Tämän vuoden osallistuvassa budjetoinnissa annettiin yhteensä yli 800 ääntä. Voittanut ehdotus on liikennekaupungin rakentaminen Karjaalle lapsille ja nuorille. Ehdotus osoittautui selväksi suosikiksi ja keräsi yhteensä 252 ääntä.
Liikennekaupungin (liikennepuiston) tarkoituksena on edistää lasten ymmärrystä liikenneympäristöstä. Liikennepuisto tarjoaa turvallisen ja pedagogisen ympäristön, jossa lapset voivat oppia liikennesääntöjä leikkisällä tavalla. Vaasassa on äskettäin avattu vastaava projekti, jossa on luotu pienoismalli yhteiskunnasta liikenteineen, risteyksineen ja suojateineen.
– Arvostan todella kaikkia tällä tavalla saamamme ehdotuksia. Ne antavat arvokasta tietoa ja uusia ideoita, pieniä ja suuria, Raaseporin kehittämiseksi. Hyvin toteutettu ja innovatiivinen liikennekaupunki lapsille houkuttelee todennäköisesti sekä Raaseporin asukkaita että vierailijoita. Odotan innolla hauskaa, paikallisuuden huomioivaa ja pedagogista liikennepuistoa, iloitsee Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman.
Liikennepuisto voi sisältää seuraavat toiminnot:
• Pienoistiet ja risteykset: Lapset voivat pyöräillä tai kävellä pienillä teillä, jotka on suunniteltu jäljittelemään oikeita liikenneympäristöjä. • Liikennevalot ja liikennemerkit: Toiminnalliset liikennevalot ja liikennemerkit asennetaan opettamaan lapsille, miten liikkua liikenteessä. • Leikkipaikat: Alueet leikkivälineineen, joissa lapset voivat leikkiä ja pitää hauskaa samalla kun oppivat liikenteestä. • Pedagogiset oppitunnit: Mahdollisuus kouluille ja päiväkodeille järjestää oppitunteja liikennesäännöistä ja -turvallisuudesta.
Äänet jakautuivat seitsemän äänestykseen päässeen ehdotuksen kesken seuraavasti:
1. Pumptrack -rata Tammisaareen
173
2. Penkit, istutukset ja piknikpöydät Raaseporin kylissä ja keskustoissa
110
3. Luontopolku Karjaan-Pohjan alueelle
161
4. Ulkokuntosali Gammelbodaan
92
5. Lasten liikennepuisto Karjaalle
252
6. Ulkoshakkilauta Karjaalle
4
7. Esiintymislava Pumppulahden saareen
24
Ääniä yhteensä
816
Voittava ehdotus toteutetaan vuosina 2025–2026
Ehdotuksen mukaan puisto sijoitetaan sopivalle alueelle Karjaalle. Seuraavaksi kaupunki ryhtyy laatimaan projektisuunnitelmaa ehdotuksen toteuttamiseksi.
– Odotamme innolla jännittävää prosessia. Tärkeä osa projektia on myös tiedon levittäminen, kertoo nuorisopalvelujen päällikkö Fredrika Åkerö. Liikennepuiston myötä toteutuu sekä mahdollisuus ulkona liikkumisen iloon että parempi liikenneturvallisuus lapsillemme. Liikennepuisto on avoin kaikille ja houkuttelee monia innokkaita pieniä ja suuria liikkujia turvalliselle ja liikuntaa edistävälle alueelle.
Kaupungin verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa asukkaat voivat myöhemmin seurata, miten osallistuvan budjetoinnin voittajaehdotus toteutetaan.
Osallistuva budjetointi, jota kutsutaan myös asukasbudjetoinniksi, on menetelmä, jossa kunnan asukkaat osallistuvat keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon siitä, miten kunnan taloudellisia resursseja käytetään.
Vuodelle 2024 Raaseporin valtuusto on varannut 100 000 euron määrärahan, joka oli mahdollista jakaa useisiin ehdotuksiin.
Asukkaat saivat osallistuvan budjetoinnin ensimmäisessä vaiheessa antaa ehdotuksia ja ideoita, minkä jälkeen kaupungin työryhmä valitsi toisessa vaiheessa seitsemän kriteerit täyttävää ehdotusta. Lopuksi asukkaat saivat kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa äänestää, mikä ehdotus toteutetaan osana kaupungin toimintaa vuonna 2025.
Raaseporin asukkaat äänestivät viime vuonna luonnon ennallistamisprojektit osallistuvan budjetoinnin voittajaksi. Nyt ennallistamiskohteet on valittu ja tarkempi suunnittelutyö pääsee alkamaan.
Kaikissa kohteissa tärkeintä on luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä alkuperäisen kasvillisuuden lisääminen.
Entinen pelto, Tammisaari
Pålarvintien varrella Bromarvissa sijaitsee juolavehnän valtaama entinen savipelto. Tavoitteena on luoda kohteeseen pääasiassa jaloista lehtipuista muodostuvaa lehtimetsää ja avoimia niittyjä. Kasvivalinnoilla pyritään auttamaan pölyttäjiä ja siitepölyä hyödyntäviä hyönteisiä.
Pohjan kirkonkylällä, Vanhan Fiskarsintien ja Turuntien risteyksen koillispuolella, sijaitsee heinittynyt entinen savipelto. Pellolla kasvaa runsaasti komealupiinia, joka on haitallinen vieraslaji. Tavoitteena on päästä eroon lupiinista ja lisätä alueen monimuotoisuutta sekä luoda lähiretkikohde paikallisille asukkaille ja koululaisille.
Esikunnankadun vieressä Karjaalla virtaa puro, joka toimii hulevesiuomana. Alueen eteläosassa ja reunoilla on puistomaista nurmikkoaluetta. Kasvillisuuden joukossa on runsaasti vieraslajeja kuten japanintatarta. Maaperä on kostea ja rehevä. Tavoitteena on luoda monimuotoinen kokonaisuus ja huomioida myös uomassa viihtyvät linnut ja eläimet. Toivomus on, että alue toimisi myös esimerkkikohteena vaikkapa kotipuutarhureille.
Mehiläiset ovat ruuantuotantomme kannalta avainasemassa. Moni viljelykasvi tarvitsee satoa varten pölytyksen. Mehiläisten pölytysarvo on itse asiassa paljon suurempi kuin tuotetun hunajan arvo. Vaikka tarhamehiläinen ei ole ainoa “hunajaa tuottava” hyönteinen, niin käytännössä kaupallinen hunajatuotanto on kiinni tarhamehiläisistä.
Mitkä asiat uhkaavat tarhamehiläisiä?Tarhattuja mehiläisiä uhkaa ehkä ennen kaikkea hyönteismyrkyt.
Paljonko yhdessä mehiläispesässä voi olla asukkaita? 20 000–50 000, tai jopa enemmän.
Mitkä kukat ovat erityisesti mehiläisten suosiossa? Mehiläiset eivät ole erityisen nirsoja, mutta tärkeitä ravintokasveja ovat keväällä kukkivat pajut, jotka tuovat helpotusta talven jälkeen, kun ruoka on vähissä. Myös aikaisin kukkiva pähkinäpensas tuottaa runsaasti siitepölyä, jolla uusia mehiläisiä kasvatetaan talven jälkeen. Muita tärkeitä kasveja alkukesän aikana ovat erilaiset hedelmäpuut ja voikukat. Keskikesällä taas esim. vadelma ja apilat. Loppukesästä kanervikot tuottavat hyvin mettä.
Miksi eri kukkien medestä valmistettu hunaja maistuu erilaiselta?
Hunaja on pääosin sokeria ja vettä, mutta lisäksi hunajasta löytyy noin 200 erilaista muuta ainesosaa. Väri ja maku vaihtelee tarkan koostumuksen mukaan, joka puolestaan on kiinni siitä, mistä kukista mesi on kerätty. Eri kukat tuottavat siis hieman erilaista mettä ja tästä vaihtelu johtuu.
Millaista mehiläishoitajan työ on?
Kuten kaikkia tarhattuja eläimiä, myös mehiläisiä pitää säännöllisesti hoitaa. Myös mehiläisiin pitää sitoutua. Työ on välillä raskasta. Yksi pesäosasto, täynnä hunajaa, voi painaa helposti yli 20 kg. Tarvitaan kärsivällisyyttä eikä pistoja saa pelätä 😊
Miten voin auttaa mehiläisiä?
Tarhamehiläiset tarvitsevat mesikasveja, kuten moni muukin hyönteinen. Rumia pajukoita, voikukkapeltoja tai vadelmapöheiköitä ei kannata turhaan raivata pois.
Kuntalaiset voivat tienata rahaa tililleen hävittämällä Raaseporista löytämiään jättipalsameja. Tempaus toteutetaan Crowdsorsa-mobiilipelillä, jolla torjuttavia vieraslajiesiintymiä videoidaan ja merkitään kartalle.
Raaseporin joukkoistettu jättipalsamitorjunta käynnistyi 3. kesäkuuta. Kasvit kukkivat nyt ja ovat helposti tunnistettavissa. Tehtävä on kaikille avoin ja vaatii ainoastaan Crowdsorsa-mobiilipelin lataamisen omaan älypuhelimeen. Palkkioksi pelaajat voivat ansaita jopa 25 senttiä torjuttua neliömetriä kohden.
– Peliin osallistutaan poistamalla joko itse löytämiään tai kartalle jo merkittyjä jättipalsamiesiintymiä. Kohteet kuvataan ennen ja jälkeen torjunnan, ja lopuksi videot ladataan Crowdsorsan tarkistettavaksi. Kun videot on hyväksytty, voi palkkion pyytää virtuaalilompakosta omalle pankkitililleen, kertoo Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Paju.
Pelin automaattisesti laskema torjuntapalkkio perustuu esiintymän pinta-alaan, tiheyteen ja lajiin. Tehtävä pysyy käynnissä niin kauan kuin palkkiobudjettia riittää, ja sen edistymistä voi seurata sovelluksesta. Jotta esiintymien viimeisetkin haittakasvit saadaan tehokkaasti hävitettyä, voi tehtävän jälkipuoliskolla torjua ainoastaan vanhoja esiintymiä uudelleen.
– Tänä vuonna osallistuva budjetointi on antanut meille mahdollisuuden tutkia uusia menetelmiä biologisen monimuotoisuuden parissa työskentelyyn, mikä johti siihen, että tutkimme mobiilipelien käyttöä haitallisten vieraslajien torjunnassa. Tällä tavoin voimme innostaa nuoria ja muita aktiivisia osallistumaan biologisen monimuotoisuuden edistämiseen leikkisällä tavalla yhteisenä toimintana – uusi tapa ajatella, toteaa Raaseporin kaupungin puistopäällikkö Maria Eriksson.
Luonnon monimuotoisuutta uhkaavia haitallisia vieraslajeja torjutaan tänä kesänä Crowdsorsan avulla jo yli 30 kunnassa ympäri Suomea ja Ruotsia. Palkkioita peliin osallistuville on luvassa yhteensä jopa 100 000 euroa.
Mikä on Crowdsorsa?
Crowdsorsa on tamperelainen startup-yritys, jonka konsepti on otettu käyttöön Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Briteissä. Crowdsorsa-mobiilipeli on kehitetty datankeruun ja mikrotöiden joukkoistamiseksi kuntalaisille. Pelillä on kartoitettu ennätysvauhtia muun muassa katuja, pyöräteitä, kaivonkansia ja puistonpenkkejä.
Näin helposti osallistut:
1. Lataa ilmainen Crowdsorsa-mobiilipeli puhelimeesi ja luo itsellesi käyttäjätunnus. 2. Avaa tehtävistä Raaseporin jättipalsamitorjunta ja tutustu huolellisesti sen ohjeistukseen. 3. Kun tehtävä käynnistyy 3.6. klo 9, lähde etsimään ja torjumaan jättipalsameja. Esiintymät videoidaan sovelluksella sekä ennen että jälkeen torjunnan. 4. Lataa videot Crowdsorsan tarkistettavaksi. 5. Kun videot on hyväksytty, voit pyytää niistä palkkion pankkitilillesi.
Mikäli tarvitset apua tai lisätietoa tehtävään liittyen, voit olla yhteydessä Crowdsorsaan sovelluksen kautta.
Pölyttäjähyönteiset ovat elintärkeä osa ruuantuotantoa. On arvioitu, että yli 75 prosenttia maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on sadon määrän tai laadun suhteen riippuvaisia eläinpölytyksestä tai hyötyy siitä. Lähde: Pölyttäjien väheneminen näkyy ruoantuotannossa – Ympäristöministeriö
Tärkeimpiä pölyttäjiä ovat mehiläiset ja kimalaiset, mutta pölyttäjinä voivat toimia hyönteisten lisäksi myös linnut, lepakot ja jotkin nisäkkäät ja myös tuuli ja vesi.
Pölytys tarkoittaa tapahtumasarjaa, jonka avulla kasvit lisääntyvät. Hyönteisiin tarttuu kukkien siitepölyä samalla, kun ne keräävät mettä kukista. Siitepöly kulkee hyönteisen mukana kukasta kukkaan, jolloin siitepölyhiukkaset kulkeutuvat kukan heteiden ponsilta emin luotille. Jotkut kasvit, kuten kaura, vehnä ja ohra, ovat itsepölytteisiä. Tällöin pölytys tapahtuu yhden kukan sisällä.
Kesäpuutarhaa suunnitellessa ja kukkia ostaessa kannattaa suosia kasveja, jotka houkuttelevat pölyttäjähyönteisiä. Samalla hyötyvät myös hedelmäpuut ja marjapensaat, jotka tarvitsevat pölyttäjien työtä sadon tuottamiseen.
Hyönteiset etsivät kukista ravinnokseen mettä ja siitepölyä. Ne löytävät kukat värin, muodon ja tuoksun perusteella. Kaikki pitkälle jalostetut kukat eivät kuitenkaan välttämättä tuota mettä. Kannattaakin valita yksinkertaisia kukkia, joita löytyy Suomesta myös luonnosta. Ne myös kestävät paremmin paikallisia sääoloja.
Hyviä kasveja pölyttäjille ovat esimerkiksi: krookus, kurjenpolvet, vadelma, laventeli, mäkimeirami, ajuruohot, kehäkukka, auringonkukka, ruohosipuli.
Pölyttäjien ja muiden hyönteisten elintila on pienentynyt asfaltin ja lyhyeksi leikattujen nurmikkojen hallitsemilla rakennetuilla alueilla.
Raaseporin kaupungin järjestämän Villimpi Raasepori -kesäkampanjassa kaupunki tekee näkyväksi luonnon ennallistamiseksi ja sen monimuotoisuuden edistämiseksi tehtävää työtä. Kaikki raaseporilaiset ovat tervetulleita osallistumaan kampanjaan!
Taustalla osallistuva budjetointi
Raaseporin kaupungin osallistuvassa budjetoinnissa vuonna 2023 yleisön suosikiksi nousi Raaseporin Luonto ry:n jättämä ehdotus luonnon ennallistamisprojekteista. Työ on käynnistynyt keväällä 2024, ja kutsumme nyt myös asukkaitamme mukaan luomaan ravinteikkaita ja suojaisia elinympäristöjä hyönteisille.
Yksinkertaisilla keinoilla jokainen pihanomistaja voi lisätä villin luonnon elinmahdollisuuksia ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Jätä kesän ajan leikkaamatta edes pieni osa pihanurmea tai perusta pihallesi kukkaniitty!
– Luonnon ennallistamisen ei tarvitse olla työlästä ja vaikeaa, vaan omalla pihalla voi huoletta antaa nurmen kasvaa. Jos haluaa pitää pihan siistityn näköisenä, jo pelkkien kiveysten ja polkujen reunusten leikkaamisella saa aikaan huolitellun ilmeen, kaupungin puistopäällikkö Maria Eriksson kertoo.
Näin osallistut:
Jätä nurmikko tai osa siitä leikkaamatta.
Heittele niittykukkien siemeniä villisti sinne tänne ja seuraa, mitä kesän aikana tapahtuu. Halutessasi voit perustaa kukkaniityn.
Lepäile varjossa ja nauti virvokkeita sillä aikaa, kun luonto hoitaa itse itsensä.
Ilmoita villimmät neliösi ja osallistu arvontaan! Jokainen villimpi neliömetri on tärkeä!
Voit tulla mukaan silloin, kun se sinulle parhaiten sopii! Kesän aikana arvomme kampanjaan osallistuneiden kesken neljä Raasepori-riippukeinua. Riippukeinussa loikoillessa voi seurata ruohon kasvua ja oman pihan villiintymistä.
Kampanja on käynnissä 14.5.–30.8. välisenä aikana.
