Villimpi Raasepori -kampanja päättyi elokuun lopussa. Kaupungin neliöiden lisäksi 95 kuntalaista ilmoitti yhteensä yli 46 000 neliömetriä villimpiä neliöitä mukaan kampanjaan. Mukana oli myös muutamia yrityksiä ja yhdistyksiä.
Kaupungin omien villimpien alueiden kanssa loppusummaksi tulee 274 022 neliömetriä eli noin 4 kertaa Kaskimaan lammen kokoinen alue tai alue, joka vastaa 38 täysikokoista jalkapallokenttää tai jopa 843 uimahallin allasta!
Kampanjatiimi iloitsee kampanjan herättämästä keskustelusta. Nurmikon leikkaaminen ja leikkaamatta jättäminen jakaa yllättävän paljon mielipiteitä.
Etenkin kaupungintalon edustalla vapaasti kasvanut nurmialue ei miellyttänyt kaikkia. Toiset taas nauttivat uudesta väriläikästä, eläimiä myöten. Kaupungintalon pihalla nähtiin kesän aikana tavallista enemmän hyönteisiä syöviä lintuja ja myös jäniksiä temmeltämässä pitkässä heinikossa.
Aluetta ei ole hylätty, vaikka kasvit saavat kasvaa vapaasti.
– Joidenkin mielestä leikkaamaton nurmikko tarkoittaa hoitamatonta, vaikka asia ei ole niin, sanoo puistopäällikkö Maria Eriksson.
Kauneus on katsojan silmässä, sanotaan. Ja kauneuskäsitys myös muuttuu ajan mukana.
Moni ei nykypäivänä ole edes tullut ajatelleeksi, että nurmikkoa voisi hoitaa muutenkin kuin leikkaamalla. Historian valossa pihanurmi ja sen leikkaaminen on kuitenkin vielä melko tuore asia.
Raasepori on yksi monista kunnista, joissa tehdään työtä luonnon monimuotoisuuden puolesta ja jätetään nurmialueita villiintymään. Kampanjan avulla moni on alkanut nähdä omien tekojen merkityksen luonnon monimuotoisuudelle. Vaikka omaa pihaa ei haluaisikaan päästää villiksi, voi ainakin ymmärtää ja nauttia muiden tekemästä työstä pölyttäjien ja muiden hyönteisten hyväksi.
Vuosikaudet leikattu pihanurmi ei muutu kukkivaksi keitaaksi hetkessä. Voi viedä vuosia, että kukat alkavat ilmestyä ja levitä nurmen tilalle. Jos haluaa nopeita tuloksia, voi perustaa kukkaniityn.
– Omalla pihallani olen jo muutaman vuoden ajan leikannut nurmikon vain pari kertaa kesässä ja nyt alan nähdä, että kukkien määrä on lisääntynyt selvästi. Ja sammal on hävinnyt kokonaan, sanoo Eriksson.
Kiitos kaikille, jotka tekivät Raaseporista villimmän tänä kesänä!
Yksinkertaisilla keinoilla voi auttaa hyönteisiä ja lisätä monimuotoisuutta omalla pihalla.
Hyönteishotelli
Hyönteishotellin rakentaminen on melko helppoa eikä siihen tarvita kalliita materiaaleja. Jo maitopurkista voi tehdä pienen hotellin. Vähän tukevampaan rakennelmaan muutama laudan kappale riittää. Hotellin lokerot täytetään luonnosta löytyvillä materiaaleilla. Sopivia ovat esimerkiksi kävyt, kaarna, järviruoko ja puukappaleet, joihin on porattu reikiä.
Talveksi hotellin voi viedä ulkovarastoon suojaan linnuilta.
Hellepäivinä hyönteisetkin kaipaavat juotavaa. Niille voi tehdä juoma-astian pienellä vaivalla. Asettele matalan ja laakean astian pohjalle kiviä ja/tai marmorikuulia ja kaada astiaan vettä. Laita vettä vain sen verran, että hyönteiset voivat istua kivillä hukkumatta.
Raaseporin asukkaat äänestivät viime vuonna luonnon ennallistamisprojektit osallistuvan budjetoinnin voittajaksi. Nyt ennallistamiskohteet on valittu ja tarkempi suunnittelutyö pääsee alkamaan.
Kaikissa kohteissa tärkeintä on luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä alkuperäisen kasvillisuuden lisääminen.
Entinen pelto, Tammisaari
Pålarvintien varrella Bromarvissa sijaitsee juolavehnän valtaama entinen savipelto. Tavoitteena on luoda kohteeseen pääasiassa jaloista lehtipuista muodostuvaa lehtimetsää ja avoimia niittyjä. Kasvivalinnoilla pyritään auttamaan pölyttäjiä ja siitepölyä hyödyntäviä hyönteisiä.
Pohjan kirkonkylällä, Vanhan Fiskarsintien ja Turuntien risteyksen koillispuolella, sijaitsee heinittynyt entinen savipelto. Pellolla kasvaa runsaasti komealupiinia, joka on haitallinen vieraslaji. Tavoitteena on päästä eroon lupiinista ja lisätä alueen monimuotoisuutta sekä luoda lähiretkikohde paikallisille asukkaille ja koululaisille.
Esikunnankadun vieressä Karjaalla virtaa puro, joka toimii hulevesiuomana. Alueen eteläosassa ja reunoilla on puistomaista nurmikkoaluetta. Kasvillisuuden joukossa on runsaasti vieraslajeja kuten japanintatarta. Maaperä on kostea ja rehevä. Tavoitteena on luoda monimuotoinen kokonaisuus ja huomioida myös uomassa viihtyvät linnut ja eläimet. Toivomus on, että alue toimisi myös esimerkkikohteena vaikkapa kotipuutarhureille.
Mehiläiset ovat ruuantuotantomme kannalta avainasemassa. Moni viljelykasvi tarvitsee satoa varten pölytyksen. Mehiläisten pölytysarvo on itse asiassa paljon suurempi kuin tuotetun hunajan arvo. Vaikka tarhamehiläinen ei ole ainoa “hunajaa tuottava” hyönteinen, niin käytännössä kaupallinen hunajatuotanto on kiinni tarhamehiläisistä.
Mitkä asiat uhkaavat tarhamehiläisiä?Tarhattuja mehiläisiä uhkaa ehkä ennen kaikkea hyönteismyrkyt.
Paljonko yhdessä mehiläispesässä voi olla asukkaita? 20 000–50 000, tai jopa enemmän.
Mitkä kukat ovat erityisesti mehiläisten suosiossa? Mehiläiset eivät ole erityisen nirsoja, mutta tärkeitä ravintokasveja ovat keväällä kukkivat pajut, jotka tuovat helpotusta talven jälkeen, kun ruoka on vähissä. Myös aikaisin kukkiva pähkinäpensas tuottaa runsaasti siitepölyä, jolla uusia mehiläisiä kasvatetaan talven jälkeen. Muita tärkeitä kasveja alkukesän aikana ovat erilaiset hedelmäpuut ja voikukat. Keskikesällä taas esim. vadelma ja apilat. Loppukesästä kanervikot tuottavat hyvin mettä.
Miksi eri kukkien medestä valmistettu hunaja maistuu erilaiselta?
Hunaja on pääosin sokeria ja vettä, mutta lisäksi hunajasta löytyy noin 200 erilaista muuta ainesosaa. Väri ja maku vaihtelee tarkan koostumuksen mukaan, joka puolestaan on kiinni siitä, mistä kukista mesi on kerätty. Eri kukat tuottavat siis hieman erilaista mettä ja tästä vaihtelu johtuu.
Millaista mehiläishoitajan työ on?
Kuten kaikkia tarhattuja eläimiä, myös mehiläisiä pitää säännöllisesti hoitaa. Myös mehiläisiin pitää sitoutua. Työ on välillä raskasta. Yksi pesäosasto, täynnä hunajaa, voi painaa helposti yli 20 kg. Tarvitaan kärsivällisyyttä eikä pistoja saa pelätä 😊
Miten voin auttaa mehiläisiä?
Tarhamehiläiset tarvitsevat mesikasveja, kuten moni muukin hyönteinen. Rumia pajukoita, voikukkapeltoja tai vadelmapöheiköitä ei kannata turhaan raivata pois.
Kuntalaiset voivat tienata rahaa tililleen hävittämällä Raaseporista löytämiään jättipalsameja. Tempaus toteutetaan Crowdsorsa-mobiilipelillä, jolla torjuttavia vieraslajiesiintymiä videoidaan ja merkitään kartalle.
Raaseporin joukkoistettu jättipalsamitorjunta käynnistyi 3. kesäkuuta. Kasvit kukkivat nyt ja ovat helposti tunnistettavissa. Tehtävä on kaikille avoin ja vaatii ainoastaan Crowdsorsa-mobiilipelin lataamisen omaan älypuhelimeen. Palkkioksi pelaajat voivat ansaita jopa 25 senttiä torjuttua neliömetriä kohden.
– Peliin osallistutaan poistamalla joko itse löytämiään tai kartalle jo merkittyjä jättipalsamiesiintymiä. Kohteet kuvataan ennen ja jälkeen torjunnan, ja lopuksi videot ladataan Crowdsorsan tarkistettavaksi. Kun videot on hyväksytty, voi palkkion pyytää virtuaalilompakosta omalle pankkitililleen, kertoo Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Paju.
Pelin automaattisesti laskema torjuntapalkkio perustuu esiintymän pinta-alaan, tiheyteen ja lajiin. Tehtävä pysyy käynnissä niin kauan kuin palkkiobudjettia riittää, ja sen edistymistä voi seurata sovelluksesta. Jotta esiintymien viimeisetkin haittakasvit saadaan tehokkaasti hävitettyä, voi tehtävän jälkipuoliskolla torjua ainoastaan vanhoja esiintymiä uudelleen.
– Tänä vuonna osallistuva budjetointi on antanut meille mahdollisuuden tutkia uusia menetelmiä biologisen monimuotoisuuden parissa työskentelyyn, mikä johti siihen, että tutkimme mobiilipelien käyttöä haitallisten vieraslajien torjunnassa. Tällä tavoin voimme innostaa nuoria ja muita aktiivisia osallistumaan biologisen monimuotoisuuden edistämiseen leikkisällä tavalla yhteisenä toimintana – uusi tapa ajatella, toteaa Raaseporin kaupungin puistopäällikkö Maria Eriksson.
Luonnon monimuotoisuutta uhkaavia haitallisia vieraslajeja torjutaan tänä kesänä Crowdsorsan avulla jo yli 30 kunnassa ympäri Suomea ja Ruotsia. Palkkioita peliin osallistuville on luvassa yhteensä jopa 100 000 euroa.
Mikä on Crowdsorsa?
Crowdsorsa on tamperelainen startup-yritys, jonka konsepti on otettu käyttöön Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Briteissä. Crowdsorsa-mobiilipeli on kehitetty datankeruun ja mikrotöiden joukkoistamiseksi kuntalaisille. Pelillä on kartoitettu ennätysvauhtia muun muassa katuja, pyöräteitä, kaivonkansia ja puistonpenkkejä.
Näin helposti osallistut:
1. Lataa ilmainen Crowdsorsa-mobiilipeli puhelimeesi ja luo itsellesi käyttäjätunnus. 2. Avaa tehtävistä Raaseporin jättipalsamitorjunta ja tutustu huolellisesti sen ohjeistukseen. 3. Kun tehtävä käynnistyy 3.6. klo 9, lähde etsimään ja torjumaan jättipalsameja. Esiintymät videoidaan sovelluksella sekä ennen että jälkeen torjunnan. 4. Lataa videot Crowdsorsan tarkistettavaksi. 5. Kun videot on hyväksytty, voit pyytää niistä palkkion pankkitilillesi.
Mikäli tarvitset apua tai lisätietoa tehtävään liittyen, voit olla yhteydessä Crowdsorsaan sovelluksen kautta.
Hakarinteen koulun pihalla Tammisaaressa käy kuhina. Rakennuksen edustalla olevalle nurmialueelle on kaivettu viisi niittylaikkua, joihin kylvetään kukkaniityn siemeniä. Lisäksi vieressä on upouudet penkit, joilta kukkien kasvua ja hyönteisten touhuja voi seurailla.
”Tämä on hieno esimerkki yhteistyöstä, jossa palaset ovat loksahtaneet yhteen”, sanoo koulun rehtori Niina Hillervo. Oppilaiden ja projektia vetäneen opettaja Riina Torstenssonin lisäksi kiitoksen ansaitsevat kiinteistöpuoli, joka auttoi penkkien asentamisessa ja vesipisteen kanssa sekä kaupungin puistoyksikkö, jolta saatiin lainaan työkaluja.
”Idea lähti alun perin oppilaskunnalta jo viime syksynä”, sanoo nelosluokkalaisia opettava Torstensson.
Oppilaat toivoivat pihaan penkkejä sekä kukkia lisäämään viihtyisyyttä. Luonnon monimuotoisuutta käsitellään usein opetuksessa ja nyt tuli mahdollisuus toteuttaa siihen liittyvä projekti käytännössä. Syksyllä on tarkoitus istuttaa vielä sipulikukkia, jotka piristävät pihaa heti keväällä.
Parin päivän aikana toukokuussa oppilaat eskareista yseihin saivat käydä niittytöissä. Osa ryhmistä viipyi pidempään, osa vain lyhyesti. Työt oli suunniteltu niin, että jokaiselle löytyi jotain tekemistä kuten kaivamista, haravointia, siementen kylvämistä, kastelua tai pörriäisämpärin koristelua.
”Tämä on lapsille ja aikuisillekin rauhoittavaa tekemistä, kun voi kastella, kaivaa, rikkoa multapaakkuja tai vain keskittyä kivien etsimiseen”, Torstensson sanoo.
Kukat ovat tärkeitä hyönteisille mutta tuovat iloa myös ihmisille. Sillä kuten eräs tokaluokkalainen oli todennut: ”Niitty luo kauneutta koulun pihalle.”
Kiitos Hakarinteen koulun oppilaille ja opettajille osallistumisesta Villimpi Raasepori -kampanjaan!
Pölyttäjähyönteiset ovat elintärkeä osa ruuantuotantoa. On arvioitu, että yli 75 prosenttia maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on sadon määrän tai laadun suhteen riippuvaisia eläinpölytyksestä tai hyötyy siitä. Lähde: Pölyttäjien väheneminen näkyy ruoantuotannossa – Ympäristöministeriö
Tärkeimpiä pölyttäjiä ovat mehiläiset ja kimalaiset, mutta pölyttäjinä voivat toimia hyönteisten lisäksi myös linnut, lepakot ja jotkin nisäkkäät ja myös tuuli ja vesi.
Pölytys tarkoittaa tapahtumasarjaa, jonka avulla kasvit lisääntyvät. Hyönteisiin tarttuu kukkien siitepölyä samalla, kun ne keräävät mettä kukista. Siitepöly kulkee hyönteisen mukana kukasta kukkaan, jolloin siitepölyhiukkaset kulkeutuvat kukan heteiden ponsilta emin luotille. Jotkut kasvit, kuten kaura, vehnä ja ohra, ovat itsepölytteisiä. Tällöin pölytys tapahtuu yhden kukan sisällä.
Kesäpuutarhaa suunnitellessa ja kukkia ostaessa kannattaa suosia kasveja, jotka houkuttelevat pölyttäjähyönteisiä. Samalla hyötyvät myös hedelmäpuut ja marjapensaat, jotka tarvitsevat pölyttäjien työtä sadon tuottamiseen.
Hyönteiset etsivät kukista ravinnokseen mettä ja siitepölyä. Ne löytävät kukat värin, muodon ja tuoksun perusteella. Kaikki pitkälle jalostetut kukat eivät kuitenkaan välttämättä tuota mettä. Kannattaakin valita yksinkertaisia kukkia, joita löytyy Suomesta myös luonnosta. Ne myös kestävät paremmin paikallisia sääoloja.
Hyviä kasveja pölyttäjille ovat esimerkiksi: krookus, kurjenpolvet, vadelma, laventeli, mäkimeirami, ajuruohot, kehäkukka, auringonkukka, ruohosipuli.
Pölyttäjien ja muiden hyönteisten elintila on pienentynyt asfaltin ja lyhyeksi leikattujen nurmikkojen hallitsemilla rakennetuilla alueilla.
Raaseporin kaupungin järjestämän Villimpi Raasepori -kesäkampanjassa kaupunki tekee näkyväksi luonnon ennallistamiseksi ja sen monimuotoisuuden edistämiseksi tehtävää työtä. Kaikki raaseporilaiset ovat tervetulleita osallistumaan kampanjaan!
Taustalla osallistuva budjetointi
Raaseporin kaupungin osallistuvassa budjetoinnissa vuonna 2023 yleisön suosikiksi nousi Raaseporin Luonto ry:n jättämä ehdotus luonnon ennallistamisprojekteista. Työ on käynnistynyt keväällä 2024, ja kutsumme nyt myös asukkaitamme mukaan luomaan ravinteikkaita ja suojaisia elinympäristöjä hyönteisille.
Yksinkertaisilla keinoilla jokainen pihanomistaja voi lisätä villin luonnon elinmahdollisuuksia ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Jätä kesän ajan leikkaamatta edes pieni osa pihanurmea tai perusta pihallesi kukkaniitty!
– Luonnon ennallistamisen ei tarvitse olla työlästä ja vaikeaa, vaan omalla pihalla voi huoletta antaa nurmen kasvaa. Jos haluaa pitää pihan siistityn näköisenä, jo pelkkien kiveysten ja polkujen reunusten leikkaamisella saa aikaan huolitellun ilmeen, kaupungin puistopäällikkö Maria Eriksson kertoo.
Näin osallistut:
Jätä nurmikko tai osa siitä leikkaamatta.
Heittele niittykukkien siemeniä villisti sinne tänne ja seuraa, mitä kesän aikana tapahtuu. Halutessasi voit perustaa kukkaniityn.
Lepäile varjossa ja nauti virvokkeita sillä aikaa, kun luonto hoitaa itse itsensä.
Ilmoita villimmät neliösi ja osallistu arvontaan! Jokainen villimpi neliömetri on tärkeä!
Voit tulla mukaan silloin, kun se sinulle parhaiten sopii! Kesän aikana arvomme kampanjaan osallistuneiden kesken neljä Raasepori-riippukeinua. Riippukeinussa loikoillessa voi seurata ruohon kasvua ja oman pihan villiintymistä.
Kampanja on käynnissä 14.5.–30.8. välisenä aikana.
Raaseporin osallistavan budjetin asukasäänestyksessä annettiin tänä vuonna yli 900 ääntä. Yleisön suosikiksi 201 äänellä nousi Raaseporin Luonto ry:n jättämä ehdotus luonnon ennallistamisprojekteista. Ennallistamisprojekteissa viheralueita palautetaan lähelle luonnontilaa biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi.
– Se on tärkeä mandaatti, ja olen todella iloinen, että tämä ehdotus voitti. Tuntuu tietysti erityisen hyvältä, että päätös on tullut asukkailta – tämä on todellakin raaseporilaisten toive, kertoo Raaseporin Luonto ry:n puheenjohtaja Solja Kvarnström.
Suunnitelmat 2023 aikana, toteutus vuonna 2024
Raaseporin kaupunki ja Raaseporin Luonto ry ovat jo ehtineet tavata ensimmäisen yhteisen palaverin merkeissä, jotta suunnitelmien kanssa päästään vauhtiin.
– Suunnittelu lähtee siitä, että luomme tai kunnostamme viheralueita lähemmäksi niiden luonnollista tilaa biologisen monimuotoisuuden hyväksi. Sopivia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi se, että tiettyjä nurmikoita ei leikata säännöllisesti, vaan annetaan niiden muodostua kukkaniityiksi, jotka niitetään kerran vuodessa. Tämä sekä säästää rahaa että vähentää päästöjä. Ja perhoset ja kimalaiset kiittävät, Raaseporin kaupungin vastaava puistopäällikkö Maria Eriksson kertoo.
– Muita toimenpiteitä voi olla muun muassa raidan, luonnolle tärkeän puulajin, istuttaminen tai aiemmin kuivattujen, ojitettujen soiden ojien tukkiminen kosteikkojen ennallistamiseksi, esimerkiksi Älgsjöllä, lähellä Västerbyn Storträsket-järveä, ympäristöpäällikkö Maria M. Eriksson jatkaa.
– Toimenpiteet tehdään kaupungin toiminnan puitteissa mutta suunnittelemme yhdessä ja käytämme asiantuntijoita apuna. Viestintä ja tiedon jakaminen on tärkeä osa projektia – näemme, että tämä on todella hyvä tilaisuus lisätä tietoisuutta siitä, miksi aihe on niin tärkeä, ja mitä yksityishenkilöt voivat toteuttaa omilla tonteillaan ja puutarhoissaan, Kvarnström jatkaa.
