman puitteissa.
A. Berglund Ab on toiminut hankkeen urakoitsijana.
Miten julkinen liikenne palvelisi Raaseporissa paremmin? Millainen voisi olla tulevaisuuden Kyläbussi tai kyytien jakamiseen perustuva palvelu? Entä jos palvelut liikkuisivatkin asukkaiden luo Raaseporin alueella – Fiskarsiin ja Pohjaan asti?
Tervetuloa Tulevaisuuden liikennepalvelut Raaseporissa -työpajaan, jossa pääset ideoimaan yhdessä muiden kyläläisten kanssa uusia liikkumispalveluita Raaseporin alueelle!
Työskentely perustuu kevään aikana tehtyihin tutkimukseen ja haastatteluihin sekä niistä nousseisiin haasteisiin. Työpajassa näihin haasteisiin ideoidaan ratkaisuja, joita pääset jatkokehittämään myöhemmin syksyllä järjestettävässä työpajassa. Työpaja pidetään suomeksi.
Voit valita aikatauluusi sopivan työpajan kahdesta samansisältöisestä vaihtoehdosta:
Pohja
24.8.2022 klo 17.00–19.00. Työpaja alkaa klo 17.00 kahvi- ja välipalatarjoilulla, itse työskentely tapahtuu klo 17.30–19.00. Pohjan kirjasto (Keskusraitti 4, Pohjankuru)
25.8.2022 klo 17.00–19.00. Työpaja alkaa klo 17.00 kahvi- ja välipalatarjoilulla, itse työskentely tapahtuu klo 17.30–19.00. Cafe Bar Pesula Fiskars (Hälleforsintie 1, Fiskars)
Työpaja on osa Smart Countryside Mobility -hanketta, jossa kehitetään Uudenmaan haja-asutusalueiden henkilöliikkumisen ja pientavaralogistiikan palveluita. Projekti on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama. Hanke toteutetaan 1.6.2021-1.8.2023.
Rosk’n Rollin Otto ja Romulus -keräysautot lähtevät kesäkierroksilleen Länsi-Uudellamaalla. Autot keräävät kotitalouksien ja kesäasukkaiden metalliromua sekä vaarallista jätettä maksutta. Kierros alkaa Vihdistä maanantaina 4.7. ja päättyy Hankoon 20.7. Matkalla on lähes 40 pysäkkiä. Kesäkierroksen pysäkit on valikoitu erityisesti kesäasukkaiden tarpeet huomioiden.
Vaarallisen jätteen keräysauto Otto vastaanottaa mm. loisteputkia, jäteöljyä, akkuja, maaleja, liuottimia, jäähdytin- ja jarrunesteitä, torjunta-aineita sekä siivouskemikaaleja. Vaaralliset jätteet ovat turvallisinta tuoda alkuperäispakkauksessaan tai muussa ehjässä ja tiiviisti suljetussa astiassa, johon on selvästi merkitty sen sisältö. Yksi asiakas voi tuoda kerrallaan korkeintaan 50 litraa, 5 akkua tai vastaavan määrän vaarallisia jätteitä. Kotitalouksien vaarallista jätettä voi viedä maksutta myös jäteasemille sekä vaarallisen jätteen vastaanottokaappeihin. Vaaralliset jätteet käsitellään vaarattomaksi korkealämpökäsittelyssä, jossa syntyvä energia otetaan talteen.
Metalliromua keräävään Romulus-autoon voi tuoda henkilöauton peräkärryllisen verran metalliromua. Romuluksen kyytiin kelpaavat esimerkiksi polkupyörät, pellinpalat, puulämmitteiset kiukaat (ilman kiviä) ja metalliputket. Sitä vastoin sähkölaitteita Romulus ei kerää, mutta ne, kuten metalliromutkin, voi viedä maksutta kierrätykseen jäteasemille. Keräykseen tuodut metallit kierrätetään uusioraaka-aineeksi teollisuuden tarpeisiin.
Mitään jätettä ei saa jättää pysähdyspaikoille etukäteen.
Osoitteesta www.rosknroll.fi sekä Rosk’n Rollin seinäkalenterista ja Roskis-lehdestä löytyy lisätietoa keräykseen otettavista jätteistä sekä kierrosten tarkat aikataulut pysäkkitietoineen. Heinäkuussa Itä-Uudenmaan saaristossa kiertää myös jätteiden keräyslautta Otto.
Lisätietoa ja ohjeita saa myös Rosk’n Rollin asiakaspalvelusta, p. 020 637 7000, arkisin klo 8.30–15.30.
Raasepori saa tänä vuonna lisäystä tapahtumien valikoimaan, kun Home & Found -kierrätysasuntofestivaalit käynnistyvät 10.–12.6. Home & Found on uudenlainen, maalla asumiseen liittyvä tapahtuma, jonka teemoina ovat uuden elämäntyylin löytäminen, maalle muuttaminen, hybridityöskentely, luovien ympäristöjen tutkailu, kylien yhteisöllisyys, vanhojen talojen vaaliminen, kestävä remontointi ja rakentaminen, uusien entisöintimenetelmien oppiminen ja samanhenkisten ihmisten tapaaminen. Koska festivaali tukee kaupungin profiilia ja arvoja monin eri tavoin, Raaseporin kaupunki rahoittaa tapahtumaa yhdessä Uudenmaan liiton kanssa.
Uutta kotia etsiville Home & Found -festivaali on koonnut nettisivuilleen Raaseporissa myyntiin tai vuokrattavaksi tulevat mökit, talot ja kodit. Lisäksi festivaalien aikana voi osallistua paikallisten toimijoiden monipuoliseen ohjelmatarjontaan Raaseporin eri kaupunginosissa ja kylissä. Festivaaliviikonlopun aikana Billnäsin kauniissa ruukissa järjestetään myös erilliset Home & Found -messut, joissa paikalliset yritykset ja toimijat esittelevät tuotteitaan ja palveluitaan. Messuilla on myös paikallisia rakentamisen, korjausrakentamisen ja sisustussuunnittelun asiantuntijoita – messuilla pääsee myös tutustumaan työnäytteisiin.
Raaseporin kaupungin ohjelma messuilla
Raaseporin kaupunki osallistuu messuille omalla osastollaan, ja kaupungin monipuolisia palveluita ja toimintaa esitellään myös messualueella sijaitsevassa ns. Speaker’s Cornerissa sekä lauantaina että sunnuntaina seuraavasti:
Lauantai 11.6. – messut avoinna klo 10–17 klo 13.30 Sivistystoiminta esittäytyy klo 15.35 Vapaa-ajantoiminta ja kulttuuritoiminta esittäytyvät
Esitelmien lisäksi Raaseporin kaupunginarkkitehti Johanna Backas osallistuu paneelikeskusteluun tulevaisuuden rakentamisesta ja asumisesta yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa klo 11 Speaker’s Cornerissa.
Sunnuntai 12.6. – messut avoinna klo 10–16 12.35 Sivistystoiminta esittäytyy 12.45 Vapaa-ajantoiminta ja kulttuuritoiminta esittäytyvät
Esittelyjen jälkeen voit tavata kaupungin eri toimintojen edustajia ja kysyä esimerkiksi kouluista ja päiväkodeista, ulkoilu- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista, tai mitä kulttuuritarjontaa laajasta Raaseporista löytyy. Jos olet kiinnostunut tonteista tai esimerkiksi rakentamisesta Raaseporissa, kaupungin rakennus-, ympäristö- ja kaavoitusosastoilla on henkilökuntaa paikalla sekä lauantaina että sunnuntaina klo 12–16. He voivat vastata alustaviin tiedusteluihin ja kertoa miten eri asioissa kannattaa edetä.
– Olemme tosi iloisia tästä tapahtumasta ja odotamme innolla messuvierailijoiden ja mahdollisten uusien asukkaiden tapaamista. Vastaamme myös mielellämme kysymyksiin esimerkiksi siitä, millaista on asua Raaseporissa, millaisia kaupunginosia ja kyliä meillä on, tai kuinka monipuolisia nähtävyyksiä, luontoelämyksiä ja harrastusmahdollisuuksia kaunis kaupunkimme tarjoaa, Raaseporin markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist kertoo.
Festivaalien ja messujen tiedot ja aukioloajat
Home & Found -festivaalit järjestetään viikonloppuna 10.–12.6.2022, lisätietoa myynti- tai vuokrakohteista sekä ohjelmasta löytyy festivaalin verkkosivuilta.
Billnäsin ruukin messut ovat avoinna lauantaina 11.6. klo 10–17 ja sunnuntaina 12.6. klo 10–16 osoitteessa Ruukintie 8. Messuille on ilmainen sisäänpääsy ja messualueen ympäristössä on pysäköintitilaa. Billnäsissä voit samalla nauttia upeasta ruukkimiljööstä ja syödä lounasta Ruukkiravintolassa tai suositulla Scarlet o’Karis -terassilla Mustionjoen rannalla.
Lisätiedot Raaseporin kaupungin osallistumisesta: Markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist, martina.rosenqvist@raseborg.fi, puh +358 19 289 2016
Lisätietoja Home & Found -festivaaleista ja sen taustajoukoista: Projektipäällikkö Pauliina Seppälä: pauliina.seppala@homeandfound.fi, puh. +358 50 572 7910 Billnäsin messujen vastaava Mats Grönblom: mats.gronblom@billnas.homeandfound.fi puh. +358 40 053 9238 Home & Found -nettisivut (ohjelma, myynti- ja vuokrakohteet sekä muut tiedot): https://homeandfound.fi
Kansallista pyöräilyviikkoa vietettiin Raaseporissa aurinkoisten ja harmaiden päivien vaihtelussa ajanjaksolla 6.-15.5. Kampanjan teemana oli tänä vuonna oikeus turvalliseen liikkumiseen.
Pyöräilyviikon arvonnan ohessa kysyimme mihin raaseporilaiset pyöräilevät sekä millaisissa pyöräilytilanteissa koetaan turvattomuutta.
Selvästi eniten arjessa pyöräillään töihin ja kouluun. Myös asiointi lähialueilla hoidetaan helposti pyörällä – esimerkiksi kauppareissut ja lasten vieminen päiväkotiin. Vastaajat nauttivat pyöräilystä vapaa-ajallaan ja miellyttävänä mainitaan eritoten metsissä kulkevat maastoreitit.
Pyöräilyn turvallisuuden osalta ylivoimaisesti eniten huoletti kohtaamiset tieliikenteen kanssa. Vastaajille oli paikoin epäselvää, huomaavatko autoilijat pyöräilijää. Tieliikennemäärien koetaan vilkastuneen vuosien mittaan ja myös nopeudet ovat paikoin huolestuttavia.
Näitä tilanteita vastaajat nostivat esiin:
Pyörällä tien ylittäminen tapahtuu autoliikennettä vastaan. Tien ylitykset koettiin turvattomaksi myös suojateiden kohdalla.
Epävarmuus siitä, onko autoilija nähnyt pyöräilijän tai osaako tämä liikennesääntöjä. Esimerkiksi mainittiin tilanteita, joissa auto kaartaa vauhdilla pois parkkipaikalta tai pihasta.
Puuttuva kommunikaatio liikenteessä. Liikkujat eivät anna selvää merkkiä, mikäli ovat hidastamassa tai kääntymässä.
Pyörätien puuttuminen tai puutteellinen kunnossapito. Osa tiestöstä on liian kapeaa kaikkien liikkujien tarpeisiin.
Raaseporin koulut osallistuivat ahkerasti teemaviikon viettoon.
Kouluissa tarkistettiin pyörien kunto ja varusteet, harjoiteltiin turvallista ajamista sekä tehtiin pyöräretkiä ja järjestettiin pyörärasteja. Osassa kouluja isommat oppilaat pääsivät suunnittelemaan ja ohjaamaan pienempien toimintaa.
Etelä-Uusimaa kävi katsomassa Kiilan koulun päivää keskiviikkona 18.5.
Maltti on ensisijaista liikenteessä! Eräs kampanja-arvonnan vastaajista kuvasi hyvin tilannetta, joka on yleinen koulujen edustoilla: lapset voidaan viedä kouluun autolla ja toiset liikkuvat liikenteen seassa pyörällä tai jalan. Tällaisissa tilanteissa kaikkien liikkujien tulee varmistaa oma näkyvyytensä ja kommunikoida liikkeistään. Muistetaan myös, että kaikista nuorimmat ja kaikista vanhimmat pyöräilijät saattavat havainnoida ja reagoida heikommin kuin oletamme!
Pyöräilyviikon järjestämistä kehitetään osana kaupungin kestävän kehityksen työtä.
Ensi vuonna toiveenamme on aktivoida asukkaita ja yhteisöjä laajemmin tapahtumien ja neuvonnan kautta. Voit lähettää palautetta ja kommentteja teemaan liittyen täällä.
Raaseporin kaupunki toivottaa kaikille vauhdikasta ja turvallista pyöräilyä!
Kevät on saapunut ja niin myös kansallinen Pyöräilyviikko!
Pyöräilyviikkoa vietetään reilusti kymmenen päivää, alkaen perjantaista 6.5. ja päättyen sunnuntaihin 15.5. Tänä vuonna kampanjaviikon teema on ”Jokaisella on oikeus turvalliseen pyöräilyyn”.
Vuoden 2020 asukaskyselyn mukaan suurin este raaseporilaisilla pyöräilyn lisäämiselle oli turvattomuuden tunne liikenteessä. Vaaran paikkoja ovat eritoten risteykset ja ylityspaikat, joissa pyöräillään vilkkaan autoliikenteen seassa. Teemme kaupunkina töitä pyöräilyn turvallisuuden ja viihtyisyyden kehittämiseksi muun muassa Pyöräilyn edistämisohjelman ja Liikenneturvallisuussuunnitelman sisältämiä toimenpiteitä toteuttamalla.
Jokaisella meistä on vastuu turvallisen liikenteen mahdollistamisesta. Tämä varmistetaan kahdella perusasialla: liikennesääntöjen noudattamisella ja selvällä viestimisellä muille kulkijoille. Vuonna 2020 uudistettu tieliikennelaki toi jotain muutoksia myös pyöräilijän elämään:
Lisää vuorovaikutuksesta liikenteessä Liikenneturvan sivuilta täältä.
Tule mukaan
Haluamme kannustaa raaseporilaisia pyöräilyviikon viettoon! Voit hypätä pyörän selkään yhtenä, useampana tai kaikkina päivinä. Jaamme omat vinkkimme kaupungin Facebookissa.
Pyöräilyviikon arvonta
Osallistu arvontaan, jossa voit voittaa 100 € arvoisen lahjakortin pyöräliikkeeseen. Lisätiedot ja osallistuminen alla. Huom! Osallistumisaika on 6.5.-15.5.2022.
Raaseporin kaavoitusyksikkö kutsuu raaseporilaisia tulevaisuustyöpajoihin. Tulevaisuustyöpajat ovat osa Raasepori 2050 -hanketta, jossa kaavoitusyksikkö laatii maankäytön kehityskuvan Raaseporille vuodelle 2050. Työpajan tarkoitus on kerätä asukkaiden näkemyksiä siitä, miltä Raasepori voisi näyttää tulevaisuudessa etenkin asumiseen, ympäristöön, elinkeinoon sekä liikenteeseen liittyen.
Työpajassa sovelletaan Sitran Tulevaisuustaajuus -menetelmää. Menetelmässä mm. haastetaan tulevaisuusoletuksia ja kuvitellaan erilaisia tulevaisuuksia. Osallistuakseen ei tarvitse ennakkotietoja tai erityisosaamista.
Työpajoihin mahtuu rajattu määrä osallistujia, jokaiseen työpajaan pääsee mukaan 20 ensimmäistä ilmoittautujaa. Työpajat ovat kaksikielisiä. Tilaisuudessa on tarjolla kahvia, teetä ja suolaista purtavaa. Tilaisuuksissa noudatetaan vallitsevia koronaohjeistuksia ja -rajoituksia.
Aimmin tänä talvena raaseporilaiset saivat osallistua kehityskuvatyöhön vastaamalla Kerro kartalla-kyselyyn. Asukkaat ovatkin vastanneet kyselyyn ahkerasti, sillä vastauksia saatiin huikeat yli 650. Vastauksia tutkitaan maaliskuun aikana ja niitä hyödynnetään maankäytön kehityskuvatyössä.
– Asukkaiden innokkuus vastata kyselyymme yllätti meidät positiivisesti, iloitsee kaupunginarkkitehti Johanna Backas ja toivoo, että tämä sama innostus jatkuu työpajoissa. – Toivomme, että työpajoista tulee myös hauskoja ja inspiroivia tilaisuuksia, jossa voimme yhdessä vahvistaa tulevaisuudenuskoa.
Lisätietoa Raasepori 2050 hankkeesta ja erilaisista osallistumismahdollisuuksista löydät kaupungin sivustolta: raasepori.fi/raasepori2050.
Minkälaisia henkilöliikenteen palveluita kaipaat Raaseporiin? Millä liikut? Mitä vaatisi, että luopuisit autosta kokonaan? Muun muassa näihin kysymyksiin etsimme nyt vastauksia Henkilöliikenteenpalvelut -kyselyn avulla.
Käyttäjätutkimus tehdään ja analysoidaan Laurean palvelumuotoilu YAMK-opiskelijoiden toimesta. Tutkimus on osa Smart Countryside Mobility -hanketta, jossa pyritään kehittämään innovatiivisia palvelukonsepteja henkilöliikenteeseen Raaseporin alueella.
